Illan ottelu ehti vanheta piirun yli 50 minuuttia, kun ottelun avausmaali näki päivänvalon. Maali samalla myös ratkaisi ottelun, sillä TPS ei saanut enää kunnon kirivaihdetta päälle. Maali syntyi, kun Ässien Dragan Umicevicin syöttö löysi tiensä Aki Uusikartanon lapaan. Hän käytti tilaisuutensa siekailematta hyväkseen ja ampui kiekon varmasti Atte Engrenin vartioiman TPS-maalin takayläkulmaan.
- Tietysti tärkeä voitto, kun olemme sarjataulukossa peräkkäin. Lisäksi joukkueen ympärillä on ollut ylimääräistä härdelliä viime aikoina ja se aina vie pelaajienkin ajatuksia muualle. Isompi kenttä tuo aina erilaisen tavan pelata, kun emme ole siihen tottuneet, joten siinä mielessä olen todella tyytyväinen. Uusikartano oli tänään hyvä täällä kotikonnuillaan ja samoin koko ketju oli erittäin pirteä, kiitteli Ässien päävalmentaja Karri Kivi omiensa otteita.
Ässien voittomaalia edelsi TPS-pakki Veli-Matti Vittasmäen virhe. Tero Koskiranta oli jo menossa kiinni laidan vierestä kiekkoa hakeneeseen Umiceviciin, mutta Vittasmäki lähti tilanteessa tuplaamaan vartiointia ja pelasi samalla itsensä karkeasti ulos tilanteesta.
- Yksi maali sen oikeastaan ratkaisi ja meidän selkeä virhepelaaminen johti siihen. Engren oli maalilla loistava. Pienten marginaalien peli kaiken kaikkiaan. Ehkä se pelin panos näkyi meidän tekemisessämme, kertasi pettyneen oloinen TPS-käskijä Juha Pajuoja.
Vuorovedoin kuskin paikalla
Ensimmäistä erää hallitsi kirkkaasti kotijoukkue TPS, joka tuli otteluun loistavasti latautuneena. Mustapaitainen ryhmä vei peliä lähes miten tahtoi, mutta maalit jäivät tekemättä. Paikkojen puutteesta maalittomuus ei ollut kiinni, sillä niitä oli kylliksi. Paremmalla viimeistelyllä TPS olisi voinut hyvinkin tappaa pelin jo avauserään.
Paikkojen saamisessa auttoi Ässien sekava oman pään pelaaminen sekä lopulta nollapelin pelanneen maalivahti Juha Järvenpään heikko reboundkontrolli. Järvenpää paransi otteitaan ottelun vanhetessa koko joukkueen tavoin, mutta ensimmäisessä erässä TPS:lle oli tarjolla useita kakkoskiekkoja, joita Ässä-pakisto ei kyennyt siivoamaan. Ensimmäisessä erässä TPS pääsi irtokiekoille vielä kohtuullisesti, mutta laukaukset suuntautuivat lähes järjestäen päin Järvenpäätä. Jatkossa Ässien puolustus piti maalinedustalla tiukempaa kuria, eikä TPS enää päässyt astelemaan maalille omistajan elkein.
Toinen erä oli puolestaan ensimmäisen peilikuva, sillä nyt oli Ässien vuoro tuhlata paikkoja. TPS:n kovaa miesvajetta potevaan puolustukseen alkoi tulla yllättäviä aukkoja, joista Ässät pääsi kerta toisensa jälkeen tulemaan kuin paraatiovista konsanaan. Ässien viimeistely oli kuitenkin samaa luokkaa kuin kotijoukkueenkin, eikä toisessakaan erässä maaleja nähty.
Erä kuitenkin käänsi peliä enemmän Ässien suuntaan. Myös muutamat tuomariratkaisut jäivät kismittämään TPS-luotsia.
- Toinen erä oli meille kaiken kaikkiaan vaikea. Jäimme siinä omaan päähän jumiin. Siinä tuli kyllä kaksi keksittyä jäähyä. Jos miettii loppua, niin meiltä lyötiin kaveria mailalla suuhun ja toinen pelaaja kampitettiin katolleen, eikä niitä sitten puhallettu. Jos linjan mukaisesti olisi menty, niin niistäkin olisi sitten pitänyt myös antaa jäähyjä, totesi Pajuoja.
"Aina on intuitio"
Kolmas erä eteni melko kyttäilevästi aina Uusikartanon maaliin asti, jonka jälkeen TPS pyrki tasoittamaan, muttei päässyt kovinkaan lähelle tasoitusta. Paras paikka avautui Tapio Laaksolle, joka sutaisi takatolpalta ohi maalista 2-1-hyökkäyksen päätteeksi. Lopullisesti kotijoukkueen kirin katkaisi Kevin Shattenkirkin ottama huitomisjäähy kolmisen minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua. Loppulukemat 0-2 viimeisteli hyvän ottelun pelannut Umicevic, joka sai kaikessa rauhassa siirtää kiekon tyhjiin Ville Uusitalon määrämittaisen roikkukiekon myötä.
Huonon viimeistelyn lisäksi silmiinpistävää ottelussa oli molempien suorastaan surkea ylivoimapelaaminen. Kiekko kyllä liikkui molemmilla sinänsä kelvollisesti, mutta miehet eivät. Kummankin ylivoima oli kaiken kaikkiaan todella seisovaa, passivista ja mielikuvituksetonta. Ässien tapauksessa kentällä tuntui olevan aina vain viisi pelintekijää, eikä laukojaa oltu ajateltu ryhmityksiä rakentaessa. Niin tiukassa olivat laukaukset.
TPS sitä vastoin sai laukauksia aikaan, mutta pelasi tavattoman yksipuolisesti. Turkulaiset hakivat itsepintaisesti vetopaikkoja alivoimaneliön keskelle kytänneelle Marko Anttilalle, mutta Ässät reagoi tähän nopeasti ja Anttilan kutia pelasi pois parhaimmillaan kolme Ässä-pelaajaa samanaikaisesti.
Maalivahdit nousivat lopulta pääosiin illan ottelussa. Jos TPS nukkui onnensa ohi hukkaamalla tukun paikkoja ensimmäisessä erässä ja teki siten Järvenpään elämän astetta helpommaksi, niin toisessa erässä TPS-vahti Engren joutui tosissaan kannattelemaan omiaan. Loistavasti koko syyskauden torjunut Engren joutui venymään useaan huipputorjuntaan napaten kiinni myös useammankin Ässien läpiajon.
Järvenpää puolestaan aloitti hieman epävarmasti, mutta terästäytyi kahteen viimeiseen erään ja oli joukkueensa puolustuksen viimeinen lukko. Päävalmentaja Kiven mukaan maalivahtivalinta illan otteluun oli selvä jo pitemmän aikaa, eikä sitä tarvinnut sen enempää miettiä.
- Järvenpäältä loistava nollapeli. Meillä on kaksi hyvää maalivahtia ja olemme aika tasaisesti heitä peluuttaneet. Tänä vuonna ehkä Antti Raanta on pelannut hivenen enemmän, mutta se päätös vain tuli. Aina on intuitio. Itse asiassa ennen joulua sanoinkin hänelle, että söisi vähemmän kinkkua, sillä tauon jälkeen on pelivuoro. Ilmeisesti toimi, tokaisi Kivi.