Tunteet vaihtuivat pelin aikana suuntaan jos toiseen. Suomi oli pahimmillaan kahden maalin tappiolla avauserässä, mutta kuten esimerkiksi Slovakiaa vastaan, joukkue onnistui nousemaan siitä tilanteesta.

− Kyllä siinä kaikenlaisia tunteita oli. Välillä tuntui kuin olisi taivaassa, välillä kuin olisi elävältä haudattu, päävalmentaja Jukka Jalonen myöntää.

Vaikka omiin meni Kanadaa vastaan viisi maalia, mitä ei voi pitää nuorten leijonien turnausta ajatellen järin poikkeuksellisena, Jalonen näki puolustuspelissä hyvääkin, sillä hän näki eron siinä, miten vastustajan maalit syntyivät.

− Tavallaan puolustaminen jämäköityi tässä pelissä. Kyllä siinä lapsuksiakin sattui, mutta se oli lähinnä sitä että kiekon kanssa sössittiin omassa päässä. On todella vaikea reagoida noin hyvää joukkuetta kuin Kanadaa vastaan siihen, kuinka nopeasti he kääntävät kiekonriiston maalintekopaikaksi.

− Puolustaminen perustuu yksilötaitoon ja ymmärrykseen. Kun tässä on ikäluokan parhaita pelaajia, suuri osa ei ole joutunut puolustamaan, vaan pelannut vain kiekon kanssa. Se näkyy hyvässä ja pahassa. Voi olla, että tämän turnauksen aikana ei kaikkea opi, jolloin täytyy tehdä yksi enemmän kuin vastustaja. Siihen meillä on kuitenkin eväät.

Kanada on perinteisesti aggressiivinen joukkue, eikä se luopunut omista perinteistään tälläkään kertaa. Suomen puolustus joutui paineen alla koville, mistä seurasi myös virheitä.

− Ei Kanadan pelaaminen yllättänyt millään tavalla, meiltä tuli vain huonoja syöttöjä. Pelin alussa oli myös ongelmana liian pitkät välimatkat. Ottelun edetessä pelin rakenne parani, mutta muutama syöttö oli huono ja vastustajalla on kovia poikia rankaisemaan niistä. Aivan kuten meilläkin.

− Varmaan jonkun verran näkyi. Ei ole kuitenkaan helppoa lähteä paineen alta, kun joku jännittää enemmän ja joku vähemmän. Tässä kun oppii tuntemaan pelaajia, huomaa kuka osaa lähteä hyvin. Esimerkiksi Olli Juolevi on aika huikea pakki, miten hän selvittää maltilla nuo tilanteet.

Tappioasemasta selviäminen kerta kerran jälkeen kertoo Jalosen mielestä joukkueen luonteesta ja siitä, kuinka itseluottamus on joukkueella kunnossa, unohtamatta tärkeitä hyökkäyspään yksilöitä.

− Se kertoo joukkueen luonteesta ja yhteishengestä. Omaan tekemiseen luotetaan paljon. Toki auttaa, että meillä on paljon pelaajia, jotka pystyvät ratkaisemaan pelejä.

Suomi vaihtoi maalivahtia kesken Kanada-ottelun. Veini Vehviläinen sai tehdä tilaa Kaapo Kähköselle kolmen takaiskun jälkeen.

− Ainakin sillä tavalla se onnistui siinä mielessä, että Kähkönen otti pari gamesaveria heti sen jälkeen kun tuli maalille. En tiedä, olisiko siinä vaiheessa enää kahden maalin takaa noustu, mutta kun hän pelasi niin hyvin, niin kahden maalin eroa ei tullut.

Kähkösen torjunnoilla oli vaikutus myös kenttäpelaajiin.

− Kyllä se auttaa, jos äijät näkevät, että yksi seisoo ja taistelee leijonan lailla. Sellainen saa muutkin taistelemaan. Eihän maalivahdin vaihto aina sillä tavalla auta. Kaapo tuli rennosti ja otti pari hienoa koppia siihen

Välierävastustaja on Ruotsi, johon Jalonen ei halunnut heti pelin jälkeen keskittyä liiaksi.

− Tuskin Ruotsista vielä sunnuntaina höpötellään. Vasta sitten pelipäivänä.

− Paljon samantyyppisiä juttuja heidän pelissään on kuin Kanadallakin. 5-5-pelissä he hyökkäävät laadukkaammin ja haastavat vastustajia. Viimeksi voitimme ja tiukka vääntö tulee tälläkin kerralla.

Jalonen tiedostaa hyvin, että valmentaa nyt nuoria pelaajia. A-maajoukkueessakin työskennellyt valmentaja ymmärtää nuorempien pelaajien suurimman eron aikuisten tasoon verrattuna.

− Ei me virheettömästi pystytä pelaamaan. Ne täytyy vain hyväksyä, enkä lähde mouhuamaan tuolla. Nämä eivät kuitenkaan ole sellaisia ammattilaisia, että rutiinitaso vaihdosta toiseen olisi sama. Osalla haarukka on suurempi. Siinä on isoin ero huippupelaajiin miesten tasolla.

Toistaiseksi Suomea on kantanut pitkälle Sebastian Ahon johtama ketju, jossa laidoilla pelaavat Patrik Laine ja Jesse Puljujärvi. Yksi asia kuitenkin arveluttaa heissä myös päävalmentaja Jalosta.

− Heitä testataan vasta sitten, jos käy sellainen peli, missä maaleja ei tahdo syntyä. Toivottavasti sellaista ei kuitenkaan tule.