Alkukausi oli joukkueelle kuin päiväunta. Voitot seurasivat toisiaan ja erittäin harvoin
pääsi vierasjoukkue lähtemään Piilaaksosta pisteitä mukanaan. Joukkue pärjäsi myös vieraissa
aiempia vuosia paremmin. Joukkueesta ei tuntunut löytyvät yhtään heikkoa kohtaa. Puolustus
oli nimetömyydestään huolimatta liigan parhaimmistoa ja hyökkäyksessä löytyi uusiakin
ratkaisijoita vanhojen tuttujen nimien lisäksi. Syvyyttäkin organisatiosta löytyi.
Maalivahti Steve Shieldsin loukkaannuttua kehiin pääsi Evgeni Nabokov, mies lähestulkoon
Siperiasta asti, Kazakhstanilainen veräjänvartija joka oli tahkonnut kaksi keskitason
kautta farmissa ja meinasi lähteä kotiin kesken viime kauden. Loppukaudella alkoi ongelmat.
Nolan sai pelikiellon ja Damphousse loukkaantui. Voitot
kääntyivät tappioiksi ja jopa playoffs-paikka oli kortilla 80. otteluun asti. Ongelmat
heijastuivat vielä playoffseissakin joten nopea putoaminen oli edessä.
Yllätykset
Suurin yllättäjä löytyy siis Nabokovin kohdalta. Viileän rauhallinen maalivahti jonka
vahvoiksi aseiksi on mainittu sijoittuminen ja reboundien hallinta. Kakkosmaalivahdiksi
joutunut Shields sai loppukaudesta siirron Anaheimiin yhdessä Jeff Friesenin kanssa jolloin
kakkosmaalivahdiksi nostettiin Miikka Kiprusoff ja farmissa sai ykköspaikan Vesa Toskala.
Nabokov on yksi suurimmista ehdokkaista viemään kauden lopuksi Calder Trophyn eikä ehdokkuus
Vezina Trophyn saajaksi olisi ollut ihme ilman loppukauden notkahdusta. Toinen suuri yllätys
oli Dallasista vapaana agenttina saapunut Scott Thornton. Mies pantiin Riccin ja Sundströmin
vasempaan laitaan ja ketju toimi alusta asti tehokkaasti. Kolmikko pelasi jatkuvasti
vastustajan parasta ketjua vastaan ja siinä sivussa teki maalin jos toisenkin. Peräänantamaton
Thornton nousikin vihatusta vastustajasta fanien suosikiksi ja kiitti tuesta tekemällä
omat piste-ennätyksensä. Myös pakkipari Rathje-Ragnarsson nousi parrasvaloihin olemalla
liigan parhaimmistoa vastustajien pysäyttäjinä.
Pettymykset
Suuriksi pettymyksiksi ehdolla olevia ei ole paljoakaan. Jeff Friesenistä ei koskaan kehittynyt
pelaajaa jota hänestä odotettiin joten hänen poiskauppaaminen ei ollut suuri tuska. Fanien
suosioon päässyt Friesen on edelleen fanien plakaatien aiheena. Veteraanipakki Gary Suter
aloitti alkukauden tahmeasti mutta paransi loppukautta kohti. Myös valmentaja Sutterin
epäsuosiossa oleva Alex Korolyuk sai peliaikaa ja pelasi kohtalaisen kauden. Todd Harvey teki
kauden aikana mm. hattutempun mutta muuten kausi oli aika vaisu, osittain loukkaantumistenkin
takia. Partick Marleaun harteille asetetaan vuosi vuodelta enemmän paineita mutta mies on
vielä nuori eikä häneltä ihmeitä voida vielä odottaa. Parhaat vuodet ovat vielä tulossa.
Playoffs
Sharks taisteli lopun notkahduksen jälkeen itsensä viidenneksi lännessä ja kohtasi viime
vuoden tapaan St.Louis Bluesin playoffseissa. Sharksielta odotettiin paljon viime vuoden
tapaan, varsinkin kun maalitykki Teemu Selänne oli hankittu joukkueeseen. Blues kuitenkin
oli vahvempi, varsinkin Turgeon-Drake kaksikko kuritti Sharkseja. Selänne pelasi murtuneella
peukalolla eikä saanut itsestään irti oikeastaan mitään. Muutenkin joukkue oli hieman
jäljessä Bluesia. Damphousse palasi pitkän vamman jälkeen kaukaloon eikä saanut itsestään
irti parastaan, Nolan oli jatkuvasti pihdeissä ja teki vain yhden maalin. Gary Suter
loukaantui lyötyään pään pleksiin. Uudet pleksit ovat tunnetusti vaarallisia koska ne eivät
anna yhtään periksi, tämän koki myös Suter. Karvas 4-2 tappio pudotti Sharksit jatkosta vaikka
Selänteen sanojen mukaan Blues ei ollut parempi, he vain voittivat.
Ensi kausi
Sharks on erittäin syvä joukkue, uusia naamoja tullee puolustukseen jonne on vahvimmin
tyrkyllä yliopistotähti Jeff Jillson. Maalivahtitilanne on hyvä, monta nuorta maalivahtia
ja kaksikko Nabokov-Kiprusoff jatkanee selkeinä ykkösinä. Puolustuksesta on lähdössä
liigan kovin lämääjä, Shawn Heins joka on vapaa agentti ja on ilmoittanut hakevansa
uutta seuraa. Muuten alakerran runko pysynee samana. Gary Suter jatkanee vielä uraansa. Rathje
on rajoitettu vapaa agentti jolle luulisi sopimuksen syntyvän nopeasti. Myös Kiprusoff tarvii
uuden sopimuspaperin. Loppukauden hankinta Jeff Norton on rajoittamaton vapaa agentti
jonka jatko on epäselvää.
Hyökkäys on laaja ja terveenä ollessaan joukkueesta saa kaksi erittäin vaarallista
hyökkäysketjua sekä kolmoskenttä Riccin johdolla. Lisäksi joukkueesta löytyy kasapäin
neloskenttään sopivia pelaajia jotka tarvittaessa pystyvät korvaamaan loukkaantuneita
huippunimiä. Vain Bill Lindsay ja Tony Granato ovat vapaita lähtemään haluamaansa seuraan.
Todd Harvey käytti sopimuksessaan olleen optiovuoden ja jatkaa Sharkseissa ensi kaudella.
Hyökkääjistä uusia papereita kärkkyy Matt Bradley ja Mark Smith rajoitettuina vapaina
agentteina. Nuoria pelaajia tuskin paljon nähdään joukkueessa. Pelaajille haetaan kokemusta
"isojen poikien" peleistä farmin kautta. Todennäköisin nousija Jillsonin lisäksi on
laituri Jonathan Cheechoo ja ehkä Robert Jindrich.
Ensi kaudesta tulee todennäköisesti viime kautta parempi ja kuudes parantuva lopputulos
jäänee vähemmälle huomiolle koska playoffseissa menestyminen on nyt päätavoite.