Vielä pari viikkoa sitten Ben Meisner oli hyvin harvojen kiekkofanien tiedossa. 28-vuotias kanadalaismaalivahti on pelannut Pohjois-Amerikassa yliopistosarjan jälkeen vain ECHL:ssä eikä hänellä ole myöskään maajoukkue-edustuksia. Meisner on pelannut kaudesta 2014-15 lähtien Saksassa, nykyinen pelipaikka on maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.
14.8.2018 Meisner kuitenkin nousi kiekkomaailman tietoisuuteen julkaistuaan avoimen ja rankan tarinansa Players’ Tribune -verkkosivustolla. Meisner kertoo olleensa itsemurhan partaalla, mutta vetäytyneensä siitä viime hetkellä ja uskaltautuneensa lopulta hakea apua.
Meisner ei halua täsmentää, koska itsemurhayritys tapahtui tai koska hän päätyi hakemaan apua. Muutoin Meisner jakaa tuntemuksensa ja kokemuksensa avoimesti sekä Players’ Tribune -artikkelissa että Jatkoajan saamassa haastattelussa.
”En ole ikinä kokenut tällaista tukea ja rakkautta”
Meisner kertoo kärsineensä pitkään masennuksesta, ahdistuksesta ja pakko-oireisesta häiriöstä. Koulukiusatun Meisnerin oli vaikea sopeutua tiiviisiin yhteisöihin. Pelko siitä, mitä muut hänestä ajattelevat, kiusasi jatkuvasti, ja pelaaminen oli ainoa pakokeino. Kaiken kokemansa jälkeen Meisner on päässyt peloistaan eroon.
jouduin hiiviskelemään psykologin vastaanotolle, koska pelkäsin fanin tunnistavan minut ja laittavan huhut liikkeelle.
− Minulla on nyt enemmän itseluottamusta persoonaani ja tekemiseeni liittyen. En enää välitä muiden ihmisten ajatuksista niin paljon ja viihdyn paremmin omassa nahassani. Aiemmin olin todella kireä ja menetin malttini pikkuasioista. Olen edelleenkin kilpailullinen ihminen, mutta osaan paremmin valita taisteluni.
− Aiemmin kun näin ihmisten puhuvan hauskanpidosta, minusta tuntui kuin olisin katsonut elokuvaa. En tiennyt yhtään, mitä olisi pitänyt sanoa tai miten. Yrittäessäni keksiä jotain sanottavaa yleensä vain munasin itseni, mikä vain pahensi omaa oloani. En pelkää enää ihmisiä, mikä on minulle valtava saavutus.
Ennen artikkelinsa julkaisua Meisner ei ollut kertonut kenellekään mielenterveysongelmistaan.
− Pelkäsin muiden reaktioita ja ajattelin, että minua pidettiin muutenkin vähän outona tyyppinä. En halunnut riskeerata mitään avautumalla asioistani. Nyt olen kuitenkin ylpeä, että olen hakenut apua. Huolehdin fyysisestä kunnostani säännöllisesti, niin miksen myös psyykestäni.
Meisner on kokenut saamansa palautteen erittäin positiivisena.
− Olen saanut yli 700 sähköpostia, juttuani on uudelleentviitattu yli 1000 kertaa ja paljon muuta. En ole ikinä kokenut tällaista tukea ja rakkautta. Olen nyt terve, ja tarinani kertominen on elämäni toistaiseksi suurin saavutus.
Julkaisu onnistui Meisnerin mielestä hyvin, vaikka hän ei olekaan nimekäs kiekkoilija.
− Kävimme paljon keskusteluja aiheesta, ja Players’ Tribunen edustajilla oli omat visionsa ja minulla omani. Lopulta nämä kohtasivat toisensa täydellisesti. He todella halusivat, että saan tarinani kerrottua.
Esimerkiksi ja avuksi muille
Meisner kokee toipuneensa ja pystyvänsä tarjoamaan apuaan muille mielenterveysongelmista kärsiville.
− Olen kulkenut pitkän matkan ongelmieni kanssa ja minusta tuntuu, että pahin on ohi. Minulla on ainutlaatuista näkemystä monille tuntemattomasta maailmasta, joten uskon voivani tarjota keskivertoa parempia neuvoja.
tiedän nyt paljon kiekkoilijoita, jotka kärsivät mielenterveysongelmista. Heitä on paljon enemmän kuin voisi kuvitella.
Meisner uskoo, että mielenterveysongelmia salataan kiekkopiireissä tuomitsemisen pelossa.
− Olen tuntenut muutaman mielenterveysongelmista kärsineen kiekkoilijan, mutta vasta kun on ollut liian myöhäistä. Niin ikään artikkelin Player’s Tribuneen kirjoittaneen Corey Hirschin kanssa olen ystävystynyt, ja hänestä oli minulle suuri apu.
− Luettuani yli 700 sähköpostia tiedän nyt paljon kiekkoilijoita, jotka kärsivät mielenterveysongelmista. Heitä on paljon enemmän kuin voisi kuvitella.
Hirschin lisäksi toinenkin entinen NHL-maalivahti Clint Malarchuk on julkisesti kertonut kärsivänsä masennuksesta ja pakko-oireisesta häiriöstä, kuten Meisnerkin. Lisäksi Tommy Salo kertoi masentuneensa Salt Lake Cityn olympialaisten jälkeen päästettyään helpon maalin puolivälierissä Valko-Venäjää vastaan.
− Voisi kuvitella, että maalivahdin pelipaikka aiheuttaa stressiä, mutta minulle päinvastoin pelaaminen oli pakopaikka. Kotona ja sosiaalisissa tilanteissa olin romuna, mutta pelaaminen ja harjoitteleminen olivat minulle kaikki kaikessa. Kaukalon ulkopuolella asiat menivät pieleen.
Artikkelissaan Meisner korosti alasarjassa pelaamiseen liittyvää painetta ja epävarmuutta pelipaikasta, mikä esti hoitoon hakeutumista. Pitkän NHL-uran pelannut Nick Boynton puolestaan kertoi, että hänen kerrottua johdolle kipulääkeongelmistaan hänet kaupattiin.
Pelkäsin muiden reaktioita enkä halunnut riskeerata mitään avautumalla asioistani.
Avun pyytäminen ei siis ole kiekkoilijalle helppoa, mihin Meisner näkee parikin syytä.
− Meidät tunnetaan joka paikassa mihin menemme. Itse jouduin hiiviskelemään psykologin vastaanotolle, koska pelkäsin fanin tunnistavan minut ja laittavan huhut liikkeelle.
− Lisäksi jääkiekkoilijan elämä on paljon epävakaampaa kuin monessa muussa ammatissa. Apua saadakseen pitäisi olla yhdessä paikassa koko vuosi, mikä ei ole kaikille pelaajille mahdollista. Luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen on vaikeaa, kun on sopimukset katkolla ja riski tulla kaupatuksi.
Unelmat saavutettu
NHL-ura jäi Meisnerilta saavuttamatta, mutta San Jose Sharksin harjoitusleirille asti kanadalaismaalivahti ylsi.
− Mielestäni saavutin NHL-unelmani, vaikka en pelannutkaan yhtään runkosarjapeliä. Pääsin harjoitusleirille asti, missä vain harvat onnistuvat. Minulla on pelipaitani ja paljon muistoja.
− Päätettyäni hylätä itsemurhan halusin jatkaa pelaamista ja menestyä − todistaa muille kaltaisilleni, että unelmat ovat saavutettavissa.
Samalla harjoitusleirillä Meisnerin kanssa oli myös Sharksin nykyinen kakkosmaalivahti Aaron Dell.
− Dell oli huonekaverini Sharksin leirillä. Hän oli hiljainen kaveri ja kova pitämään hauskaa. Meillä oli kovat taistelut jäällä, mutta hän oli myös hyvä joukkuekaveri. Kaukalon ulkopuolella tulimme hyvin toimeen.
