Suomen turnausurakka jatkui 4−1-voitolla Sveitsistä. Lukemat säilyivät maalien suhteen tasaisena kolmanteen erään asti, mutta laukauksissa Suomi johti tuossa vaiheessa jo 23−11. Kolmannessa erässä Suomi oli tyly päästämällä Sveitsin laukomaan vain kaksi kertaa omia 16 laukausta vastaan. Suomen maaleista kolme syntyi ylivoimalla ja yksi tasakentällisin. Sveitsi teki ainoansa ylivoimalla.
Hyvää: Suomen puolustaminen onnistui lähes täydellisesti
Suomi teki Sveitsistä selvää jälkeä puolustamalla. Siinä missä avausottelussa Suomi pärjäsi päästä päähän velloneen kiekottelun vahvempana osapuolena, se otti turhiakin riskejä johtotilanteessa. Yltiöpäinen hyökkääminen tuotti tuolloin runsaasti paikkoja, mutta avasi niitä myös vastustajalle.
Nyt Suomen hyökkäämisessä oli tasapainoa, minkä ansiosta puolustusvalmius säilyi, ja Suomi sai etenkin keskialueella tuplaten katkoja verrattuna avausotteluun. Sveitsin maalipaikat syntyivät yksittäisiä kertoja Suomen virheistä, loput ylivoimalla, joskin Suomi piti alivoimapelissäkin Sveitsiä ahtaalla.
Hyvää: Peli rytmittyi kuin itsestään
Saksa-ottelussa Suomen haasteena oli se, että viisikot eivät malttaneet rytmittää peliä riittävän kärsivällisesti läpi ottelun. Tällä kertaa virtaus oli sille suosiollinen suoraviivaisella tekemisellä. Suomi sai paljon riistoja, minkä lisäksi Suomi avasi peliä nopeilla lähdöillä. Oman pään kiekkokontrollia tarvittiin vähän. Avauserässä Suomi pelasi neljä viivelähtöä, toisessa erässä vain yhden, kolmannessakin vain kerran, mutta pääsi tasakentällisin kuljettamalla hyökkäysalueelle todella laadukkaasti. Pelkästään toisessa erässä Suomi eteni kontrolloidusti hyökkäysalueelle 12 kertaa yhteensä 18 yrityksestään tasakentällisin.
Huonoa: Lataus karkasi ylilataukseksi ja tuotti jäähyjä
Kiekollisesti selkeästi Suomen hallinnassa sujunut toinen erä oli sikäli erikoinen, että jäähyt menivät Suomelle 3−1. Sveitsi ei onnistunut hyödyntämään yhtään näistä tekemällä maalia, mutta kovempia vastustajia vastaan kyyti tällaisella jäähymäärällä voi olla kylmempää − olkoonkin, että osittain tämä kertoi tunnetasosta ja kovasta latauksesta, joka tuotti myös hyviä asioita esimerkiksi erän lukuisten keskialueen riistojen ja katkojen kautta.
Hyvää: Suomi taas vahva aloituksissa
Suomi oli jälleen erittäin vahva aloitusympyrässä. Yhteensä 61 prosenttia aloituksista päättyi Suomen voittoon. Kovin "kauhoja" Suomelta oli Anton Lundell 70 prosentin teholla.
Hyvää: Nousujohteinen peli, nousujohteinen turnaus
Suomi on kohdannut kahdessa ensimmäisessä ottelussaan selkeästi sitä heikompia vastustajia. Askelmerkit ovat kuitenkin sikäli kohdallaan, että peli Sveitsiä vastaan oli nousujohteinen itse otteluna ja verratessa Saksa-peliin. Suomen kolmas vastustaja Slovakia on niin ikään selkeästi Suomea heikompi ennen neljännen ottelun päävastustaja Kanadaa. Hyökkäys rullaa, puolustus parantaa, ja kokonaisuus etenee kovempien pelien lähestyessä. Kanadaa vastaan vaatimustaso onkin sitten äärimmillään.
Erikoinen tilasto: Suomen siirtokiekkojen vähyys
Suomen laadukas hyökkääminen pakotti sitä äärimmäisen harvoin siirtokiekkoihin eli kiekon viskaamiseen päätyyn. Suomi heitti siirtokiekkoja vain muutaman 3-5 kertaa per erä, ja yhteensä vähän toistakymmentä kertaa.
