- Olen aina halunnut pelata Euroopassa. Ajattelin, että nyt on hyvä vuosi sille, kun NHL:ssäkin on työsulku tulossa, Greg Classen selvitti taustoja saapumiselleen vanhalle mantereelle.
Viime torstaina Suomeen tullut Classen on ensimäistä kertaa elämässään Euroopassa. Ensivaikutelma on selkeästi positiivinen, vaikka räväkkä alkuohjelma toi myös pienimuotoisen järkytyksen.
- Kaikki tapahtui niin nopeasti. Torstaina tulimme Scott Langkow’n kanssa Suomeen. Heti perjantaina oli lenkki ja kahdet jääharjoitukset, eikä yöllä saanut oikein nukuttuakaan aikaeron takia. Halusin kuitenkin pelata lauantaina, mutta niiden kolmen pelin jälkeen olinkin illalla sitten niin väsynyt, etten meinannut pystyssä pysyä, Classen kommentoi Viking Cupin rankkoja jälkimaininkeja.
- Kaikki ovat olleet ystävällisiä ja avuliaita. Pohjois-Amerikassa joudut tulemaan yksin toimeen, hankkimaan asunnot, autot ja muut itse. Täällä autetaan tällaisissakin asioissa.
Tiistaina 27-vuotta täyttänyt Greg on kotoisin 150 asukkaan Aylshamista, joten hivenen isompien Nashvillen ja Milwaukeenkaan jälkeen Pori ei ainakaan pienuudellaan shokeeraa.
- Olen asunut suurimman osan elämästäni pienissä kaupungeissa. Aylshamin jälkeen olin neljä vuotta 5000 asukkaan Nipawinin kaupungissa.
Nipawiniin Gregin vei yhtä lailla niin koulu kuin jääkiekkokin. Tukena ja turvana olivat vuotta vanhempi veli Bryce sekä kaksi vuotta vanhempi serkku Cris. Koko Classenin kolmikko pelasi SJHL-liigassa (Saskatchewan Junior Hockey League) Nipawin Hawks –seurassa. Hawksissa Greg Classen valittiin mm. sarjan all stars-miehistöön.
Maanviljelijävanhempien nuorin poika pääsi alun perin jääkiekon makuun ollessaan 4-vuotias, eikä paluuta ollut. Siitä alkaen jääkiekko oli se ainoa oikea laji Gregille. Ei Aylshamin maanviljelysyhteisössä tosin juuri muita harrastusmahdollisuuksia ollutkaan. Näin unelmaksi pienen pojan mieleen piirtyivät ne kolme maagista kirjainta.
Parin vuoden ajalta Classenin tarina erottuu siitä kaikkein kliseisimmästä kanadalaistarinasta –pikkukaupungista kovalla työllä ja peräänantamattomalla taistelulla vain jääkiekkoon panostaen juniori- ja farmisarjojen kautta NHL-unelmaan. Classenin vanhemmat toivoivat pojilleen myös kunnon koulutusta, eivätkä he halunneet, että kaikki olisi satsattu pelkästään jääkiekkoon. Niinpä vanhemman veljen tie vei kanadalaiseen yliopistoon, ja Greg puolestaan päätyi stipendin avulla Bostonin lähellä sijaitsevaan Merrimack Collegeen, jossa hän kiekkoilun ohella opiskeli rahoitusalaa. Samaisessa opinahjossa oli myös maalivahdin uraa opiskelujensa lomassa luonut Cris Classen.
Niin veli kuin serkkukin saivat opintonsa suoritettua, mutta se suuri unelma vei Gregin lopulta mennessään. Nelivuotiseksi tarkoitetut opiskelut jäivät kahden vuoden jälkeen, kun hyvät otteet Merrimackin paidassa NCAA-sarjassa saivat NHL-scoutit heräämään. Yliopistokauden päätyttyä Classen pääsi näyttämään taitojaan loppukaudeksi IHL:ään Nashvillen farmiseuraan Milwaukee Admiralsiin. Näytöt riittivät Predatorsille, ja niinpä ilman varausta jäänyt Classen allekirjoitti vapaana agenttina seuran kanssa kahden vuoden sopimuksen.
Unelmasta tuli totta heti ensimmäisellä kaudella. Silloin 23-vuotias Classen debytoi NHL:ssä lokakuussa 2000, kun Nashville ja Pittsburgh avasivat kautensa markkinointimatkalla Japanissa.
Sopimuskausi sujui selkeästi nousujohteisesti Classenin pelatessa huomattavasti enemmän ylhäällä Nashvillessä kuin farmissa Milwaukeessa. Ensimmäisen kontrahdin päätyttyä Classen saikin kahden vuoden jatkopestin, mutta toisella sopimuskaudella kaikki ei enää mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Ensimmäisellä kaudella kertyi vain kahdeksan peliä ylhäällä ja päättynyt kausi vierähti jo kokonaan AHL:ssä. Yksi suhteellisen paha aivotärähdys ei sekään ainakaan vauhdittanut urakehitystä. Jo varhain viime kauden aikana kävi selväksi, ettei Nashvilleltä ollut luvassa uutta sopimustarjousta, joten Classen katsoi, että on aika etsiä uusia kuvioita.
- Kun agentti alkoi etsiä Euroopasta pelipaikkaa, Suomesta osoitettiin paljon kiinnostusta. Lisäksi täällä pelanneet Nashvillen pelaajat olivat kertoneet, että SM-liiga on yksi Euroopan huippuliigoista, ja he suosittelivat tätä minulle.
Ässienkin listoilla Classenin nimi oli monien muiden joukossa jo keväällä. Selvitystyön jälkeen porilaisseura vakuuttui, että tuore AHL-mestari olisi oikea mies Ässien tarpeisiin. Heinäkuussa osapuolet pääsivät lopulta yhteisymmärrykseen vuoden sopimuksesta.
- Ässät valitsin, koska täällä on varmasti luvassa paljon vastuuta. Haluan pelata paljon ja kehittyä paremmaksi pelaajaksi. Kyllähän NHL on yhä tavoitteena ja uskon, että jos tällä kaudella kaikki menee hyvin, paluu sinne on mahdollinen, urallaan lähes yksinomaan keskushyökkääjänä pelannut kanadalainen uskoo.
Miehen ensimmäiset päivät uudessa seurassa ovat menneet lähinnä pelikavereihin tutustuessa, kun entuudestaan tuttuja naamoja joukkueessa ei ole yhtään. Scott Langkow oli kesän aikana tullut tutuksi vain muutaman puhelun verran ja ensi kerran herrat tapasivat toisensa vasta lentoasemalla Kanadassa.
Omat tavoitteensa Classen niputtaa kunnon kiekkoammattilaisen tyyliin yhteen joukkueen tavoitteiden kanssa.
- Tuleva näyttää mikä se oma rooli tulee olemaan. Olen kuullut, ettei täällä ole päästy muutamaan vuoteen pudotuspeleihin ja haluan auttaa joukkueen sinne. Mitä se sitten ikinä vaatiikaan, hyökkäyspeliä, puolustuspeliä, aloitusvoittoja ja paljon kovaa työtä.
- Joukkue on näyttänyt hyvältä. Kaikki tekevät töitä kovalla asenteella, Classen laukoo kohteliaisuuksia.
Ykkössentterin myöhäistä saapumista joukkueen vahvuuteen on jonkin verran ihmetelty. Ässien valmennusjohdon mukaan aika kuitenkin riittää sopeutumiseen, eikä sen takia ollut syytä hoputtaa miestä maahan. Myös Classen itse oli mielissään saadessaan viettää lomaa muutaman viikon muuta joukkuetta myöhempään.
- AHL:n pudotuspelit päättyivät kuitenkin vasta kesäkuussa, joten kesä oli joka tapauksessa aika lyhyt. Mestaruusjuhlien jälkeen huilasin kolme viikkoa vanhempien luona ja sitten aloitinkin jo valmistautumisen tulevaan kauteen.
Aylshamista Poriin on pitkä matka. Tuolla pitkällä matkallaan rauhallisen ja vaatimattoman oloinen Greg Classen on jo päässyt toteuttamaan sen oman unelmansa niistä kolmesta maagisesta kirjaimesta. Sivutuotteena on vyölle kertynyt mm.muutama all stars-valinta ja Calder Cup. Nyt Ässien kesän ykköshankinnan tehtävänä on toteuttaa puolestaan porilaiskannattajien pitkäaikainen unelma johdattamalla patapaidat vihdoinkin pudotuspeleihin. Suurena pukukoppijohtajana GC tuskin tulee kunnostautumaan, mutta aika näyttää onko hänestä siihen kaikkein tärkeimpään rooliin, eli kauan kaivatuksi pelilliseksi suunnannäyttäjäksi ja johtotähdeksi.
