Viivelähtöjen luvattu ilta

LIIGA / Raportti
HPK:n maalivahti Mika Järvinen pelasi hienosti HIFK:ta vastaan ja oli Kerhon paras pelaaja.
Kuva © Tomi Hänninen
Helsingin IFK:lle jäi tammikuun tasauksesta HPK:ta vastaan käteen vain yksi sarjapiste. HPK:n pistesarakkeeseen kirjattiin puolestaan kelvolliset viisi pistettä. HIFK loi ottelussa paremmat maalipaikat, mutta viimeistely ja avauspelaaminen ontui.

Ottelun kaksi erää oli unettavaa jääkiekkoa, mutta päätöserässä alkoi tapahtua. Ensin Ville Peltonen kuittasi Ville Viitaluoman toisessa erässä tekemän avausmaalin illan komeimmalla osumalla. Aleksi Laakso toi kuitenkin hämeenlinnalaiset uudestaan kuskin paikalle erän puolivälin jälkeen ylivoimalla. HIFK ei kuitenkaan myynyt nahkaansa helpolla, sillä Markus Granlund runnoi tasoituksen maalin edestä reilu minuutti ennen loppua. Taisteluasenne sai HIFK-valmentaja Pasi Sormusen kiitolliselle mielelle.

- Se on meillä parantunut ihan älyttömästi, että pystytään tappioasemasta tulemaan kuitenkin vielä peliin mukaan. Se oli erittäin tärkeä se viimeinen maali. Se oli se piste, mitä me tänään ansaittiin ja siihen täytyy olla tyytyväinen, Sormunen kiitteli.

Ekstapiste karkasi Hämeenlinnaan lopulta voittolaukauskilpailussa, jossa Juha Kiilholma oli illan ainoa onnistuja.

- Kahteen pisteeseen erittäin tyytyväinen, vaikka ne tulee rankkareilla, mikä on arpapeliä. Pikkusen tempo tippui eilisestä, eikä ollut ihan niin fyysinen ottelu kuin eilen. Erittäin tasainen peli tänäänkin, HPK:ta lehdistötilaisuudessa edustanut Pasi Arvonen totesi.

Sekavaa peliä

HPK sai ottelussa ensimmäisen kunnon maalipaikan, mutta kotijoukkue oli isäntä ottelun avauserässä ja loi enemmän maalipaikkoja. HIFK:n uusi jenkkihyökkääjä Corey Elkins väläytti ensimmäisessä vaihdossa tarjoamalla maalin takaa hyvän tekopaikan laituri Toni Leinoselle, jonka viimeistely jäi kuitenkin vajaaksi.

Ottelun kahta ensimmäistä erää leimasi kuitenkin sekavat otteet puolin ja toisin. Etenkin HPK kunnostautui ns. viivelähdöissä useaan otteeseen pitkin iltaa. Myös kotijoukkue käytti tätä asetta useasti, mutta avauspelaamisen vaikeuksien vuoksi kotijoukkueen hyökkäyksiinlähdöt katkesivat usein jo omalle siniviivalle.

Toisessa erässä peli kääntyi Viitaluoman maalin jälkeen enemmän vierasjoukkueelle, joskaan sen hyökkäyspelaaminen ei silti hääppöistä ollut. HIFK:lle erä oli vaikeuksien sävyttämä.

- Hyökkäyspelaaminen kärsi tänään siitä, että me jouduttiin IFK:n paineen alle ja jouduttiin puolustamaan. Hyökkäämään me ei hirveästi tänään pystytty, Arvonen myönsi.

Jos HPK ei kyennyt laadukkaaseen hyökkäyspelaamiseen, ei siihen kyennyt kotijoukkuekkaan. Toinen erä meni täysin asemasodaksi.

- Peli olisi pitänyt pystyä ratkaisemaan avauserässä, joka oli meiltä erittäin hyvä. Toiseen erään meidän hyökkäyspelaaminen suli kyllä ihan täysin. Se oli meille erittäin vaikea erä, Pasi Sormunen luonnehti.

Jotain siitä puuttuu

Kotijoukkue HIFK:n otteita on leimannut tällä kaudella ailahtelevaisuus. Joukkueen paketti ei pysy kasassa täyttä peliaikaa, mistä lauantain ottelu on malliesimerkki. Hyvän avauserän jälkeen joukkue hukkasi täysin sen kaiken hyvän, mihin avauserässä oli pystynyt. HPK:n ei tarvinnut muuta kuin puolustaa ja kyttäillä oman maalinsa takana, mitä isäntäjoukkue tekee. Se ei paljon tehnyt.

Positiiviseen asioihin lukeutuu kuitenkin päävalmentaja Sormusenkin kiittelemä taistelutahto. HIFK ei enää säikähdä vastustajan maaleja, vaan taistelee rohkeasti ja pyrkii tasoittamaan ottelun. Voitontahtoa on nähtävissä enemmän kuin alkukaudesta. Marssia kuuden joukkoon hidastaa kuitenkin merkittävästi se fakta, ettei helsinkiläisillä ole vieläkään koko joukkueen reppuselkään ottavaa ykkössentteriä. Corey Elkinsistä ei ainakaan nyt nähdyn perusteella siihen rooliin ole. Elkinsin lähes kaikki syötöt menivät kolme metriä eteen. Maalinedustalla joukkueen isokokoisimmasta pelaajasta voisi kuitenkin olla kosolti hyötyä.

Markus Granlundin johtama ykkösketju (Ville Peltonen-Granlund-Kimmo Kuhta) on kuitenkin esittänyt kokoamisensa jälkeen lupaavia otteita. Nuorten MM-kisoista itseluottamusbuustin saanut nuori sentteri on näyttänyt epäilijöilleen, ettei ole enää ”sen toisen Granlundin veli”. Avauspelaamisen ongelmat ja joukkueen yleinen verkkaisuus hallitsee kuitenkin vielä liikaa otteita.

HPK:n leirissä murheita aiheuttaa Eric Fehrin lähtö NHL-jäille. Hänen paikalleen istutettu Borna Rendulic on kelpo pelaaja, mutta täysin eri planeetalta kuin Fehr. Positiivista hämeenlinnalaisten kannalta on se, ettei Ville Viitaluoma ole liiemmin häkeltynyt tutkaparinsa lähdöstä. Viitaluoma esitti lauantaina jälleen erinomaista sentteripeliä.

» Lähetä palautetta toimitukselle