Lauri Korpikoski pelaa jälleen TPS:n paidassa tulevalla kaudella. TPS johdon kanssa erimielisyyksiin ajautunut Korpikoski pelasi viime kauden lainasopimuksella EHC Biel-Biennen joukkueessa Sveitsin pääsarjassa. Asiat on nyt sovittu, eikä Korpikoski halua niihin enää palata.
– Menneet ovat menneitä, niitä ei kannata muistella.
TPS on saavuttanut kahtena edellisenä keväänä hopeaa. Molempia saavutuksia voidaan pitää tuhkimotarinana, sillä kummallakaan kerralla TPS ei ollut ennakkoon isoin suosikki.
Korpikoski haluaa tehdä kaikkensa, jotta TPS menestyisi tulevallakin kaudella mahdollisimman hyvin. Monipuolinen pelaaja uskoo pystyvänsä auttamaan Palloseuraa monella eri tavalla. Hän haluaa joukkueessa isoon rooliin.
– Olen monikäyttöinen pelaaja. Pystyn pelaamaan niin yli- kuin alivoimaa. Osaan myös tehdä maaleja ja tavoitteeni on olla ratkaisupelaaja. Olisin huolissani, jos tavoitteeni olisi joku muu. Tavoitteet pitää olla riittävän korkealla, muuten on turha olla mukana.
Useat Liiga-seurat vahvistuivat kesän aikana merkittävästi. TPS koki viime kauden jälkeen isoja menetyksiä, mutta heitä paikkaamaan on pyritty hakemaan laadukkaita pelaajia.
Lopulta runko pysyi hyvin kasassa. Uusia pelaajia saapui niin muista Liiga-seuroista kuin KHL:stäkin, kun vallitsevan maailmantilanteen vuoksi pelaajat eivät halunneet jäädä sarjaan. Vaikka joukkue olisi kuinka kova, Korpikoski tiedostaa hyvin, että paperilla ei pelejä voiteta.
– Moni joukkue on vahvistunut kesän aikana ja niin olemme mekin. Meille on tullut laadukkaita pelimiehiä. Moni heistä on näyttänyt, että he ovat Liigassa hyviä pelaajia, kuten esimerkiksi Pavol Skalický. Pelit sen sitten näyttävät, kuka on oikeasti hyvä. Yleensä paperilla asiat näyttävät paremmilta kuin oikeasti ovat.
"Täytyy myös muistaa, että mahdollisimman monelle annettaisiin mahdollisuus näyttää. Niillekin, jotka eivät junioreina ole tähtipelaajia. Osa pelaajista kypsyy hiukan myöhemmin, joten toivoisin kärsivällisyyttä niiden pelaajien kohdalla"
TPS:stä on viime vuosina siirtynyt monta pelaajaa aina NHL:ään saakka. TPS on onnistunut muovaamaan omista kasvateistaan ensin ratkaisupelaajia itselleen ja sitä kautta pelaajat ovat saaneet NHL-sopimuksia.
TPS on lisäksi onnistunut saamaan riveihinsä Suomen lupaavimpia pelaajia, kuten Antti Tuomiston. Ulkopuolisen silmin TPS:stä on tullut hyvä pelaajahautomo. Mitä Turussa tehdään niin hyvin, että tämä on mahdollista?
– Ei siihen ole mitään taikatemppuja. Hyvä pelaajamassa tietenkin auttaa siinä, että joukosta nousee myös timantteja, jotka ovat ykkösvarauksia ja tähtipelaajia. Täytyy myös muistaa, että mahdollisimman monelle annettaisiin mahdollisuus näyttää. Niillekin, jotka eivät junioreina ole tähtipelaajia. Osa pelaajista kypsyy hiukan myöhemmin, joten toivoisin kärsivällisyyttä niiden pelaajien kohdalla.
– Itsekään en vielä 19-vuotiaan ollut varma, tuleeko tästä edes ammattia, kun en ollut mikään junnutähti. Nuorten maajoukkueeseen pääsy antoi kuitenkin uskoa, että kovalla työllä voisin saada pelaamisesta ammatin.
Kulttuuri nuorten pelaajien kehittämisessä on muuttunut Korpikoskenkin uran aikana merkittävästi. Ennen Liigasta oli nuoren pelaajan vaikea saada kehittävää roolia, nykyään näytönpaikkoja annetaan paljon avoimemmin. Se auttaa nuoria pelaajia kehittymään.
– Pelasin Liigassa todella pienessä nelosketjun roolissa ennen kuin lähdin Pohjois-Amerikkaan. Silloin oli nuoren pelaajan paljon vaikeampi vakiinnuttaa paikkaa Liigassa.
Huippu-urheilu on raskasta työtä niin henkisesti kuin fyysisesti. Urheilijoiden kohdalla keskustellaan yleensä vain fyysisestä kunnosta henkisen kunnon jäädessä taka-alalle. Viime vuosina on alettu ymmärtää koko ajan paremmin ja paremmin myös henkisen valmentamisen tärkeys. TPS on myös ottanut käyttöön henkisen valmennuksen.
– Silloin kuin aloitin Liigassa, henkistä valmennusta ei juuri arvostettu. Onneksi maailma on siinäkin suhteessa muuttunut parempaan. Viime vuosina on ymmärretty henkisen valmennuksen tärkeys.
– Varsinkin nuorten pelaajien kohdalla pidän sitä erityisen tärkeänä. Nykyään somessa esimerkiksi saattaa tulla pelaajille mitä tahansa palautetta, niin on tärkeää, että pelaajien henkisestä jaksamisesta pidetään huolta.
Korpikoski myöntää aina olleensa kova harjoittelemaan, joten sen kanssa ei ole ollut ongelmia. Kaavoihin kangistuminen vuodesta toiseen alkaa kuitenkin jossakin vaiheessa tuntua.
– Olen aina halunnut olla fyysisesti mahdollisimman hyvässä kunnossa. Kroppa on minulle työkalu, joten tottakai sitä haluaa työkalunsa pitää mahdollisimman hyvässä kunnossa, että pystyy tätä työtä tekemään. Päivät ovat pitkiä ja onhan tämä välillä myös tylsää rutiinien toistamista.
Korpikoski on pelannut jo pitkän ja komean uran. Se sisältää muun muassa yli 600 NHL-ottelua, olympiapronssin ja Sveitsin mestaruuden. Uran varrella on tapahtunut monenlaista.
Korpikoski muun muassa sairastui 2018 sydänlihastulehdukseen ja toipuminen siitä oli pitkä prosessi. Mikä saa kokeneen pelaajan yhä motivoitumaan?
– Kilpailuvietti, tietynlainen näyttämisen halu ja halu voittaa.