Arvosteluissa on pyritty vetämään tiukkaa, mutta mahdollisimman oikeudenmukaista linjaa. Aivan yksioikoisesti pelaajia ei voi arvosanojen mukaan järjestykseen laittaa, sillä arvosteluissa painoivat myös esim. pelaajaan kohdistuneiden odotusten täyttyminen. Liikkeelle on lähdetty siitä, että liigajumbon yksittäiset pelaajatkaan eivät ansaitse kovin korkeita arvosanoja, joten yhtään kiitettävää ei löydy, mutta lähelle sentään pääsi useampikin pelaaja.
Jatkoaika.com jakoi tähtiä 18 Ässien ottelussa ja yhteensä peräti 17 eri Ässä-pelaajaa pääsi tähtien makuun. Tiukassa kisassa voiton vei Kristian Antila 17 tähdellään. Ohessa myös jokaisen pelaajan keräämä tähtimäärä. Pelaajien muut henkilökohtaiset tilastot löytyvät linkkien kautta pelaajakohtaisilta sivuilta.
Maalivahdit
#19 Ari Vapola 6
Vapola pääsi syksyllä muutaman kerran näyttämään kykynsä, jotka osoittautuivat kuitenkin vielä melko rajallisiksi. Torjui kuitenkin Ässien kauden ainoan vierasvoiton. Joulun jälkeen Vapola ei pelannut minuuttiakaan ja ensi kaudeksi tie vieneekin peliajan perässä Mestikseen.
#35 Jim Hrivnak 4-
Uskomaton floppi. Jos alkukauden rämpimisille etsitään syyllisiä kaukalon puolelta, niin syyllinen numero yksi on Jim Hrivnak. SK-turnauksen finaalista alkoi imurointi, joka etsii vertaistaan. Entinen NHL-ammattilainen sukelsi syvälle vetäen koko pakan mukanaan. Asenne oli surkea, syyllisiä omaan imurointiin löytyi kaikkialta muualta paitsi omasta itsestä. Varusteet vaihtui pariin otteeseen, vapaapäiviäkin annettiin, mutta mikään ei vain auttanut, kiekko vilahteli milloin mistäkin raosta pömpeliin. Mies arpoi kulloisenkin torjunta-asentonsa joka kerta erikseen, eikä arpa ollut suosiollinen. Oma tuska oli niin valtava, ettei missään vaiheessa nähty minkäänlaista puolustajien ohjaamista ja neuvomista, kuten vielä edelliskeväänä. Kallis sopimus saatiin lopulta purettua ja tiettävästi Hrivnak lähti höynäyttämään ylimääräisiä liiroja Italiasta.
#40 Kristian Antila 8+
Antila keräsi 17 JA-tähteä eli eniten Ässistä. Antila tuli vaikeaan paikkaan pelastamaan Ässiä ja omaa uraansa ja kokonaisuus huomioon ottaen hän onnistui melko hyvin. Oli usein mahdottoman tehtävän edessä, kun olisi pitänyt pystyä torjumaan Ässät yksin voittoon. Näyttöhaluja uhkuneelle miehelle loppusyksy oli parasta aikaa, silloin Antila yltyi esittämään ajoittain jopa maagisia otteita. Kesken parhaimman vireen iski nivusvamma, joka kuitenkin Ässien onneksi osoittautui melko lieväksi. Kevätkaudella vire kuitenkin hieman katosi ja torjuntaprosentti romahti niukasti alle 90 prosentin, mikä sekään ei ole huono saavutus Ässä-vahdille. Asenne säilyi toivottomissakin tilanteissa kohtalaisesti, mutta rutiinin puutteesta kertoo se, että liian usein Krisselle sattui helppoihin takaiskuihin johtaneita uinahtamisia. Paljon vartijana myös ensi kaudella.
Puolustajat
#6 Pasi Peltonen 7 ½
12 JA-tähteä, eniten puolustajista. Hiljaiselon jälkeen Peltonen heräsi taas pelaamaan suurin piirtein omalle tasolleen ja nousi Ässä-puolustuksen johtohahmoksi, vaikka miehen ominaisuuksien pitäisi riittää pelkäksi peruspakiksi. Syyskaudella Peltonen oli helisemässä siinä kuin muutkin, mutta kevätkaudella hän nousi kantamaan vastuuta. Kehittynyt kiekollisessa pelissä, mutta kokonaisuuden kannalta olisi silti parempi jos keskittyisi vain oman pään puhtaana pitämiseen. Haki innokkaasti taklauksia ja joskus ne onnistuivatkin, mutta liian usein ei onnistunut ja pelasi näin itsensä helposti tilanteista ulos. Pelin lukeminen ei vieläkään aina oikein luonnistunut. Käyttökelpoinen peruspakki ja peruspata ensi kaudellakin, mutta puolustuksen johtotähdeksi pitäisi löytää lahjakkaampi pelaaja.
#7 Veli-Pekka Hård 5-
2 JA-tähteä. Liigajumbon huonoin pakki lienee aika vahva ehdokas koko sarjan huonoimmaksi puolustajaksi. Hitaista hitain, eikä kaksinkamppailuissakaan löytynyt yhtään Hårdia voimattomampaa, joten kovin vaikeatahan puolustaminen silloin väkisinkin on, vaikka raameja löytyykin. Kovuus jäi pelkästään nimelliseksi. V-P:n kiertämiseen ei yleensä kummoisia kikkoja tarvittu, riitti kun osasi luistella ohi tämän massiivisen pylvään. Kuitenkin kelpo kahvaaja, silloin kun ehti heittämään mailansa ohi viuhahtavan vastustajan kainaloon. Oman maalin eteen pienetkin vastustajat saivat parkkeerata kaikessa rauhassa Se kertoo paljon Hårdin kauden epäonnistumisesta, että mies kiri miinustilaston kärkipaikalle jopa ohi Vesa Salon. Laukauksen piti olla Hårdin vahvuus, mutta harvoin hän ehti kunnolla edes virittämään tykkiään.
#8 Tuomo Kyhä 6-
1 JA-tähti. Kyhä alkaa vääjäämättä olemaan menetetty lupaus. Kehitys kulkenut alaspäin ja tällä kaudella jo suuria vaikeuksia mahtua pelaavaan kokoonpanoon. Kuuluu osastoon hitaat kädet, hitaat jalat, hidas pää ja sillä osastolla on Ässissä tungosta. Positiivista oli se, että yritystä löytyi aina kun peliin pääsi ja sen ansioista Kyhä pystyikin parhaimpina päivinään putsaamaan omaa päätä peruspakin tavoin, mutta siihen se sitten jäikin. Ja hieman huonompina päivinä ei sitten onnistunutkaan mikään.
#22 Timo Ahmaoja 7-
Kiertolaiselämää viettänyt Ahmaoja saapui uransa kahdeksanteen liigaseuraan kesken kauden ja käytti näytön paikkansa sen verran hyvin, että löysi kotinsa ainakin toistaiseksi. Kodin löytyminen menee osaksi Ässien surkeudenkin piikkiin, mutta toisaalta Ahmaoja hoiti tonttinsa suhteellisen mukavasti ja nousujohteisesti. Ei loistanut, mutta ei tehnyt juuri virheitäkään, vaan keskittyi siihen minkä osasi. Itseluottamus nousi ja loppukaudella Ahmaoja uskalsi jo vähän kuljettaa kiekkoakin. Ei ehkä sittenkään vielä toivoton tapaus. 7-
#23 Antti Rahkonen 5
Tuli kesällä koeajalle ja sai lopulta sopimuksenkin, mutta roolia ei löytynyt, vaikka miehen vahvuudet ovat sellaisia, mitä puolustus olisi kaivannutkin eli liike ja taito. Mutta ei ollut kuitenkaan tarpeeksi liikkuva, eikä tarpeeksi taitava ja kun oli vielä kovin heiveröinenkin, niin rahkeet eivät vain riittäneet liigaan. Kokeiltiin hyökkääjänäkin, mutta laihoin tuloksin ja siirtoajan viimeisenä päivänä mies pistettiinkin paluupostissa oikealle sarjatasolle Kokkolaan.
#37 Pasi Puistola 7
3 JA-tähteä. Ilveksen lupaus sai kaipaamaansa vastuuta ja peliaikaa Ässistä. Pelasi tonttinsa hyvin ja oli ehkä tasapainoisin Ässä-puolustaja. Samalla myös hieman tasapaksu, sillä isompikin rooli olisi ollut otettavissa, mutta siihen Puistolasta ei vielä ollut. Avauspelissä pienoisia ongelmia, mikä näkyi ajoittain pahoinakin harhasyöttöinä. Ilves olisi halunnut Puistolan loppukaudeksi takaisin, mutta Ässät ei moiseen suostunut. Ässät pitäisi miehen mielellään varmasti myös ensi kaudella, mutta takataskussa taitaa jo olla paluulippu Tampereelle ja kehitys jatkunee tällä kertaa kirvesrinnoissa.
#43 Karri Takko 6
Syksyn muutosten jälkeen nimi näytti olevan lähinnä rasite Ässäorganisaatiossa, eikä poika-Takollekaan löytynyt käyttöä. Karri lähti hakemaan peliaikaa Forssasta, mutta palasi joulun jälkeen Poriin. Edustusjoukkueesta ei kuitenkaan pahemmin peliaikaa siunaantunut, vaikka niissä harvoissa vaihdoissa mitä Karri pääsi liigassa pelaamaan, ei ollut häpeämistä, peli sujui vähintäänkin siinä kuin muutamalla kokeneemmallakin. Nyt olisi ollut mitä parhain mahdollisuus ajaa niitä harvoja omia junioreita sisään, mutta syystä tai toisesta Jursinov ei katsonut siihen olevan aihetta, joten Karrinkin kevät kului lähinnä A-nuorten divarissa. Jos Karri jää Poriin, niin hän on taas yksi potentiaalinen ikuinen lupaus lisää.
#65 Vesa Salo 7
3 JA-tähteä. Vekku on aina oma lukunsa, hän on noussut jo eräänlaiseksi legendaksi. Tällä kaudella Vekku sai kiekkoilla autiossa kotihallissa melko rauhassa, koska yleisöllä oli monta huonompaakin miestä ”ihasteltavana”. Eihän Salo edelleenkään osaa eikä haluakaan puolustaa, mutta täydelliset hasardit sentään jäivät vähiin. Käsistä löytyy yhä rutkasti taitoa, jonka ansiosta mies pystyy nolaamaan nuorempiaan varsinkin ylivoimilla ja parhaimmillaan jopa dominoimaan peliä. Ässien ainoa kädellinen puolustaja ja selkeästi mainettaan parempi pelimies. Valitettavasti vauhti on vain sitten 1980-luvun päivien kasvanut turhan kovaksi verkkaiselle Vekulle. Monien hämmästykseksi suuri ja mahtava TPS kosiskeli miestä loppukaudeksi mestaruusjahtiin, mutta Ässät piti Vekustakin tiukasti kiinni. Ehkä TPS:n kiinnostuskin kuitenkin kertoo, että flegmaattisuudestaan ja muista puutteistaan huolimatta Salo nauttii edelleen melkoista arvostustakin joissain piireissä.
#77 Curtis Sheptak 7
8 JA-tähteä. Entisellä laitahyökkääjällä oli suuria sopeutumisvaikeuksia ja lähtölaskentakin oli jo syksyllä käynnissä. Kauden edetessä Sheptak nosti tasoaan paljon, mutta paljon parannettavaakin jäi. Omassa päässä vastustajat unohtuivat toisinaan liian vapaiksi ja liiallinen hyökkäysintokin kostautui turhan usein. Pelistä puuttui tietynlainen oikea-aikaisuus. Osoitti kovuutensakin ja nousi sen ansiosta yleisön suosikiksi, mutta otti kuitenkin aivan liian paljon turhia jäähyjä. Koko liigan jäähytilaston kolmonen, kaksiminuuttisia hän otti eniten. Siirtoajan viime hetkillä ainakin Tappara olisi halunnut Sheptakin riveihinsä, mutta Ässät ei halunnut miehestä enää luopua. Ässien puolustuksessa selkeä vahvistus, ensi kaudella saattaisi olla hyvinkin pätevä pelimies porilaisten takalinjoilla, mutta matka jatkunee?
Hyökkääjät
#9 Samu Wesslin 5+
1 JA-tähti. Samu on jämähtämässä ikuiseksi nuorisoketjun nestoriksi ja täytemieheksi. Edelliskausi sujui noususuhdanteessa ja tällä kaudella Samun odotettiin tekevän lopullisen läpimurron, mutta ura ottikin ison askeleen takavasemmalle. Näätämäisen maalintekijän piti nousta eturivin pyssyjen joukkoon, mutta verkot eivät heiluneet ja itseluottamus romahti. Lähinnä ponnetonta kaartelua ja päämäärätöntä yritystä pelistä toiseen ja välillä vaikeuksia mahtua kokoonpanoon. Sopimus ja Ässien tukala tilanne takaavat näyttöpaikan ensi kaudellekin, mutta paljon pitää tahdin muuttua, jotta hänelle olisi oikeasti jotain käyttöäkin.
#10 Janne Mäkelä 6
Pelejä kertyi kohtalaisen paljonkin, mutta peliaika jäi vähiin ja pistepörssissä komeilee pelkkää nollaa. Silloin tällöin muutama vaihto nelosketjussa, mutta harva edes huomasi noita piipahduksia. Kiekko poltti lavassa ja peli olikin lähinnä virheiden välttämistä. Liigajyräksi saattaa potentiaalia kuitenkin löytyä, kunhan kokemusta karttuu.
#11 Sami Karjalainen 7-
1 JA-tähti. Ilves ei tarvinnut Karjalaistakaan, joten hänkin suunnisti monien muiden tavoin tutun valmentajan suojiin Poriin. Ässissä Karjalainen hoiti hommansa vähintäänkin tyydyttävästi. Tasainen ja monikäyttöinen liigajyrä ei loistanut, mutta ei pettänytkään. Pelasi paljolti kakkosketjun sentterinä, välillä laidassakin ja loppukaudella pari peli jopa puolustajana. Ja suoriutui tehtävistään aina tasaisen varmasti. Kuitenkin liian tehoton ja mitäänsanomaton kakkosketjun mieheksi.
#17 Jari Korpisalo 8½
6 JA-tähteä. Kapteeni palasi kotiin entisellään ja teki minkä pystyi, vaikka alussa olikin suuria vaikeuksia. Näytti esimerkkiä ja johti joukkuettaan niin kuin kunnon päällikön kuuluukin, joten ainakaan Korpisaloon kausi ei kaatunut. Eniten maaleja ja eniten syöttöjä, joten ei liene väärin sanoa Korpin olleen pelillisestikin Ässien ykköspelaaja. Syksyllä mies pelasi kipeällä jalalla ja homma oli pelkkää tuskaista puurtamista vailla onnistumisia ja näyttikin vahvasti siltä, että Saksa on taas tappanut yhden pelimiehen. Mutta tervehtymisen jälkeen Korppi palasi entiseen lentoonsa, suu kävi, maila heilui ja pisteitäkin syntyi taas lähes piste/peli-tahtiin. Ässien ainoa väriläiskä, niin hyvässä kuin pahassa.
#20 Marko Kivenmäki 4-
Maven piti nousta suureen rooliin, mutta siihen hänestä ei vieläkään ollut. Taitoa on, mutta luuloja vielä enemmän. Ylimielinen, laiska, haluton ja ailahteleva itkupilli, jolle puolustaminen on vieras käsite. Ässät oli liian huono joukkue Markolle ja Markon lähdettyä Lukkoon, Ässistä tuli hieman parempi joukkue, joten kaikki voinevat olla tyytyväisiä.
#21 Roman Horak 5+
Horak saapui loppusyksystä Ässiin ja tehokkaalla alullaan hän huijasi niin seuran toimitusjohtajan kuin osan kannattajistakin uskomaan, että kauan kaivattu tähti on laskeutunut Poriin. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava ettei Horak esittänyt missään vaiheessa mitään erikoista, vaikka pisteitä syntyikin. Taitoa ja peliälyä löytyi, mutta ei pysynyt tempossa mukana ja asennekin oli sitä tyypillistä tshekkiasennetta pahimmillaan. Loppukaudella ei enää syntynyt pisteitäkään ja jopa toimitusjohtaja huomasi kyseessä olevan sittenkin vain entisaikojen pörssihain, joka oli Ässien tarpeisiin täysin turha surfailija. Jollain käsittämättömällä tavalla Horakin plus/miinus –saldo ei painunut miinuksen puolelle, mikä on kyllä melkoinen meriitti tämän kauden Ässissä. Horak oli yksi niistä harvoista pelaajista joista Ässät oli valmis luopumaan, mutta yrityksistä huolimatta kauppa ei käynyt ja hieman pilaantumaan päässyt tavara juuttui Poriin.
#25 Mikko Konttila 8+
15 JA-tähteä. Djurgårdenissa peliaika jäi edelliskaudella vähiin, mutta Ässissä Mikko sai pelata niin paljon kuin jaksoi. Joukkueen tasaisin pelaaja, lähes ainoa joka jaksoi raataa hyvällä asenteella kaikkein synkimmilläkin hetkillä. Pelasi esimerkillisesti molempiin suuntiin ja odotuksiin nähden pisteitäkin kertyi yllättävän paljon. Hyvä kulmavääntäjä ja pystyi yhdessä Korpisalon ja Perrinin kanssa vääntämään kiekot kulmista usein myös hyviin maalipaikkoihin. 16 maalia oli hieno suoritus, mutta paljon Mikko ehti paikkoja tuhlaamaankin. Loppukaudella alkoi näkyä väsymisen merkkejä ja Konttila menetti hetkeksi jopa paikkansa ykkösketjusta. Konttila oli yksi niistä pelaajista, joita muut liigaseurat yrittivät värvätä loppukaudeksi riveihinsä.
#26 Juha Viinikainen 6½
1 JA-tähti. Viinikainen tuli Ässiin kauden kynnyksellä nelosketjun täytemieheksi. Syksy sujuikin tiukasti siinä roolissa, ilman mainetekoja. Kauden edetessä Viinikainen paransi tahtiaan, nousten parhaimmillaan vähäksi aikaa jopa kakkosketjuun. Alivoimilla Viinikainen teki läpi kauden hyvää työtä, muodostaen toimivan kaksikon Väänäsen kanssa, eikä asenteessakaan ollut suurta moitteen sijaa. Av-onnistumiset ruokkivat itseluottamusta ja loppukaudella miehen nähtiin pelaavan jo paljon rohkeammin ja taitoakin löytyi. Kuitenkin hieman liian epätasainen ja tehoton, huonona päivänä ei onnistunut oikein mikään.
#28 Eric Perrin 8+
16 JA-tähteä. Keskenkuntoisen Perrinin taso ei riittänyt vakuuttamaan Jokerien valmennusjohtoa, eikä alku Porissakaan suuria lupaillut. Mies vaikutti täysin tusinapelaajalta, jolla ei näyttänyt olevan mitään suuria vahvuuksia, vaikka asenne olikin koko ajan kohdallaan. Mutta loppusyksyllä yhteen koottiin ketju Konttila – Perrin – Korpisalo ja sen jälkeen alkoi kanukkikin näyttämään kykyjään, nousten Ässien suvereeniksi ykkössentteriksi. Väkkärämäisen Perrinin johdolla Ässien ykkösketju järjesteli pelistä toiseen hyvällä tahdilla maalipaikkoja ja tulostakin syntyi. Tämän vuoden peleissä Perrin oli Ässien tehokkain pistemies ja loppukaudella hän uhkasi jopa Korpisalon asemaa kultakypäränä. Perrin oli myös käytännössä ainoa Ässä-pelaaja, joka osasi aloittaa. Ässät haluaisi pitää Perrinin riveissään ensi kaudellakin, mutta niin ei käy ellei palkkapyyntö putoa reilusti alaspäin.
#30 Tomas Kucharcik 7
13 JA-tähteä. Vuoden 1998 maailmanmestari hankittiin kahden vuoden sopimuksella Ässiin ykkössentteriksi, vaikka mies olikin pelannut aiemmin lähes pelkästään laitahyökkääjänä. Kucharcik pelasi hyvin tasaisesti ammattimiehen varmuudella tehden työtään pyyteettömästi läpi kauden, mutta ei kuitenkaan pystynyt milloinkaan nousemaan todelliseksi ykkössentteriksi, eikä oikeastaan edes todelliseksi vahvistukseksi. Yritystä oli ja tshekille poikkeuksellisesti vieläpä molempiin suuntiin, mutta tehot ja taidot jäivät aivan liian vähäisiksi. Kucharcik pyrki aktiivisesti harrastamaan vääntöpeliäkin, mutta siinä voimat loppuivat hieman kesken. Parhaat pelinsä hän pelasi loppukaudella itselleen tutummalla laitahyökkääjän tontilla ja varsikin silloin kun pääsi tuuraamaan ykkösketjuun. Sopimuksesta huolimatta paikka ensi kauden patapakassa lienee vaakalaudalla. Jos hän saisi rinnalleen pätevämmät ketjukaverit, niin käyttöä voisi ollakin, mutta ehkä Ässien ei kuitenkaan kannata haaskata rahoja Kucharcikin tapaiseen peruspelaajaan.
#33 Jarkko Väänänen 6
1 JA-tähti. Väänänen tuli tekemään Poriin läpimurtoa, mutta tekemättä se jäi. Alivoimilla hyvä, mutta hyökkäyspäässä ei oikeastaan mitään käyttöä. Yritystä kyllä löytyi, mutta jotenkin mies polki paikoillaan koko kauden. Taitotaso ei oikein tahdo riittää, mutta eipä Väänänen pahemmin virheitäkään tehnyt. Täytemies.
#38 Sami Salonen 6
Muun joukkueen rämpiessä alkusyksyllä esiin nousi vain yksi valopilkku ja se oli juuri Salonen. Hän aloitti pelinsä nelosketjussa, mutta nousi nopeasti jopa ykkösketjuun ja vastuuta tuli ylivoimissakin. Mies pyöritti peliä ajoittain hyvinkin näyttävästi ja tulostakin syntyi jopa siinä määrin, että hän pelasi jonkin aikaa kultakypärä päässään. Ikävä loukkaantuminen sotki hyvässä alussa olleen läpimurron ja vaikka Saloselta ei pelejä kovin paljon väliin jäänytkään, ei hän päässyt enää missään vaiheessa alkusyksyn tasolleen. Peli ei enää kulkenut, eikä tehojakaan löytynyt, joten paikka löytyi lähes poikkeuksetta nelosketjusta. Alkukausi kuitenkin näytti, että Salosessa piilee potentiaalia, mutta loppukaudella hän pelasi kyllä käsittämättömän paljon huonommin ja läpimurto jäi näin tekemättä.
#39 Markku Tähtinen 6
5 JA-tähteä. Tähtinen esitti taas hyviä otteita, mutta vain ajoittain. Syksyllä ei onnistunut oikein mikään ja peliaika jäi melko vähiin. Silmävamma pakotti pienelle tauolle ja sen jälkeen kaukaloon palasi taas se taitojaan väläyttelevä Tähtinen. Loppukauden tehotkin olivat kohtalaiset. Mutta edelleen Markun pelin tärkein asia tuntuu olevan näyttävyys, tuloksen tekeminen on sen rinnalla toissijaista. Yrityksen puutteesta ei häntäkään voi syyttää, mutta liian usein peli menee pelkäksi näpräilyksi. Alkaisi pikku hiljaa olemaan aika ottaa todellinen askel eteenpäin, nyt ura on polkenut jo vuosia paikoillaan.
#69 Niklas Hede 5-
3 JA-tähteä. Hedeltä odotettiin paljon ja kesän harjoituspeleissä peli kulkikin. Mutta ilmeisesti tämän pelimiehen Saksa oli tappanut ja liiga oli liikaa. Peli meni pelkäksi pyörimiseksi, eikä tulosta syntynyt. Ei löytänyt oikein missään vaiheessa paikkaansa, eikä asennekaan ollut sitä mitä olisi pitänyt olla. Jursinovin suunnitelmiin Hede ei sitten oikein mahtunutkaan ja peliaikakin pieneni oleellisesti. Ennen kauden alkua mainostettua taitoa ei patapaidassa löytynyt ja miehen nopeuskin vaikutti yliarvostetulta. Odotuksiin nähden suuri ja kallis pettymys ja loppukaudeksi mies saatiinkin vuokrattua Sveitsin B-liigaan.
#82 Jaakko Mäkelä 5
Samoin kuin toisellakin Mäkelällä, pelejä kertyi kohtuullisesti, peliaikaa ei juuri lainkaan, tehopisteitä ei senkään vertaa. Myös tällä Mäkelällä kiekko poltteli lavassa ja peli kului virheitä vältellessä, eikä tätäkään herraa varmaan moni edes huomannut. Pieni ja voimaton tapaus, jolla tuskin on minkäänlaista tulevaisuutta liigakiekkoilijana, mutta kaukalopallossa hän voisi olla hyväkin pelimies.
Lisäksi Ässien riveissä pelejä tililleen kirjasivat Pauli Levokari, Gabriel Karlsson, Marcus Kristoffersson ja Jan Lundell sekä muutamassa ottelussa kakkosvahtina toiminut Matti Järvinen.
