Vaikka Sport ei kevään ja kesän aikana ylittänyt uutiskynnyksiä pelaajahankinnoillaan, harjoituskauden ottelut ovat näyttäneet joukkueen vaarallisuuden. Erikoistilannepelaaminen oli kauniimpaa katseltavaa kuin edelliseen kolmeen kauteen yhteensä, mutta aika näyttää, miten koostumukset tuottavat tulosta tosipelien alettua.
Valmennuksessa muutosta tuli apuvalmentajien ja maalivahtivalmentajan tontilla, mutta Markku Kyllönen ja Mikko Tolvanen ovat lähtökohtaisesti täyttämässä edeltäjien Petri Karjalaisen ja Aki Näykin saappaat hyvin.
Pelaajakartta
VLH
Markus Nenonen
Antti Kalapudas
Sam Povorozniouk
Tomi Körkkö
Verneri Vähäkangas
KH
Joonas Komulainen
Ville Viitaluoma
Aleksi Ainali
Filip Riska
Tommi Tikka
OLH
Michael Parks
Joel Kiviranta
Olavi Vauhkonen
Erik Riska
Jesse Rantamäki
P
Robin Salo
Joni Tuulola
Oskari Manninen
Niklas Nevalainen
Markus Kankaanperä
Ari Gröndahl
Ville Saukko
Tony Sund
MV
Mika Järvinen
Rasmus Rinne
Valmentaja
Tomek Valtonen
Joukkueen nuoruus niin vahvuus kuin heikkous
Sportin keski-ikä laski usealla vuodella erityisesti puolustuspäässä. Kokeneimmista pelaajista Markus Nordlund ja Mikko Pukka vaihtoivat maisemaa, ja vapaille paikoille saapui hämeenlinnalaiskaksikko Oskari Manninen ja Joni Tuulola. Hyökkäyspäässä tämä kaksikko tuo vankkuutta siniviivan tuntumaan, mutta oman alueen fyysisessä kamppailussa dynaaminen duo on alakynnessä.
Yliopistosarjasta saapunut Niklas Nevalainen on näyttänyt varmuutta kiekon tuomisessa ylöspäin, eikä USHL- sekä NCAA-mestaruuden napannut pakki lannistu omassa päässäkään.
Pakiston suurimmassa tarkkailussa ovat Sportin tehtaan omat luomukset Robin Salo ja Tony Sund. Tietenkin NHL-varauksesta johtuen Salo on suuremman valokeilan alla, mutta Sund on myös mielenkiintoinen seurattava. Pitsiturnauksessa Sund ei esiintynyt edukseen, mutta Kuparisaaressa pelatut harjoitusottelut toivat jo paljon positiivista nuoren pakin otteista.
Michael Parks - uusi Bertrand?
Uutta hyökkäyskoostumusta rakennettaessa Sport taisi oppia virheistään, ja uusia lupaavia pistenikkareita saapui kotkapaitaan puolin ja toisin. Antti Kalaputaalla on vielä paljon parannettavaa alkavalla kaudella, mutta rapakon takaa saapuneet Michael Parks ja Sam Povorozniouk enteilevät vahvoja kentällisiä.
Povorozniouk on heikohkon alun jälkeen näyttänyt potentiaaliaan hyvänä puolustavana hyökkääjänä, ja Parks puolestaan on suorastaan loistanut pistetilastoissa Ville Viitaluoman ja tervehtyneen Markus Nenosen kera.
Hyvin lihasmassaa hankkinut Joel Kiviranta alkaa muistuttaa entistä enemmän Sportin fyysistä ruumiillistumaa, ja pommikoneeksikin tituleerattu hyökkääjä pystyy jakamaan entistä enemmän kovia taklauksia.
Onko Rinteelle sittenkin käyttöä?
Sportin suurimmat huolenaiheet ovat maalinsuulla. Leevi Laakson sopimusta ei jatkettu, eikä Mika Järvinen kykene täyteen suoritukseen joka ottelussa. Rasmus Rinne suoriutui harjoituskaudesta hieman kaksijakoisesti, eikä viime kausi poista faktaa, että Sportilta uupuu kunnollinen voittava kakkosveskari.
Tämä kausi olisi ollut oivallinen Laaksolle potentiaalin näyttöön, mutta alle 18-vuotiaiden maailmanmestari suuntasi täyspäiväisesti Kokkolan Hermeksen riveihin. Vaasalaiset voivat ainoastaan toivoa, että Rinne lyö epäilijöilleen jauhot suuhun, sillä parhaimpana päivänään ympäri Suomea reissannut maalivahti pystyy siihen.