Wild ei ole herättänyt viime kauden kaltaista huomiota tällä kaudella. Ja syystäkin näin. Minnesota oli viime kauden pudotuspelien yksi kuumimmista nimistä edeten aina läntiseen finaaliin. Koko kausi alkoi oikeastaan vihreänuttuisilta kohtalaisen heikosti. Jo kauden alussa joukkueelta odotettiin heikompia otteita, olihan kaksi avainpelaajaa palkkakiistojen takia sivussa ja joukkueen yksi sytytystulppa, veteraani Cliff Ronning, jäänyt ilman sopimusta. Marian Gaborik ja Pascal Dupuis olivat tuo kaksikko, jotka väänsivät kättä uudesta sopimuksesta. Eikä alkukausi ollutkaan mitään ruusuilla tanssimista.
Lokakuun alku oli joukkueelle varsin musta. Joukkue ei yksinkertaisesti pystynyt kääntämään tiukkoja otteluita voitoiksi ja tuloksena oli neljä voittoa yhdestätoista ottelusta. Suuri syy joukkueen alkukauden rämpimiseen ei ollut joukkueen tavaramerkin, tiukan puolustuksen pettäminen. Syynä oli ylivoimapelin ongelmat. Gaborik on varsinkin ylivoimalla vaarallinen pelimies ja hänen poissaoloa ei ylivoimapeli kestänyt. Ensimmäisen ylivoimamaalin Wild teki vasta neljännessä ottelussa. Vastapainona joukkue pystyi kohtalaisen hyvin eliminoimaan vastustajan ylivoimat. Wild on tunnetusti hyvä jäähyntappojoukkue. Kuun loppua kohden myös miesylivoima alkoi toimimaan ja kas kummaa, joukkue voitti kuun vaihteessa kolme ottelua peräkkäin. Mieli tekisi olla sanomatta, sanon kuitenkin, että joukkueet, jotka Wild voittivat olivat enemmän tai vähemmän alisuorittajia, Buffalo ja Washington varsinkin. Lokakuun jälkeen saldo oli 4-1-6 eli 9 pistettä
Tuli marraskuu ja joukkue alkoi löytämään pelin juonesta kiinni. Tosin ylivoima alkoi tuottamaan jälleen tuskaa. Joukkue teki kuun aikana vain viisi ylivoimamaalia. Noista viidestä ottelusta joissa ylivoimalla maali tehtiin, kertyi myös viisi sarjapistettä. Kun Wild ei saanut ylivoimilla maaleja, harvoin se myöskään otteluita voitti. Wild kun ei maaleja muutenkaan montaa ottelua kohden tee. Kuten tuttua on, Marian Gaborikin tahti oli paikoitellen vaisua kun uusi sopimus on plakkarissa. Miehen tehot ovat kadonneet alkukaudella vaikkakin Slovakki on laukonut varsin runsaasti. Kuun lopussa Wild kohtasi putkeen lukuisia kovia vastuksia. Detroitin kahdesti, Dallasin ja Philadelphian. Kyseisten joukkueiden kohtaamisten summaksi jäi yksi tasuripiste Detroitilta. Joukkue oli saanut pelata kohtalaisen terveenä, muutamia pelejä menetti mm. Richard Park ja Willie Mitchell, mutta näin vähäinen loukkaantumismäärä ei peliin vaikuttanut. Ei sen ainakaan pitäisi. Marraskuun jälkeen saldo oli 8-4-12.
Joulukuussa Wild löysi pelin juonesta taas paremmin kiinni. Voittoja alkoi tulla juuri ennalta heikompia tai samantasoisia joukkueita vastaan ja pitkässä juoksussa näiden otteluiden voittaminen on tärkeää. Yksi merkittävä tekijä on oman maalin ja puolustuspelin tiivistyminen. Koko kuun aikana ei joukkueelle tehty kahta maalia enempää kuin kerran. Tässäkin ottelussa Wild sai tasuripisteen Nashvillelta. Myös alivoima oli erittäin tiivis. Vain kahdesti joukkue yllätettiin sen pelatessa miesalivoimalla. Ja tunnetusti maalivahtipeliin ei joukkue kaadu. Dwayne Roloson ja Manny Fernandez pelasivat joulukuun pelit puoliksi ja molemmat saivat plakkariin 3 voittoa, 3 tasuria ja yhden tappion. Mielenkiintoista onkin nähdä kauanko Minnesotan katsojat jaksavat ottelusta toiseen katsella vähämaalisia otteluita. Vain kahdessa pelissä kuun aikana oli joukkueiden ero enemmän kuin yksi maali. Kuun aikana joukkue pelasi huimat 6 tasapeliä.
Uusia nimiä ratkaisijoina
Siinä missä Gaborik on ollut vaisu, on joukkueessa useampi pelaaja nostanut profiiliaan. Lukuisia vuosia farmissa viettänyt Richard Park on noussut tärkeäksi johtajaksi. Vaikka roolina onkin ollut usein vastustajan parhaita vastaan pelaaminen ja alivoima, Park on tehnyt paljon tärkeitä maaleja ja on kiittänyt saamastaan ylivoima-ajasta tekemällä maaleja myös yv:llä. Ei siis ihme että Park nimettiin joukkueen kapteeniksi joulukuun ajaksi.
Willie Mitchell alkaa lunastamaan häneen asetettuja odotuksia. Mies pelaa varsin paljon joka ottelussa ja usein juuri vaativassa roolissa tähtipelaajia vastaan. Yhdessä Nick Schultzin kanssa kaksikon plusmiinus-tilasto on joukkueen paras, +7.
Suurinta yllättäjää ei liene syytä hakea kaukaa. Parin vuoden tauon jälkeen NHL:ään palannut “Kukaan-Ei-Muista-Kuka-Oli-Kakkonen” ykkösvaraus Alex Daigle on viihtynyt hyvin Wildin puolustusvoittoisessa pelityylissä. Daigle on pelannut paljon kolmoskentässä ja noin 15 minuutin keskimääräisellä peliajalla ottelua kohden, mies on tehnyt 17 tehopistettä. Joka on muuten 7 enemmän kuin Marian Gaborikilla yli 18 minuutin peliajalla. Myös Itävallan Christian Brandner on sopeutunut kohtalaisen hyvin pieneen kaukaloon ja kovakutinen Sacher-maan laituri on maalannut neljä maalia. Myös Suomen Antti Laaksonen on pelannut kohtuullisen mukavan kauden ja päässyt pelaamaan enemmän myös ns. hyökkääviin ketjuihin. Antti on muuten syöttänyt molemmat Wildin alivoimamaalit, maalit jotka molemmat on tehnyt Wes Walz.
Suurimpiin pettymyksiin voitaneen Gaborikin lisäksi laskea myös osittain toinen sopimustaiteilija Pascal Dupuis. Tässä vaiheessa kautta 7 maalia ei ole se minkä vuoksi miehen kannattaisi istua sivussa toistamiseen ja vaatia lisää liksaa.
Yhteenvetona
Wild on ehkä entistä enemmän se Wild mitä olemme viime kausina nähneet. Oma pää pitää, mutta maalinteko on joukkueelle ollut se suurin kompastuskivi mikä on estänyt joukkuetta nousemasta playoffsviivan yläpuolelle. Mikäli Gaborik saa pelinsä uomiinsa ja varsin tasapaksusta pelaajarivistöstä joku muukin nostaa osakkeitaan kauden edetessä, Wild tullee olemaan playoffseissa ja olemaan siellä jälleen kerran iso musta hevonen. Maalivahtipeli ja puolustus joukkueella on varsin pitävä. Rooleja olisi joukkueessa tarjolla, mistä niille ottajia? Nykykiekossa on vaikeaa olla päästämättä vähempää maaleja kuin vastustaja jollei itse saa punalamppua syttymään.
Ai niin, kukako oli draftin kakkonen Daiglen jälkeen? Muuan Chris Pronger. Ja takana varattiin vielä mm. Kariya, Jason Allison, Bertuzzi, Koivu, Deadmarsh, Satan, Niinimaa ja Daze... Ai niin, kukas se ykkönen olikaan? Oliko se oikeasti Daigle? Paljokohan mies voisi maksaa saadakseen nuo kuuluisat sanansa takaisin...
