Kun Suomi kohtaa alkusarjan päätöspelissä Kanadan, on leijonamaalilla Jussi Olkinuora. Sen pidemmälle suunnitelmia ei kuitenkaan ole tehty.

− Emme ole päättäneet ykkösmaalivahtia. Menemme peli kerrallaan ja tänään on Jussin vuoro. Katsomme viimeisen alkusarjapelin jälkeen, että miten menemme jatkossa, kertoo maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen.

Olkinuora on jakanut torjuntavastuun turnauksessa yhdessä Harri Säterin kanssa.

− Meillä on kaksi tosi tasavahvaa maalivahtia ja jonkun otlava se kolmaskin, eikä voida kaikkia peluuttaa. Vuorotahtiin olemme edenneet ja molemmat ovat kantaneet vastuunsa. Joukkue on auttanut edessä, Lehtonen tuumaa.

Kolmosvahtina näissä kisoissa on ollut Janne Juvonen. Maalivahtien kanssa työskentely on tiimityötä siinä missä muukin.

− Mun tehtävä on analysoida pelejä pelien jälkeen ja valmistaa heidät peleihin. Katson myös, miten vastustaja pelaa. Ari-Pekka Selinin ja Mikko Mannerin kanssa menemme läpi yli- ja alivoimapalaverit.

Turnauksen aikana jäällä käydään joitain yksityiskohtia läpi.

− Jäällä harjoitellaan asioita tulevaan peliin alivoiman ja viidellä viittä vastaan -pelin kautta. Pelivuorossa oleva nauttii muiden luottamuksesta ja pelivuoron vaihtuessa roolitkin vaihtuvat.

Tiistain puolen päivän pelissä vastaan tulee Kanada. Lehtonen tietää, millainen vastus on edessä.

− He ovat tyypillinen pohjoisamerikkalainen joukkue − fyysinen ja suoraviivainen, niin päätypelin kuin suorahyökkäystenkin kautta. Oman maalinedustan suojaus korostuu.

Kanadan veskareihin pätevät samat horjutuskeinot kuin muidenkin maiden torjujii.

− Hirmu vaikea sanoa suoria heikkouksia, mutta varmaan ne kulminoituvat siihen, että otetaan näköaisti ja aika pois maskipelaamisella ja irtokiekoilla, Lehtonen päättää.