Miikka Kiprusoffin aikakauden jälkeen liekkipaitojen maalia on vartioinut maalivahti jos toinenkin. Kiprusoff lopetti oman uransa keväällä 2013 pelattuaan 623 NHL:n runkosarjaottelua, ja kauden 2005−06 päätteeksi turkulainen palkittiin NHL:n parhaan maalivahdin palkinnolla, Vezina Trophylla, NHL:n historian ensimmäisenä suomalaisena.
Kipperin saappaita ei ole ollut helppo täyttää. Sen ovat todenneet muiden muassa Karri Rämö, Brian Elliott ja Jon Gillies. Organisaatio on mennyt läpi useiden vapaiden pelaajien markkinoiden, vaihtokauppojen ja varaustilaisuuksien etsien aloittavaa ja ennen kaikkea voittavaa maalivahtia. Kiprusoffin kaltaista huipputorjujaa ei ole kuitenkaan ollut helppo löytää.
Nyt muutos on tapahtunut, sillä sekä NHL-tasolta että tulevaisuuden lupausten korista löytyy runsain mitoin torjuntataituruutta.
NHL:n kuumin maalivahtikaksikko
Flamesin maalivahtitandem Jacob Markström ja Daniel Vladař on yksi liigan tämän hetken kuumimmista ellei jopa kuumin. Kuinka hyviä he todella ovat?
Iso, liikkuva ja atleettinen Markström on parhaillaan ottamassa varmoja harppauksia NHL:n tähtivahtien joukkoon. Tätä toki joukkue ruotsalaisveskarilta tilasikin tarjottuaan hintavaa kuuden vuoden sopimusta, ja huipputorjumista Markstöm parhaillaan toimittaa.
197-senttimetrisen maalivahdin alkukausi on ollut huomattavasti laadukkaampi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi Vancouver Canucksin paidassa Markström esitti kelpo otteita, mutta kutsuminen tähtiluokan maalivahdiksi jo tuolloin olisi ollut liioittelua.
Markströmin alkukausi on ollut räjähtävä: nollapeleissä hän sijoittuu liigan maalivahtitilaston ykkössijalle, ja viisi nollapeliä ensimmäiseen 15 otteluun on raudanluja noteeraus − sekä samalla jo hänen henkilökohtainen ennätyksensä yhden kauden aikana pelatuissa nollapeleissä. 16 ottelun Markströmin torjuntaprosentti puolestaan on 93,7, joka on NHL:n kuudenneksi paras.
Kun mukaan ynnätään vielä kaksi Vladařin pelaamaa nollapeliä, kirjoittaa Flames jos ei nyt NHL-historiaa, ainakin uuden historiankirjojen alaviitteen: Flames on vuoden 1929 jälkeen ensimmäinen NHL joukkue, joka on ensimmäiseen 19 otteluun pelannut seitsemän nollapeliä. Vuosiluku 1929 on olennainen siksi, että sitä ennen eteenpäin syöttäminen oli hyökkäysalueella kiellettyä, ja kiellon kumoamisen myötä maalimäärät kasvoivat merkittävästi.
Calgary Flames become the first NHL team since offensive forward passes were allowed in 1929 to record 7 shutouts within the first 19 games of a season. pic.twitter.com/wmN82EMjFj
— Sportsnet Stats (@SNstats) November 22, 2021
Vladař lienee hieman Markströmiä tuntemattomampi nimi kiekkokansalle. Tšekkiläissyntyinen veräjänvartija saapui Calgaryyn viime kesän aikana Boston Bruinsista, jossa hän oli AHL-tasolla liigan tähti. NHL:n puolella peliaika kuitenkin oli kiven alla, sillä jääaika jakaantui aluksi Tuukka Raskin ja Jaroslav Halákin kesken ja sen jälkeen Jeremy Swaymanin ja Linus Ullmarkin välillä.
Flames näki varjoon jääneessä tšekkiläisessä mahdollisuuden ja hankki tämän riveihinsä varsin riskittömällä kaupalla kolmannen kierroksen varausvuoroa vastaan. Alkukauden perusteella voidaan todeta, että täysin hukkaan heitetty varausvuoro ei ollut.
Joukkueen kakkosmaalivahdin roolissa Vladařin torjuntaprosentti on viiden ottelun jälkeen 94,6, joka on liigan kolmanneksi paras. Nollapelitilastossa Vladař sijoittuu jaetulle viidennelle sijalle kahdella nollapelillään. Potentiaalia hänessä siis on, mutta nähtäväksi jää, pysyykö herran kova vire kauden loppuun asti. Onhan otanta NHL-peleistä vielä toistaiseksi hyvin pieni.
Darryl Sutterin tiivistä viisikkopuolustusta on eittämättä kiittäminen Flames-maalivahtien onnistumisessa, mutta eivät he tiiviinkään puolustuksen takana täysin työttömiksi ole jääneet. Molemmat maalivahdit kohtaavat keskimäärin noin 30 laukausta per peli.
Vaarallisia maalintekotilanteita Natural Stat Trickin tilastojen mukaan Markström kohtaa varsin runsaasti, mutta suoriutuminen näistä vaaranpaikoista on ollut erinomaista: vaarallisten maalipaikkojen torjuntaprosentilla mitattuna ruotsalainen lukeutuu liigan eliittiin.
Voidaan siis todeta, että ruotsalainen on joukkueensa tuki ja turva myös puolustuksen hetkellisesti nukahtaessakin.
Jacob Markström coming up BIG. 😤#NHLonSN | #HockeyNight pic.twitter.com/V5GYjfKPFv
— Sportsnet (@Sportsnet) October 17, 2021
Flamesin maalialueen tulevaisuus
Kävi nykyisille Flames-maalivahdeille mitä hyvänsä, on joukkueen maalivahtiosaston tulevaisuus hyvissä käsissä, sillä lupauskorissa riittää leveyttä ja syvyyttä. Ensinnäkin Flamesin lähimmässä torjuntareservissä, farmiseura Stockton Heatissä, maalivahtitilanne on vähintäänkin hyvä.
Kaksi kertaa peräkkäin vuoden maalivahdiksi junioriliiga CHL:ssä valittu 20-vuotias Dustin Wolf on osannut siirtää junioritason torjuntataitonsa myös ammattilaiskiekkoon, mistä osoituksena hänen torjuntaprosenttinsa on AHL:n parhaimmistoa: 93,1. Flames varasi Wolfin vuoden 2019 varaustilaisuuden seitsemännellä kierroksella, jonne hän potentiaalistaan huolimatta vajosi todennäköisesti pituutensa vuoksi.
Vain 183-senttinen nuorukainen on kuitenkin todistanut sisunsa ja pystyvänsä laadukkaaseen torjuntatyöskentelyyn, vaikka pituusero esimerkiksi nykymaalivahdin prototyyppi Markströmiin on 14 senttimetriä.
Wolfin aisaparina toimiva Adam Werner on myös pelannut alkukauden hyvin. Yli 92:n torjuntaprosentti neljään peliin on todiste siitä, että hän voi hypätä tarvittaessa myös aiempaa isompiin saappaisiin. Flames nappasi Wernerin riveihinsä vapaana agenttina tarjoten hänelle liigan minimipalkkaa.
Jopa ECHL:ssä liekkipaidoilla on kytemässä lupaava maalivahti. 20-vuotias Daniil Tšetšelev, neljännen kierroksen varaus vuodelta 2020, pelasi juuri debyyttiottelunsa pysäyttäen 31 laukausta ja päästäen sisään ainoastaan kaksi. Edellisellä kaudella venäläistorjuja oli KHL-seura Vitjaz Podolskin sopimuspelaaja, mutta peliaikaa hän joutui hakemaan VHL:stä ja MHL:stä.
Venäjän nuorten jääkiekkosarjassa Tšetšeleville tilastoitiin 19 ottelussa torjuntaprosentti 92,4, jota voidaan pitää merkkinä potentiaalista. Arvoitukseksi kuitenkin jää vielä se, onnistuuko venäläinen löytämään potentiaalinsa myös pohjoisamerikkalaisissa kaukaloissa.
Kenestä Kiprusoffin manttelinperijä?
Verrattuna edellisiin vuosiin Calgaryssa on otettu suuri harppaus maalivahtien osalta – tällä kertaa oikeaan suuntaan. Sen hinnaksi tuli lopulta vain kolmannen, neljännen ja muutaman seitsemännen kierroksen varausvuoro, kuuden miljoonan sopimus sekä monen vuoden odotus. Tulevaisuus näyttää, onko kyseessä hetkellinen huuma vai todellinen kehittyminen.
Mutta kenet kruunataan uudeksi Kiprusoffiksi? Uutta saman kaliiberin seuraikonia ei kenestäkään ole mahdollisesti tulossa, mutta ainakin maalivahtiosasto on ensimmäistä kertaa vuosiin kilpailukykyinen.
Flames-maalivahtien uuden tulemisen kasvoina toimiva Markström on raivaamassa tietään kohti Vezina Trophyn voittajaehdokkuutta, joka voisi toimia lähtölaukauksena kohti suomalaismaalivahdin mittoihin kasvamista. Ruotsalaisen on muutoinkin osoitettava arvonsa vielä useaan otteeseen pitkän sopimuksensa aikana, vaikkei ihan legendan tasolle yltäisikään.
NHL:n parhaan maalivahdin palkinto on nähty Flames-pelaajan, eli Kiprusoffin, käsissä ainoastaan kerran. Kiprusoffista puhutaan Calgaryssä edelleen kaihoisasti, eikä legendaa ole kukaan sivuuttamassa − ainakaan vielä.