Columbus Blue Jacketsin Jack Johnson pyysi seuraltaan jo lokakuussa kauppaamistaan toiseen seuraan vedoten tyytymättömyyteensä nykyistä rooliansa kohtaan.
Tilanne on edelleen se, että 31-vuotias yhdysvaltalaispuolustaja luutii Blue Jacketsin puolustuksessa, eikä hänen kauppaamistaan muualle ole tiettävästi edes harkittu. NHL:n siirtoikkuna sulkeutuu helmikuun 26. päivä.
Veteraanipuolustajan sopimus umpeutuu tähän kauteen, ja Johnsonista tulee heinäkuussa vapaa pelaaja. Miksi sitten kaupata Johnson nyt? Pelaaja, joka ei ole tyytyväinen rooliinsa, ei kanna joukkuettaan enää täysin hartioin. Blue Jacketsilla ei ole varaa menettää työpanosta joukkueen taistellessa pääsystä kevään pudotuspeleihin.
Mikä sitten on muuttunut vuosien saatossa? Vaikka plus/miinus-tilastot eivät olekaan kaikista parhaimpia mittaamaan pelaajan suoritusta, osoittavat Johnsonin lukemat selvää parannusta uuden roolinsa myötä.
Kaudella 2015-16 Blue Jacketsin sijoittuessa Läntisen konferenssin toiseksi viimeiseksi pelaaminen joukkueen kärkipuolustajana vastustajien kärkiketjuja vastaan vei Johnsonin tehotilaston reilusti pakkasen puolelle -16:een, joka oli 11. huonoin koko liigan puolustajien keskuudessa.
Vastaavasti seuraavalla kaudella, kun hän siirtyi pelaamaan alemmissa ketjuissa, hänen vastaava sarakkeensa näytti +23. Tämä teki hänestä koko liigan 13. parhaan puolustajan tehotilastoissa mitattuna. Tällöin seura ylsi Läntisen konferenssin kolmannelle sijalle.
Johnsonin nykyinen rooli joukkueessaan on minimoinut tehokkaasti hänen puutteitaan laukaustenestoissa, mikä tekee hänestä varteenotettavan pelaajan muiden seurojen kokoonpanoon.
Tärkeänä indikaattorina hänen roolinsa muutoksesta ja sen vaikutuksista kertoo puolustustaakan jakautuminen Blue Jacketsin puolustajien kesken vertailtaessa kausia 2015-16 ja 2016-17.
Johnsonin uusi rooli sopii hänelle ja joukkueelle huomattavasti aiempaa paremmin.
Johnsonin omat laukaustenestotilastot eivät niinkään ole parantuneet, mutta parannusta on tapahtunut koko joukkueen puolustuksessa taakan jakautuessa enemmän niille, jotka pystyvät pelaamaan vastustajien kärkihyökkääjiä vastaan. Tämä kertoo Johnsonin uuden roolin sopivan hänelle ja joukkueelle huomattavasti aiempaa paremmin.
Vaikka Johnson nauttiikin suurta, 4,3 miljoonan dollarin kausipalkkaa, se ei tee mahdotonta lovea sen joukkueen kassaan, joka hänestä kiinnostuisi.
Esimerkiksi sellaiset veteraanipuolustajat kuten Michael Stone, Dan Girardi sekä Dmitri Orlov solmivat muutama kuukausi sitten pitkät sopimukset, keskiarvoltaan 4,1 miljoonaa dollaria. Johnson kestää vertailun heistä jokaiseen.
Kauppakumppanilta vastineeksi ylivoimapelastaja
Minne Johnson tulisi sitten kaupata? Ensinnäkin kauppakumppanilla tulee olla tarve top 4 -puolustajalle ja tilaa palkkakatossa. Joukkueen tulee myös olla sellaisessa tilanteessa, että se mitä todennäköisimmin etenee pudotuspeleihin, eikä voi odottaa kesään asti kiinnittääkseen vapaan pelaajan silloin riveihinsä.
Lisäksi kauppakumppanilla tulee myös olla tarjota Blue Jacketsille heidän tarvitsemansa. Blue Jackets on tällä hetkellä NHL:n heikoin ylivoimajoukkue 13 prosentin tehokkuudellaan. Niinpä sinitakit tarvitsevat apua ylivoimapelaamiseensa.
Sopiva kauppakumppani olisi Toronto Maple Leafs. Torontolaisjoukkue on tiukasti kiinni pudotuspelipaikassa ja heillä on riveissään pelaajia, jotka pystyvät parantamaan Blue Jacketsin ylivoimatehokkuutta.
Niminä mainittakoon James van Riemsdyk sekä Tyler Bozak, joiden molempien nykyiset sopimukset umpeutuvat niin ikään tähän kauteen.
Ottaen huomioon Maple Leafsin sopimustilanteet tulee heidän tarjota jatkosopimus William Nylanderille kauden päätteeksi ja vuoden kuluttua Mitch Marnerille sekä Auston Matthewsille. Tämä tarkoittaa, ettei seuran palkkakatto todennäköisesti anna myöden jatkaa sekä van Riemsdykin että Bozakin sopimuksia.
Näin ollen Maple Leafsin on syytä miettiä toisen kauppaamista ennen sopimuksen umpeutumista menettämättä tätä ilmaiseksi.
Tarkasteltaessa Maple Leafsin puolustajien kuormitusta vastustajien kärkihyökkääjiä vastaan huomataan Morgan Riellyn kykenevän puolustamaan tehokkaasti niin puolustus- kuin hyökkäysalueellakin.
Vastaavasti Nikita Zaitsev ja Ron Hainsey olisivat tehokkaampia pelatessaan eri roolissa alemmissa puolustuspareissa. Näin ollen Johnson on Maple Leafsille loistava ratkaisu lisäämään puolustuskuormituksen jakautumista, ja hänet voisi huolettaa asettaa kakkospariin Riellyn vierelle.
Johnson ei palkkansa ja laukaustenestotilastojensa perusteella sovi parhaaksi pitkäaikaisratkaisuksi, mutta loppukauden mittainen sopimus Maple Leafsin kanssa palvelisi molempia seuroja − niin vaahteralehtiä kuin sinitakkejakin.