Pettymykseen päättyneen kauden jälkeen joukko Nashville Predatorsin runkopelaajia marssi vuorotellen GM David Poilen toimistoon ja pyysi tätä pitämään kesällä joukkueen mahdollisimman ennallaan. Pelaajat näkivät, että suurimmat siirrot oli jo tehty, ja reilun vuoden sisällä finaaleihin yltänyt sekä runkosarjan voittanut Predators-lauma oli lähellä lopullista tavoitettaan. Poile teki työtä käskettyä, ja piti joukkueen käytännössä koskemattomana.
Lisämotivaatiota jo valmiiksi nälkäiselle Predators-nipulle tuo varmasti myös se, että pitkäaikainen ykkösvahti Pekka Rinne ei ole ilmoittanut jatkostaan tämän kauden jälkeen, joten tuleva kausi voi hyvinkin olla kokeneen suomalaisvahdin viimeinen. Fanien ja pelaajien suuressa suosiossa olevan Rinteen uralle haluaisivat varmasti kaikki Predators-perheenjäsenet onnellisen lopun.
Maalivahdit
Vezina-pystillä viime kauden päätteeksi palkittu Rinne hinaa siis tulevalla kaudella Predators-rekeä jo yhdennettätoista kautta putkeen ja aloittaa ykkösvahdin paikalla. Ikää kempeleläisellä tulee kauden aikana mittariin jo 36 vuotta, mutta kuten Vezina-voitto osoittaa, ikä on vain numero tämän miehen kohdalla.
Ainoa tahra viime kaudella Rinteen kilpeen tuli pudotuspeleissä, jossa 196−senttisen veräjänvartijan otteet jättivät toivomisen varaa. Erinomaisesti kakkosvahdin paikalla operoinut suomalaisnuorukainen Juuse Saros antaa yhä kovempaa painetta vaihtoaition luukulta ja mikäli Rinteen otteet alkavat heiketä jo runkosarjassa, valmennuksen kärsivällisyys ei varmasti ole samaa luokkaa kuin aiempina vuosina.
Saros saa siis kauden aikana yhä enemmän vastuuta, jotta Rinne saadaan pidettyä mahdollisimman tuoreena kevättä varten. 23−vuotias forssalainen on Predatorsin suunnitelmissa tulevaisuuden ykkösvahti ja hän voikin kaapata tuon paikan jo tulevalla kaudella.
Kilpailuasemasta maalinsuulla tulee entistä tiukempi ja varmaa on, että suomalaistandemi on liigan kärkeä myös tänä vuonna.
Puolustus
Paljon kehutun Predators-pakiston kesän ainoana muutoksena oli kolmospariin Aleksei Jemelinin tilalle naarattu paluumuuttaja Dan Hamhuis. Predators myös kiinnitti varakapteeninsa Ryan Ellisin kahdeksanvuotiseen sopimukseen, ja näin ollen orkesteri pysyy kasassa myös tulevaisuudessa.
Pakkiparit pysynevät samana viime kaudesta. Ellis ottaa paikkansa ykkösparissa kapteeni Roman Josin vierellä. Supertähti P.K. Subban saa rinnalleen ruotsalaiskolossi Mattias Ekholmin. Kolmosparin täydentävät Hamhuis sekä Yannick Weber.
Viime kauden pudotuspeleissä huolta herätti ykkösparissa sekä Josin että Ellisin heikot esitykset. Duo ei tehnyt kevään peleissä ainuttakaan maalia eikä päässyt koskaan runkosarjan tasolleen. Tehoja puolustuksesta kaipaavalle joukkueelle ykkösparin onnistumiset hyökkäyspäässä ovat elintärkeitä.
Pakiston pysyessä kasassa on se edelleen kiistatta liigan kovimpia kokonaisuuksia. Virkistävää vaihtelua on myös se, että koko kärkinelikko aloittaa kauden terveenä ja pääsee tekemään tuhojaan heti alkuvihellyksestä alkaen.
Hyökkäys
Hyökkäykseenkään ei ole odotettavissa isoja muutoksia. Viime kaudella kovalla hinnalla hankitut Kyle Turris ja Ryan Hartman aloittavat ensimmäiset täydet kautensa Predatorsissa, ja tuloksia odotetaan kummaltakin. Hartmanin pelikunto on tosin pienoinen kysymysmerkki kauden kynnyksellä, keväällä sattunut olkapäävamma vaivaa yhä jenkkihyökkääjää.
Harjoitusleirillä hyökkäyksen kahdessa kärkiketjussa on kokeiltu eri yhdistelmiä, ja avauspelissä Ryan Johansenin rinnalle ykkösketjuun ollaan sijoittamassa Filip Forsbergia ja Kevin Fialaa. Kakkossentteri Turrisin laidalla viilettävät täten Viktor Arvidsson sekä Craig Smith.
Kesän 2017 ykkösvaraukselle Eeli Tolvaselle asetettiin odotuksia jo tulevaa kautta kohtaan mutta kehnosti mennyt harjoitusleiri pudotti vihtiläisnuorukaisen lopulta AHL:n puolelle. Loukkaantumisten sattuessa, Tolvanen on kuitenkin nokkimisjärjestyksessä korkealle ja saanee muutaman pelin myös NHL:ssä alkavalla kaudella.
Perheväkivallasta 27 ottelun pelikiellon saanut Austin Watson on ainoa varma poissaolija kauden avauksesta. Kovuutta nelosketjuun tuoneen Watsonin puuttuminen pehmentää jo ennestään melko pienikokoista ja heiveröistä hyökkäystä, mutta hyökkäystehoissa amerikkalaishyökkäjän poissaolon ei pitäisi juuri näkyä.
Hyökkäyksen ykköstähti Forsberg paukutti viime kaudella loukkaantumisista huolimatta piste per peli -tahtia ja vähintään samaa odotetaan nytkin. Ruotsalaislaiturista toivotaan Predatorsissa kovasti seurahistorian ensimmäistä 40 maalin tekijää.
Predators-hyökkäyksessä on kysymysmerkkejä kuten se, pystyykö Smith viimeistelemään jälleen 25 maalia, ja onko nuorella sveitsiläistaiturilla Fialalla vielä kasvunvaraa kehittyä 60 pisteen hyökkääjäksi. Viime kauden runkosarjavoittajan hyökkäyksessä on syvyyttä, mutta terävimmän kärjen täytyy saada käsijarru pois päältä jo runkosarjassa.
Keskeiset kehityskohdat viime kaudesta
Koko runkosarjan voittaneesta joukkueesta kehityskohdat ovat vähissä, mutta sellaiseksi voidaan nostaa esimerkiksi joukkueen ykkössentteri Johansenin esitykset runkosarjassa. Kanadalaissentterillä takkuili pitkin kautta, mutta pudotuspeleissä hän syttyi jälleen ja keräsi 13 otteluun 14 pistettä. Samanlaista virettä löysähkön pelaajan maineessa olevalta kanadalaiselta tuskin runkosarjassa nähdään, mutta Forsbergia ruokkivalta sentteriltä pitäisi nähdä tason nostoa tulevalla kaudella.
Turrisin tulon jälkeen Predatorsin kakkosvitja sai uutta potkua, mutta kevään peleissä ketju katosi kuvasta täysin. Hyökkäyskokoonpanoja jouduttiin sotkemaan, mikä rikkoi lopulta hyökkäyksen kemiaa ja maalintekovoimaa. Tilanne äityi pahaksi, ja 48 pistettä runkosarjassa iskenyt Fiala löysi itsensä ennen pitkää jopa popkorniosastolta.
Hyökkäyksen todellisten supertähtien puutteessa elävältä joukkueelta täytyy löytyä enemmän maalintekovoimaa koko rintamalta. Jokaisen ketjun ja jokaisen parin on kannettava kortensa kekoon hyökkäyksessä tai Predatorsin kausi päättyy jälleen ennenaikaisesti.
Arvio: Predators taistelee Keskisen divisioonan sijoista 1-2.