Otto Koivula on yksi neljästä Karjala-turnaukseen nimetystä leijonadebytantista. Perinteiseen tapaan kotiturnaukseen valitaan nimekäs joukkue, eikä 26-vuotias hyökkääjä osannut odottaa valintaa omalle kohdalleen.
– Olin tosi yllättynyt valinnasta. Tietenkin positiivisesti yllättynyt. Tosi innoissani olen tästä turnauksesta. NHL:n lisäksi toinen unelma on päästä maajoukkueeseen ja pelata leijonapaidassa. Nyt se on käymässä toteen, joten olen kyllä tosi innoissani.
Myös päävalmentaja Antti Pennasen tapa ilmoittaa valinnasta lisäsi tilanteen yllättävyyttä. Osallisena oli Växjö Lakers -joukkuetoveri Emil Larmi, joka sai tietää omasta valinnastaan maajoukkueeseen jo päivää ennen Koivulaa.
– Lähdettiin vierasreissuun ja tuolle meidän molarille Larmille soitettiin. Pennanen soitti ja lähetti Larmin kautta terveiset, mutta ei sen enempää. Sanoi vain, että Otolle terveisiä.
– Seuraavana päivänä tein vähän ruotsin läksyjä ja katsoin että tulee puhelu Suomesta. Ajattelin, että se on joku puhelinmyyjä, mutta vastataan nyt tämän kerran. Olikin sitten Antti Pennanen A-maajoukkueesta. Näin se tieto tuli minulle ja siinä sitten juteltiin. Pennanen kertoi, että olen ansainnut paikan ja valinnan.
Positiivinen ensimmäinen päivä leijonana
Koivulan ja Pennasen tiet eivät ole aiemmin kohdanneet. Haastatteluhetkellä takana olivat maajoukkueen ensimmäinen kokoontuminen ja ensimmäiset jääharjoitukset. Ensivaikutelma uudesta päävalmentajasta on positiivinen.
– Huomaa, että hän on asian päällä ja haluaa pysyä kansainvälisen kiekon mukana. Muutetaan pelissä tiettyjä asioita ja yritetään pelata vähän nopeammin. Tänään treeneissäkin vähän treenattiin sitä. Ei aina vetäydytä sen oman maalin taakse, vaan lähdetään puolinopeasti. Hyvä kuva jäänyt ensimmäisestä päivästä.
Myös ensimmäisten harjoitusten ketjukaverit miellyttivät.
– Kristian Vesalaisen ja Sampo Rannan kanssa olin samassa ketjussa. En tiedä kenen kanssa torstaina tai lauantaina pelaan, mutta siinä olin ainakin treeneissä. Hyviä pelureita.
Ensimmäisen maajoukkuevalinnan myötä myös kevään MM-kisat kiinnostavat.
– No kyllähän ehdottomasti sinne tähdätään. Pennanenkin siitä jo ensimmäisessä puhelussa mainitsi, että näkee minut yhtenä vaihtoehtona. Tietysti pitää pelata hyvin ja nämä ovat hyviä näytön paikkoja, mutta olen kuvioissa ja ajatuksissa mukana. Se antoi minullekin heti lisää paloa ja lisää nälkää päästä kisoihin.
Paluu Eurooppaan
Koivula palasi Pohjois-Amerikassa vietettyjen vuosien jälkeen täksi kaudeksi Eurooppaan. Uudeksi seuraksi valikoitui SHL:n Växjö Lakers.
– Se oli paras vaihtoehto. Halusin mennä takaisin Pohjois-Amerikkaan, mutta se ei onnistunut. Sitten siinä heinäkuun jälkeen vapaiden agenttien markkinat alkoivat, eikä mitään konkreettista tullut. Oli loukkaantuminen alla, ja olisin joutunut vähän pidempään odottelemaan, joten avasin ovet Euroopalle.
– Ihan oikeastaan muutamassa päivässä Växjö osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi, enkä sitten miettinyt sen enempää. He näkivät minut sellaisena, kuin itseni näen ja ajatukset kohtasivat hyvin GM:n (Henrik Evertsson) kanssa, joten oli helppo päätös mennä sinne.
Elo uudessa kotikaupungissa on alkanut hyvin.
– Kentän ulkopuolella menee mukavasti ja olen tykännyt olla siellä. Aika pieni kaupunki, mutta muistuttaa aika paljon omaa kotikaupunkia Nokiaa. Samankokoinen ja olen ihan hyvin viihtynyt.
Koivula on ennen maajoukkuetaukoa pelaamissaan 16 SHL-ottelussa tehnyt kaksi maalia ja antanut neljä maalisyöttöä. Hyökkääjä kokee pystyvänsä parempaankin.
– Kaukalossa tietenkin haluaisin vähän enemmän tehdä tulosta, sitä ei voi kieltää. Siinä on ehkä vähän turhautumista sen suhteen. Oli pitkä loukkaantuminen kesällä, joten pitää antaa vähän itselle armoa ja aikaa.
Uuden joukkueen pelitapa on erilainen kuin se, mihin Koivula ehti Pohjois-Amerikassa tottua.
– Olen kyllä tykännyt pelityylistämme. Pelataan tosi paljon kiekolla, mikä sopii minulle kyllä hyvin. Ei vedetä sellaista päästä päähän -pelaamista niin paljon. Yritetään kontrolloida kiekkoa ja olla fiksuja.
– Siinä on kyllä vähän totuttelemista vielä. Pohjois-Amerikassa kaikki tapahtuu niin nopeasti, on pienempi kaukalo ja mennään päästä päähän koko ajan. Nyt mennään vähän hitaammin ja ehkä fiksummin, mikä sopii pelityylilleni hyvin.
Katse edelleen NHL:ssä
Koivula siirtyi kahden Ilveksen edustusjoukkueessa vietetyn kauden jälkeen Pohjois-Amerikkaan 20-vuotiaana syksyllä 2018. Suurin osa New York Islandersin organisaatiossa vietetystä ajasta kului AHL-farmijoukkueessa, joka oli ensin nimeltään Bridgeport Sound Tigers ja myöhemmin Bridgeport Islanders. Hyökkääjä piipahti myös Suomessa ja HIFK:ssa syksyllä 2020, kun koronapandemia viivästytti Pohjois-Amerikan sarjojen alkua.
NHL:ssä pelejä kertyi yhteensä 28. Moni eurooppalainen pelaaja palaa kotimantereelleen jos paikan vakiinnuttaminen taalaliigassa ei ensimmäisten vuosien aikana onnistu, mutta Koivula jaksoi yrittää peräti kuuden kauden ajan.
– Menin sinne aika nuorena, joten siihen tottui aika nopeasti. Tietysti isona unelmana on päästä NHL:ään, joten sitä ei halua luovuttaa missään kohtaa. Oli monenlaisia syitä miksi se ei tapahtunut, mutta kuitenkin aina ajattelin, että olen tosi lähellä. Jos asia johtaa toiseen, niin voisin saada sen vakipaikan sieltä, mitä nyt sitten lopulta en saanut. Sitä minä siellä jahtasin ja halusin saavuttaa, ja vieläkin se on tavoitteena. En ole siitä luovuttanut. On kuitenkin aina ollut ykköstavoite pelata NHL:ssä.
Pelaajaoikeudet NHL:ssä eivät enää ole Islandersin hallussa.
– Ne raukesivat viime kesänä. Tuli 26 ikävuotta täyteen, joten olen ihan täysin vapaa agentti. Periaatteessa jos pelit menisivät tosi hyvin ja pääsisin ehkä kisoihinkin, niin voisi saada vielä kiinnostusta sieltä päästä.
NHL on kiinnostanut aina, myös oman uran ulkopuolella. Muutkin palloilulajit kiinnostavat, ja Koivula harrastaa vapaa-ajallaan myös monille urheilun seuraajille tuttuja fantasiaurheilupelejä.
– Seuraan aika tarkasti. Ehkä eniten juuri NHL:ää. NBA on myös sellainen mitä seuraan, ja Valioliiga tietysti. Kaikenlaisia fantasiapelejä olen pelannut pienestä asti.
