Viimeiset yhdeksän kautta JYPin urheilutoimenjohtajana toimineen Jukka Holtarin ja jyväskyläläisseuran tiet olivat erkanemassa kuluvan kauden päätteeksi.
Holtari löysi itselleen uuden työnantajan Mikkelin Jukureista ja lopulta neuvottelujen tuloksena siirto uuden seuran leipiin tapahtui jo pari kuukautta suunniteltua aiemmin. Siirron aikaistaminen hyödytti Holtarin mukaan sekä seuraa että häntä itseään.
− Olen kiitollinen esimiehilleni sekä JYPissä että Jukureissa siitä, että he mahdollistivat tämän siirtymisen pari kuukautta aiemmin. Tämä on auttanut minua paljon ja myös Jukureitakin, sillä tämä kaksi kuukautta mahdollisesti säästi kahdeksan tai kymmenen kuukautta ajassa, Holtari totesi.
− Nyt on kuitenkin vielä aktiivinen aika, näkee pelaajia kentällä ja voi mennä tapaamaan heitä. Kohta markkinat menevät kiinni ja aukeavat enemmän sitten elokuussa. Se, että pääsin seuraamaan Jukureita kevään ajan auttoi muodostamaan kuvaa missä mennään ja mitä joukkueelle kuuluu. Uskon, että tämä koituu meidän kaikkien eduksi.
"Pudotuspelijoukkueen kynnys meidän pitää ylittää ja sinne tavoitteet laittaa"
Holtari kertoo seuranneensa Jukureiden toimintaa jo vuosituhannen alun Suomi-sarjanoususta lähtien. Mikkeliläisseurassa on työskennellyt vuosien varrella useita hänelle tuttuja ihmisiä, kuten Risto Dufva ja Matti Turunen. 2000-luvun alussa JYPin ja Jukureiden välillä nähtiin myös yhteistyötä, jonka kautta mikkeliläisseura tuli myös Holtarille tutummaksi.
Pelaajaliikenteen moottoreina ja ideanikkareina toimivat tuolloin Dufva ja Holtari. Mieleenpainuva iso onnistunut ponnistus oli myös Holtarin organisoiva JYPin ja Jukurien yhteinen 70 hengen treenileiri Kralupyssä Tsekissä kesällä 2001.
Uusi urheilutoimenjohtaja näkeekin Jukureiden toiminnassa paljon hyvää ja uskoo, että pystyy omalla panoksellaan joukkuetta auttamaan pärjäämään entistä paremmin.
Kilpailukykyinen liigajoukkue tietysti kiinnostaa ihmisiä ja siihen minun odotetaan tuovan oman korteni kekoon.
− Kokonaisuutena tämä on Jukureiden kehitysprojekti. Halutaan rakentaa omaa identiteettiä ja loppukesään mennessä minulta odotetaan urheilustrategiaa, että mitä me halutaan olla ja millä konstein. Tämän tyylistä hommaa seurajohto halusi minun tuottavan. Kilpailukykyinen liigajoukkue tietysti kiinnostaa ihmisiä ja siihen minun odotetaan tuovan oman korteni kekoon. Pudotuspelijoukkueen kynnys meidän pitää ylittää ja sinne tavoitteet laittaa.
− Tänne on vuosituhannen aikana rakentuneet hyvät työskentelytavat. Täällä ollaan halukkaita harjoittelemaan. On ymmärretty se, että kehittyminen tarkoittaa laadukasta harjoittelua ja hyvää palautumista. Tänne on kehittynyt paljon hyviä tapoja, joita kannattaa vaalia. Täällä pelataan joukkueelle ja heittäydytään joukkueen eteen pelitilanteissa. Se itseäni miellyttää, Holtari summasi.
− Jukurit minua kiinnosti henkilökohtaisesti sellaisena kohteena, että uskon pystyväni auttamaan heitä pärjäämään ja menestymään. Tämä motivoi minua paljon. Sellaista pätevyyden ja kykenevyyden tunnetta ihmiset haluavat työelämässä kokea ja niitä uskon itselläni olevan mahdollisuus tässä tehtävässä saavuttaa.
Kiitoksia Holtari jakaa myös Jukureiden valmennusryhmälle sekä aiemmin urheilutoimenjohtajan roolissa toimineelle Mikko Hakkaraiselle, joista on ollut paljon apua uuden tehtävän alkutaipaleella.
− Nykyinen valmennusryhmä on kuitenkin hyvin kansainvälinen ja kielitaitoinen eli monia lätkäkulttuureja koti ja-ulkomailla nähnyt. Se on itselleni kirkastunut nyt, että valmentajiemme sekä partneri Hakkaraisen avulla minulla on uran paras paras lähiverkosto tuekseni tarjolla, kertoi Holtari.
− Valmennuskolmikko ja kehityspäällikkö Hakkarainen kattaa paljon kiekkotuntemusta ja minun pitää oppia sitä myös käyttämään ja kuuntelemaan. Olen ollut tähän asti melkolailla oman onneni seppä, niin on kiva, kun nyt löytyy sellaista sparrausseinää.
"Jos lupaat ummet ja lammet kaikille, niin joudut nopeasti tilille siitä"
Holtarin aloittaessa ensimmäistä kertaa JYPin urheilutoimenjohtajana 2000-luvun alussa, kuului jyväskyläläisseura sarjan pienimpiin. Mikkelissä hänellä on edessään samanlaiset lähtökohdat, sillä Jukurit on 1,5 miljoonan euron pelaajabudjetilla mitattuna sarjan pienin joukkue.
Jukureiden on siis muilla tavoin pystyttävä osoittamaan olevansa varteenotettava vaihtoehto pelaajamarkkinoilla. Holtari kuitenkin muistutti, että tässäkin tilanteessa vastuita on niin pelipaikkaa etsivällä pelaajalla kuin seurallakin.
Meillä on riittävästi rahaa ihan pudotuspelijoukkueen kokoamiseen, mutta virheisiin ei ole varaa.
− Meillä on riittävästi rahaa ihan pudotuspelijoukkueen kokoamiseen, mutta virheisiin ei ole varaa. Pelaaja kokee, että täällä on mahdollisuus päästä pelaamaan Liigaa ja joku pelaajista siinä jo peilaa senkin jälkeistä matkaa, että jos löisi läpi isommille kentille Jukureissa.
− Pelkästään peliajan lupaaminen ei kuitenkaan ole mielestäni laadukasta toimintaa. Me puhutaan Jukureita harkitsevan pelaajan kanssa kehittymisestä, hyvästä valmennuksesta ja hyvästä huolenpidosta. Ikään kuin tulisit perheenjäseneksi.
− Tässä on tietty vastuu huutelijankin puolella. Jos otat kahdeksan nuorta pelaajaa ja lupaat kaikille ummet ja lammet, niin joudut siitä aika nopeasti tilille. Pitää luoda oikeat resurssit kehittyä ja muistaa, että niitä huulilla olevia toivorikkaita nuoria voi olla vain tietty määrä kerralla tai muuten homma kusaisee ja tuhoaa itse itsensä, kuvaili Holtari.
Katseet on suunnattu ulkomaille
Jukurit on tähänastisella liigataipaleellaan luottanut hyvin pitkälti kotimaisiin pelaajiin, sillä joukkueessa on kolmen kauden aikana esiintynyt vain kaksi ulkomaalaispelaajaa. Tulevalla kaudella tähän on kuitenkin odotettavissa muutoksia, sillä Holtari on kauden aikana tehnyt useita tarkkailumatkoja ulkomaille.
− Aika ahkerasti olen pyrkinyt kentällä olemaan ja nenän tilanteisiin työntämään. Tarkkailtava pelaajapakka laajenee siten aika merkittävästi. Suomi on kuitenkin niukkojen markkinoiden välillä ylikuumentunut alue. Sitä kautta pystyy itse laajentamaan ja leventämään tarjolla olevien pelaajien määrää. Menee vain, ottaa selvää ja miettii, että minkälaista pelaajaa Jukurit tarvitsee, Holtari sanoi.
Holtarin mukaan ulkomaan sarjojen tarkkailu on liigaseurojen kannalta kannattava asia paitsi kotimaan markkinoita laajemman tarjonnan, mutta myös terveemmän aikataulutuksen vuoksi. Ulkomailta voi vielä keväälläkin tehdä löytöjä.
Sitä ynnä muuta -osastoa meille kertyisi tarpeen vaatiessa, vaikka neljän joukkueellisen verran, mutta me kuitenkin tarvitsemme nimenomaan kärkeen pelaajia.
− Pelaajia meille tarjotaan parhaillaankin paljon, mutta ne tarjotut pelaajat ovat aika usein sitä ynnä muuta -osastoa. Sitä ynnä muuta -osastoa meille kertyisi tarpeen vaatiessa vaikka neljän joukkueellisen verran, mutta me kuitenkin tarvitsemme nimenomaan kärkeen pelaajia. Siinä kategoriassa tulee ulkomaalaistarjokkaiden merkitys esiin eri tavalla. Pelaajiston leveys syntyy Mikkeliin kuitenkin vaivattomasti, mutta kahteen kärkiketjuun saa Liigan pienimmällä pelaajabudjetilla jo tehdä vähän temppuja, linjasi Holtari.
− Suomalaisten pelaajien liikehdintä on alkanut jo marras-joulukuussa, joten joudutaan jo aika aikaisin arvailemaan minkälainen kausi sinulla olisi ja paljonko sinulle kuuluisi ensi vuonna palkkaa. Ulkomaalaispelaajissa on vielä terveempi aikataulutus, että helmikuun alusta maaliskuun loppuun pystyy vielä tekemään asioita joukkueen hyväksi ulkomaalaispelaajien avulla.
Joukkueeseen lisää pelaavuutta
Jukureilla on tällä hetkellä julkistettuna 22 pelaajasopimusta. Julkistamattomiakin sopimuksia on olemassa ja niiden kanssa tullaan ulos myöhemmin. Holtari kertoo olevansa tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen joukkueen suhteen. Pyrkimyksenä on, että elokuussa harjoituskauden alkaessa liikkuvia palasia pelaajistossa olisi korkeintaan yksi.
− Itselläni on positiivinen fiilis, siitä mitä ollaan tässä kevään aikana saatu aikaan. Sopimuksia ei vielä pysty julkistamaan, kun osa jätkistä vielä jatkaa pelejään. Joukkueena on saatu kuitenkin itseämme napsu liikkuvampaan ja pelaavampaan suuntaan. Puolustuspäähän pelaajia, jotka pystyvät paineen alla peliä avaamaan ja hyökkäysalueen hyökkäyspeliin pelaajia, jotka pystyvät tuottamaan tulosta.
− Yhden asian liikkeeksi ei voida kuitenkaan lähteä, vaan hyvissä joukkueissa on monipuolinen kattaus osaamista. Se ei kuulosta hyvältä, että fyysisyydellä tai itsensä likoon laittamisella käytäisi kauppaa, että saataisiin lisää kiekollista taitoa tai nopeutta joukkueeseen. Sinne pelikykyisempään suuntaan kuitenkin niiden muutaman pelaajan kautta, joille ruutuja on ollut auki, pystytään vahvistamaan joukkuetta.
Ulkopuolelta tulevilla vahvistuksilla Holtarin mukaan joukkueeseen on haettu lisää pelaavuutta ja pyritään viemään joukkuetta taitavampaan sekä liikkuvampaan suuntaan. Vapahtajaa joukkueeseen ei kuitenkaan odoteta, vaan yhtälailla viime kauden joukkueesta pyritään saamaan vielä enemmän irti.
− Ensin täytyy tietysti tunnistaa omat rivit. Olisi hassua lähteä haikailemaan jotakin ulkopuolelta tietämättä, että onko meillä vastaavaa osaamista jo omissa riveissä "torkkumassa". Ihmisten huomio usein keväisin kiinnittyy siihen, että ulkopuolelta tulee pelastaja, mutta ei meidän pelaajapakka niin paljon muutu, että olisi realistista odottaa sieltä löytyvän kaikkeen ratkaisu, muistutti Holtari.
− Vähintään yhtä tärkeää on saada sellaiset pelaajat parhaimmilleen, jotka kadottivat alkusyksyn vireensä keskitalvella. Näen, että siellä on yli kentällisen verran sellaisia kehittyviä pelaajia, jotka pystyvät parhaimmillaan pelaamaan aika maukasta lätkää.
Tulevalla kaudella Jukureilla on pyrkimys hyödyntää myös omia nuoria entistä enemmän. Viime kauden A-nuorten ykköspistemiehen, Heikki Huttusen kanssa tehtiin kaksivuotinen liigasopimus ja mahdollisesti myös muita juniori-ikäisiä pelaajia nähdään edustusjoukkueen mukana.
− Tavoitteena olisi, että elokuun rosterileveys olisi viisi kentällistä, jossa neljän pelaavan ketjun haastajaryhmässä olisi pelaajia, jotka pystyvät pelaamaan Jukureiden A-nuorissa. Muutaman pitkäaikaisloukkaantumisen vuoksi pelipaikoista kilpailu oli varsinkin viimeisen parin kuukauden aikana aika kevyttä ja sitä valmentajat ovat toivoneet lisää.
