Stanley Cup palasi viime kaudella Läntiseen konferenssiin, kun Colorado Avalanche nousi valtaistuimelle vakuuttavalla esityksellä. Hallitseva mestari on myös tämän kauden suurin ennakkosuosikki.
Avalanchen takana käydään kutkuttava taistelu pudotuspelipaikoista. Erityisesti Dallas Starsille voi povata parempia suorituksia, kun taas Minnesota Wildin ja St. Louis Bluesin perustason voi olettaa pysyvän vakaana.
Colorado Avalanche – mestaria on vaikea horjuttaa
Avalanche juhli viime kauden päätteeksi Stanley Cupin voittoa 21 vuoden tauon jälkeen. Vakuuttavasti läpi kauden esiintynyt joukkue onnistui siirtotakarajan täydentävissä hankinnoissaan erinomaisesti ja marssi mestaruuteen vaikuttavin ottein.
Avalanche koki kesällä mestarijoukkueelle tyypillisiä raskaita menetyksiä. Tykkikauden pelannut Nazem Kadri siirtyi vapaana agenttina Calgary Flamesiin ja ruotsalaishyökkääjä André Burakovsky solmi sopimuksen Seattle Krakenin kanssa. Puolustuksesta poistui kokemusta Jack Johnsonin ja Ryan Murrayn siirtyessä muihin maisemiin. Myös Nicolas Aubé-Kubel, Nico Sturm ja ykkösmaalivahti Darcy Kuemper lähtivät joukkueesta.
Tärkeimpiä uusia nimiä ovat viime kaudella hyvät pisteet takonut hyökkääjä Evan Rodrigues ja uudeksi ykkösvahdiksi saapunut Aleksandr Georgijev, joka jäi Rangersissa Igor Šestjorkinin varjoon. Georgijevin odotetaan nousevan uudelle tasolle Avalanchen maalin suulla. Muita täydennyksiä olivat hyökkääjät Anton Blidh ja Lukáš Sedlák.
Siirtotakarajalla hankitut Artturi Lehkonen ja Josh Manson kirjoittivat jatkosopimukset Avalanchen kanssa. Kaksikko toi keväällä jopa ratkaisevaa leveyttä joukkueeseen, ja he ovat tärkeitä palasia alkavan kauden joukkueessa. Varsinkin Lehkosen kohdalla odotukset nousevat, kun häntä on kaavailtu ykkösketjuun Nathan MacKinnonin ja Mikko Rantasen kanssa.
Avalanchen mestaruuteen valmentanut Jared Bednar jatkaa joukkueen pääkäskijänä. Valmennuksen osalta joukkueella ei siis ole huolta. Myös kapteenisto on pysynyt muuttumattomana, joten mestarijoukkueen johtajuus on tulevallakin kaudella hyvissä kantimissa. Mielenkiintoinen muutos tapahtui johtoportaassa, kun Joe Sakic astui mestaruuden myötä GM:n paikalta seuran kiekkopuolen presidentiksi. Hänen työtään jatkaa apulais-GM:nä toiminut Chris MacFarland.
Avalanchella riittää lähtijöistä huolimatta kokoonpanossa runsaasti laatua. Koko sarjan parhaaksi puolustajaksi valittu Cale Makar, loistavan kauden hänen parinaan pelannut Devon Toews ja pudotuspeleissä säväyttänyt Bowen Byram ovat joukkueen kivikovan puolustuksen tähtiä. Myös Manson on laadukas puolustaja ja loukkaantumisista kärsinyt Samuel Girard lukeutuisi monissa muissa joukkueissa kärkipuolustajiin.
Hyökkäyspeliä moottoroivat tutusti MacKinnon, Rantanen ja Gabriel Landeskog, jotka kuuluvat sarjan ehdottomaan eliittiin. Taustatukea antavat etenkin Valeri Nitšuškin, J.T. Compher, Alex Newhook, Lehkonen ja Rodrigues. Laatua riittää siis jälleen useaan ketjuun menetyksistä huolimatta.
Viime kauden tavoin Avalanchen isoin kysymysmerkki on maalivahtiosasto. Pavel Francouz on pätevä kakkosmaalivahti, mutta Georgijevilta puuttuu vielä näytöt isoa torjuntavastuuta kantavana ykkösmaalivahtina. Venäläinen on ollut parhaimmillaan erinomainen mutta myös epätasainen. Alkava kausi voi hyvinkin nostaa Georgijevin sarjan tähtivahtien joukkoon, kun hän saa erinomaisen näyttöpaikan loistavassa joukkueessa.
Avalanche voittaa hyvin todennäköisesti Keskisen divisioonan.
Dallas Stars – tähtien aika loistaa
Kahden vuoden takainen Stanley Cup -finalisti Stars onnistui viime keväänä palaamaan pudotuspeleihin, jossa se hävisi avauskierroksella kunniallisen suorituksen jälkeen pienimmällä mahdollisella erolla Calgary Flamesille. Silti myös runkosarja huomioiden vahvan pelaajamateriaalin joukkueen kaudesta jäi kokonaisuutena nihkeä kuva.
Vaikka Starsia viime vuodet luotsannut Rick Bowness oli pelaajien suosiossa, hän ei kiistatta saanut heistä parasta irti. Konkari saikin lähteä, kun GM Jim Nill kaappasi Peter DeBoerin uudeksi pääkäskijäksi. DeBoerin voi odottaa etenkin monipuolistavan joukkueen hyökkäyspeliä, jossa Starsin potentiaali on jäänyt vajaaksi. DeBoerin kohdalla on myös huomionarvoista, että hän on usein saanut uudesta joukkueestaan parhaan irti heti avauskaudellaan.
Pelaajapuolella Stars lähtee pienin muutoksin uuteen kauteen, mutta tähtipuolustaja John Klingbergin lähtö jättää ison aukon alakertaan. Tämä tietää Miro Heiskasen roolin korostumista. Suomalaistähdellä on potentiaalia paljon parempiin pisteisiin kuin viime vuosien runkosarjoissa, ja DeBoerin tulon voi olettaa olevan hänen kannaltaan vain positiivinen asia.
Starsin maalivahtipelin pitäisi olla kunnossa, sillä nuori Jake Oettinger pelasi loistavasti etenkin pudotuspeleissä. 23-vuotias yhdysvaltalainen on koko NHL:n lupaavimpia maalivahteja, ja hän todennäköisesti nousee muutamien vuosien sisällä supertähtitasolle. Kakkosvahtina toimii kesken viime kauden saapunut Scott Wedgewood.
Klingbergin lähdettyä Starsin puolustus on vahvassa suomalaiskomennossa. Heiskanen ja Esa Lindell kantavat suurta kuormaa ja vastuuta menestyksestä. Myös Jani Hakanpää on todistanut olevansa luotettava luutija varsinkin omassa päädyssä.
Stars odottaa puolustuksessa nuorten pelaajien läpimurtoa tällä kaudella. Jämäkän Thomas Harleyn pitäisi olla valmis vakiorooliin, ja New York Rangersista hankitulla Nils Lundkvistilla on potentiaalia samaan rooliin kuin Klingbergillä – mutta tuskin vielä tällä kaudella. Nuoria mentoroi kaiken kokenut Ryan Suter, jolla on yhä iso pelillinen rooli.
Starsin hyökkäyksen syömähammas on ykkösketju Jason Robertson–Roope Hintz–Joe Pavelski. Viime kaudella yli piste per peli -tahtia loistanut Robertson solmi jatkosopimuksen juuri ennen kauden alkua, mikä oli hyvin tärkeä asia Starsille. Hintz on kehittynyt takuuvarmaksi tähtisentteriksi, ja Pavelski on pystynyt nostamaan tasoaan Texasissa upeasti vielä vanhoilla päivillään.
Erityisesti uutta virtaa konkariosastosta kaipaisivat kapteeni Jamie Benn ja Tyler Seguin, jotka ovat pudonneet hierarkiassa terävimmän kärjen taakse. Myös heitä selvästi nuoremmalta Denis Gurjanovilta odotetaan parempia tehoja. Mielenkiintoinen täsmähankinta hyökkäykseen oli Mason Marchment, joka yllättäen iski viime kaudella Florida Panthersissa 54 ottelussa 47 tehopistettä.
Alkavan kauden näkymät ovat Starsin kannalta lupaavat, kun yhdistetään piilossa ollut potentiaali ja DeBoerin kyky saada joukkue nopeasti hyvään lentoon. Pudotuspelipaikka on vahvasti joukkueen käsissä, mutta mestaruustaistoon tarvittaisiin vielä kovia täsmähankintoja kauden aikana.
Stars pelaa Keskisen divisioonan sijoista 2–3.
Minnesota Wild – pudotuspelipeikko yhä riesana
Wild on kärsinyt viime vuodet Toronto Maple Leafsin tavoin ensimmäisen kierroksen kirouksesta. Viimeisen seitsemän kauden aikana joukkue on pudonnut peräti viisi kertaa heti ensimmäisellä kierroksella. Edellinen kausi ei ollut tähän poikkeus. Wild rikkoi Kirill Kaprizovin johdolla yhden kauden voitto- ja piste-ennätyksensä, mutta pudotuspeleissä tie nousi pystyyn St. Louis Bluesia vastaan.
Viime kauden siirtotakarajalla hankittu Marc-André Fleury toimii ykkösvahtina, mutta iäkäs legenda tarvitsee tukea. Cam Talbot vaihdettiin kaupassa Ottawa Senatorsin kanssa Filip Gustavssoniin. Nuori ruotsalainen saatiin joukkueeseen hyvällä hinnalla, mikä helpottaa palkkakattotilannetta. Wildin tulevaisuuden ykkösvahdiksi kaavailtu huippulupaus Jesper Wallstedt aloittaa ensimmäisen kautensa AHL:ssä.
Ilman isompia loukkaantumisia Wildin kausi ei tule kaatumaan puolustukseen. Kapteeni Jared Spurgeonin ja Jonas Brodinin vuorenvarman korkean tason taustalta löytyy jämäkkä runko. Alex Goligoski, Jon Merrill ja Jacob Middleton ovat luotettavia yleispuolustajia.
Matt Dumba on myös ajoittaisista virheistään huolimatta varsin laadukas puolustaja niin kiekolla kuin ilmankin. Potentiaalinen läpimurtopelaaja puolustuksessa on 22-vuotias Calen Addison, joka on päässyt kahden viime kauden aikana näyttämään kykyjään. Viime kaudella hän oli yksi AHL:n tehokkaimpia puolustajia.
Wild joutui luopumaan kesällä tähtihyökkääjästään Kevin Fialasta. Zach Parisen ja Ryan Suterin sopimusten ulososto kummittelee vieläkin palkkakatossa, ja tästä syystä sveitsiläisen kauppaaminen oli miltei väistämätöntä. Ainoa merkittävämpi hankinta hyökkäykseen oli Ducksissa tahmeasti esiintynyt Sam Steel, jolla on yhä potentiaalia kärkiketjujen pelaajaksi.
Hyökkäyksessä tehot riittävät pudotuspeleihin, vaikka Fiala lähtikin. Mitä todennäköisimmin ykköstähti Kaprizov tulee pelaamaan tutkaparinsa Mats Zuccarellon avustuksella yli sadan tehopisteen runkosarjan. Erityisesti Wild tarvitsisi laadukkaan ykkössentterin, vaikka laitahyökkääjänä tunnettu Ryan Hartman onnistuikin viime kaudella erinomaisesti Kaprizovin ja Zuccarellon keskellä. Muuten keskikaista on melko hyvässä kunnossa Joel Eriksson Ekin ja Frédérick Gaudreaun myötä.
Joukkueen kiinnostavimpina pelaajina voi pitää 21-vuotiaita hyökkääjiä Matt Boldya ja Marco Rossia. Boldy teki jo viime vuonna hienon läpimurron NHL:ssä, kun 47 ottelua tuottivat tehot 15+24=39. Nyt täytettävissä olisi Fialan jättämä ruutu. Vaikeista koronaoireista toipuneen Rossin kohdalla odotusarvona on vakituisen NHL-paikan nappaaminen. Wildin hyökkääjille riittää runkosarjassa samanlainen suoritus kuin viime kaudella, jos vain Boldy ja Rossi täyttävät edes jollain tavalla odotuksensa.
Reilut kaksi kautta joukkuetta valmentanut Dean Evason on luonut Wildille kurinalaisen pelisysteemin, joka perustuu tiiviiseen puolustamiseen. Evasonin alaisuudessa Wildista on tullut runkosarjan rutiinilla selvittävä joukkue, mutta pudotuspeleissä näytöt ovat kokonaan antamatta. Tämän kauden vähimmäistavoite on voitto ensimmäiseltä kierrokselta.
Wild pelaa Keskisen divisioonan sijoista 2–4.
St. Louis Blues – Binnington suurennuslasin alla
St. Louis Blues taipui viime kaudella mestaruuden vieneelle Colorado Avalanchelle toisella kierroksella, vaikka itse asiassa antoi varsin hyvän vastuksen. Suoritus oli jotakuinkin odotusten mukainen, sillä Bluesilla ei juuri ollut realistisia odotuksia edetä pidemmälle. Bluesin vuonna 2019 mestaruuteen valmentanut Craig Berube jatkaa vahvasti ruorissa, ja hänellä on seuran oikeutettu luottamus.
Bluesin GM Doug Armstrong ei tehnyt isoja liikkeitä kesällä, joten joukkueen pelaajisto pysyi melko muuttumattomana. Isoimmat lähtijät olivat viime kauden mittaa korkealle tasolle noussut suomalaisvahti Ville Husso sekä kokenut ja pisteiden tekoon kykenevä laituri David Perron. Sisään joukkueeseen tulivat kokenut saksalaismaalivahti Thomas Greiss sekä hyökkääjät Noel Acciari ja Matthew Highmore.
Bluesin pelaajisto on ollut jo pitkään tasokas, mutta joukkueen ydinpelaajat eivät ole olleet aivan sarjan kirkkainta kärkeä. Robert Thomas ja Jordan Kyrou kehittyivät etenkin viime kaudella NHL:n huipputasolle ja ovat valmiita nousemaan todellisiksi tähtipelaajiksi. Myös Pavel Butšnevitš ja Ivan Barbašov ovat nousseet selvästi uudelle tasolle.
Vahvasti olkapäävammansa selättänyt Vladimir Tarasenko osoitti viime kaudella olevansa yhä sarjan eliittiä. Kapteeni Ryan O'Reilly on puolestaan joukkueen johtava pelaaja ja pelillinen selkäranka. Perronin paikkaamisessa riittää tehtävää etenkin ylivoimalla, kun varsinaista korvaajaa ei ole ainakaan vielä hankittu.
Puolustuksessa isossa roolissa pelaavat etenkin Torey Krug ja Colton Parayko. Krug kantaa puolustuksen hyökkäyspelillistä vetovastuuta yhdessä Justin Faulkin kanssa. Myös Nick Leddy ja Robert Bortuzzo ovat tärkeitä pelaajia Bluesin takalinjoilla. Bluesin harmiksi puolustuksen vakiokalustoon kuulunut Marco Scandella on näillä näkymin koko kauden sivussa.
Suomalaispuolustaja Niko Mikkola nousi viime kaudella isoon puolustavan puolustajan rooliin Bluesin takalinjoilla ja tulee olemaan tärkeä pala tämänkin kauden joukkuetta. Bluesin pelaava pakkikuusikko on terveenä ollessaan laadukas, mutta tällä hetkellä osasto on liian kapea etenkin loukkaantumisten varalta.
Jordan Binnington jäi viime kauden runkosarjan aikana Husson aisankannattelijaksi, mutta nappasi paikkansa ykkösvahtina jälleen keväällä. Ykkösvahdin pahvilla pelaava Binnington ei kuitenkaan ole pidemmällä aikavälillä päässyt kevään 2019 tasolleensa. Greiss on kokenut kirittäjä Binningtonille, mutta ikääntynyt ja pelillisesti keskinkertainen.
Blues on valmis menestymään myös tällä kaudella, sillä joukkueen pistelingoiksi kasvaneet Thomas ja Kyrou ovat entistä parempia. Blues on varteenotettava joukkue etenkin pudotuspeleissä fyysisen pelityylinsä ansiosta, mutta silti runkosarjan selvittämisessä on kysymysmerkkejä. Etenkin selväksi ykkösvahdiksi palanneen Binningtonin on pystyttävä nostamaan tasoaan ja korvattava Husson torjumat pisteet.
Blues pelaa Keskisen divisioonan sijoista 3–5.