Nyt kun NHL-kausi on edennyt finaalivaiheeseen ja Suomi sekä Ruotsi kohtaavat MM-kisojen puolivälierässä, on hyvä aika tarkastella maiden maajoukkueiden paljon puhuttaneita tilanteita NHL-kansalaistensa suhteen.

Ruotsalaisia NHL:ssä on tällä kaudella esiintynyt 95. Suomalaisten pelaajien luku on 50. Ruotsilla on MM-kisoissa käytännössä NHL-joukkue, Suomella ei käytännössä edes KHL-joukkue.

– Pitää muistaa, että meillä on suunnilleen 90 pelaajaa NHL:ssä ja Suomella noin 40. Mekin olemme saaneet oman osamme kieltäytymisistä, Ruotsin joukkueenjohtaja Olof Östblom sanoo.

Useaa NHL:ssä pelannutta ei edes haluttu

Suomen jääkiekkoliitto tiedotti jo ennen MM-turnauksen alkamista, että kaikki MM-passit on leimattu. Niin tehtiin, vaikka NHL:ssä jatkoi kauttaan moni potentiaalinen MM-edustaja.

50 suomalaisesta Joonas Donskoin, Sebastian Ahon, Teuvo Teräväisen, Saku Mäenalasen ja Tuukka Raskin kausi kesti vähintään konferenssifinaaleihin asti.

Lisäksi niihin selviytyneiden Boston Bruinsin, Carolina Hurricanesin, San Jose Sharksin ja St. Louis Bluesin organisaatioita edustavat osan kaudesta NHL:ssä pelanneista Urho Vaakanainen (loukkaantuneena), Antti Suomela, Aleksi Saarela ja Janne Kuokkanen.

Lisäksi 18 pelaajalla ei ole sopimusta ensi kaudesta. Sopimuksettomana MM-kisoihin lähteminen on pelaajalle iso riski mahdollisen loukkaantumisen takia. 50:stä jää jäljelle 23 pelaajan ryhmä.

Heistä loukkaantuneina olivat Jesperi Kotkaniemi, Jesse Puljujärvi, Mikko Koivu, Markus Nutivaara, Antti Raanta ja Erik Haula. Hyvissä ajoin NHL-kautensa päättäneistä myös Aleksander Barkov, Patrik Laine ja Juuse Saros ilmoittautuivat loukkaantuneiksi, vaikkakin pelasivat kauden loppuun joukkueissaan.

NHL-pudotuspelien toiselle kierrokselle jääneistä Mikko Rantanen ja Roope Hintz pelasivat viimeiset ottelut loukkaantuneena. Leo Komarov lopetti maajoukkueuransa vuonna 2016. Henri Jokiharju taas lähti MM-Leijoniin. Lisäksi keskushyökkääjä Juho Lammikko, jolla ei ole NHL-sopimusta ensi kaudeksi, halusi joukkueeseen.

Potentiaalisiksi kisoihin lähtijöksi jäi jäljelle 3 maalivahtia, 3 puolustajaa, 2 keskushyökkääjä ja 3 laitahyökkääjää. 

Mikael Granlundin ja Mikko Koskisen syyt poisjäännille ovat inhimillisesti erittäin perustellut. Granlundille syntyi keväällä esikoinen ja Koskisen perheenlisäyksen laskettu aika oli tai on MM-kisojen aikana.

Kun 50:stä tällä kaudella NHL:ssä pelanneen suomalaisen joukosta vähennetään heidät, joiden organisaatioiden kausi jatkui konferenssifinaaleihin, jotka ovat loukkaantuneina ja joilla ei ole sopimusta ensi kaudeksi, jäljelle jää 13 pelaajaa.

Näiden edellä mainittujen lisäksi Jokiharju on kisoissa, Komarov on lopettanut maajoukkueuransa ja Granlundilla sekä Koskisella on perhekiireitä.

Eli Leijonien GM:lle Jere Lehtiselle jäi yhdeksän NHL:ssä tällä kaudella pelannutta pelaajaa, joille kohdistaa MM-kutsu.

– Mediassa puhutaan kieltäytymisten vyörystä. Näitä pelaajia taitaa olla kaksi tai kolme, Leijonien joukkueenjohtaja Mika Kortelainen sanoo.

Voi olettaa, että NHL-tähdet Pekka Rinne ja Rasmus Ristolainen olisi haluttu mukaan joukkueeseen. Eli Kortelaisen kertoman perusteella voi vetää johtopäätöksen, että viisi tai neljä pelaajaa eivät sopineet GM Lehtisen ja päävalmentaja Jalosen pelikirjan sivuille. Heistä Sami Nikun tapauksen uutisoi Savon Sanomat.

– Ruotsilla massa on kaksin- tai kolminkertainen. Jos siitä massasta on pudonnut 60, niin sehän tarkoittaa sitä, että vaikka neljäkymmentä kieltäytyisi, niin heille jää 20 pelaajaa, Kortelainen toteaa.

– Osa meidänkin pelaajistamme on sanonut ei ja jotkut ovat loukkaantuneita tai ilman sopimusta, Östblom huomauttaa.

Ruotsilla on yksi valmentaja enemmän pitämässä yhteyttä

– Meidän valmentajamme Rikard Grönborg, Johan Garpenlöv ja Peter Popovic ovat yhteydessä suurimpaan osaan pelaajista koko NHL-kauden ajan ja tapaavat heidät henkilökohtaisesti kerran tai kaksi kaudessa, sanoo Östblom.

Suomella yhteydenpidon hoitavat päävalmentaja Jalonen ja GM Lehtinen. Kysymykseen, kuinka maajoukkue pitää kauden aikana yhteyttä pelaajiin Kortelainen vastaa:

– Kaksi kertaa kauden aikana, syksyllä ja kevätpuolella. He pyrkivät näkemään jokaisen seuran pelin, jossa pelaa suomalainen. Siihen pyritään, että Jere ja Jukka tapaavat kaikki pelaajat henkilökohtaisesti.

Henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi Jalonen ja Lehtinen pitävät yhteyttä pelaajiin sähköpostin ja puhelimen välityksellä kauden aikana. Ruotsin ja Suomen toimintatavat eivät juuri poikkea toisistaan, mutta Ruotsilla on selkeä etulyöntiasema NHL-pelaajien määrässä.

– Kaikki maajoukkueet pyrkivät toimimaan samalla tavoin tässä asiassa. Paitsi Venäjästä en tiedä, sanoo Kortelainen.

Mistään suuresta pelaajien joukkopaosta ei ole kyse. Enemmänkin kyse on ammattiurheilun lainalaisuuksista.

– Eihän pelaaja, jolla ei ole sopimusta, ota riskiä, että tulee ja loukkaantuu. Sitä ei kategorisoida niin, että pelaaja kieltäytyisi. Toinen juttu ovat loukkaantuneet pelaajat ja niistä Jere ei voi kertoa kuin sen, että pelaaja ei tule, Kortelainen jatkaa.

Maininnanarvoista on se, että MM-Leijonista Juho Lammikko otti Kortelaisen mainitseman riskin. Hän meni kisoihin ilman voimassaolevaa työsopimusta. Hän loukkaantui Suomen turnauksen kolmannessa ottelussa. Lammikko palasi tositoimiin viikko myöhemmin alkulohkon päättäneessä Saksa-kohtaamisessa.

Suomen ja Ruotsin profiileiltaan toisistaan voimakkaasti poikkeavat joukkueet alkavat ratkaista MM-välieräpaikan kohtaloa tänään Kosicessa kello 21.15.