Nallekarhu. Väriläiskä. Veijari.
Muun muassa noin Washington Capitalsin venäläistä supertähteä Aleksandr Ovetškinia on kuvailtu viime viikkoina julkisuudessa.
Huomattavasti osuvampia ja ennen kaikkea olennaisempia olisivat sellaiset termit kuin propagandatemppu tai Putinin kätyri.
***
Ovetškin on täydellinen esimerkki siitä, miten urheiluihmisten silmissä urheiluosaaminen hyvittää kelvottomuudet ja likaisuudet elämän muilla osa-alueilla. Laitahyökkääjää kun palvotaan sukupolvensa parhaana maalintekijänä ja tänä keväänä ensimmäisiä kertoja hänen urallaan on alettu nähdä myös johtajanominaisuuksia.
Eikä noiden asioiden ylistäminen valheellista ole, todellakaan. Kyseessä on yksi maailmanhistorian parhaista jääkiekkoilija – enemmän yksilö kuin osa joukkuetta, mutta kuitenkin.
Ongelma on se, että kaiken, mitä Ovetškin tekee kaukalossa, tulisi olla meille sivustaseuraajille toisarvoista.
***
Venäjä on aloittamaansa sotaa naapurimaansa kanssa käyvä valtio. Valtio, jossa rikotaan vähemmistöjen ihmisoikeuksia jatkuvasti – jossa myös laki osittain tukee eriarvoistamista. Maa, jossa rasismi on avointa ja aktiivista. Joka pyrkii vaikuttamaan muiden valtioiden sisäisiin asioihin, jossa journalisteja ja oppositiopoliitikkoja kuolee epäilyttävissä olosuhteissa epäilyttävän taajaan ja joka rakensi huippu-urheiluunsa valtiollisen dopingohjelman.
Syrjintää, propagandaa, valehtelua, hyökkäävyyttä. Kuolemaa.
Sellainen on presidentti Vladimir Putinin Venäjä.
Ja ihannoitu maalitykki Ovetškin on hänen propagandakoneistonsa kulmapalasia. Koneiston, jota Putin tarvitsee pitääkseen massan tyytyväisenä. Uskotellakseen, että uusi tsaari kehittää voimakasta äiti-Venäjää kohti maailmanvaltaa. Vaikka pinnan alla ovat seisahtunut talouskehitys, hyökkäysvoimiin törsääminen ja korruptoitunut oligarkia.
– En ole koskaan peitellyt suhtautumistani presidenttiimme. Olen aina tukenut häntä avoimesti. Olen varma, että meitä on monta. Siispä yhdistykäämme ja näyttäkäämme kaikille, miten vahva ja yhtenäinen Venäjä on, Ovetškin kirjoitti taannoin Instagram-kuvapalveluun lataamansa hänen ja Putinin yhteiskuvan oheen.
***
Ei ole kyse siitä, että Putinin Venäjä olisi ainoa kolkka, jossa huippu-urheilua hyödynnetään politiikan välineenä. Eivät hävittäjät sattumalta Yhdysvalloissa Super Bowlin yli lentele, eikä Jukolan viestissä näyttävästi mainostavassa "Suomen suurimmassa kuntokoulussa" todellisuudessa kuntoilua opetella. Ilmiö on ikiaikainen.
Eikä toki tule unohtaa, että toisen suurvallan Yhdysvaltojen nykymeno ei jää enää valtavasti jälkeen Venäjän hulluudesta. Sotatoimia harjoitetaan, massa-ammuskeluja on keskimäärin joka päivä, poliisiväkivalta rehottaa ja presidentin mielentila on puhdas kysymysmerkki. Mutta eroavaisuuksia kuitenkin vielä on.
Yksi sellainen ovat suurten mielipidevaikuttajien, kirkkaimpien urheilutähtien, kannat tämänhetkisestä valtionhallinnosta. Yhdysvalloissa viimeksi tällä viikolla koko planeetan tunnetuimpiin urheilijoihin lukeutuvat koripalloilijat LeBron James ja Kevin Durant tuomitsivat kansan valitseman presidentin.
Venäjällä taas Ovetškin on orkestroinut liikkeeksi kuvailemansa PutinTeamin, joka on käytännössä tunnettujen sikäläisten urheilijoiden, näyttelijöiden, muusikoiden sekä muiden mielipidevaikuttajien propagandabarrikadi presidentin ympärillä. Tavoitteena lienee Putinin kannatuksen kasvattaminen nuorison silmissä. Jääkiekkokasvoista mukana ovat ykköstähden lisäksi ainakin Jevgeni Malkin, Ilja Kovaltshuk ja Pavel Bure.
***
Sellainen sankari on maalitykki Ovetškin. Törkyvaltion marionetti.
Eikä myöskään ole kyse siitä, etteikö hänen suorituksiaan kaukalossa voisi käsitellä. Totta kai voi, urheilukontekstissa. Se on hänen ammattinsa, se kiinnostaa ihmisiä. Siksi Jatkoaikakin niistä suorituksista yleisölleen uutisoi.
Mutta samalla olisi tärkeää huomata, että maalit, syötöt, taklaukset, voitot ja tappiot ovat tässä toisarvoisia. Itse asiassa on hieman moraalitonta hehkuttaa Ovetškinia. Se kaikki sataa välillisesti Putinin laariin. Vaikka Jatkoaikakin on hehkuttanut – urheilukontekstissa, perustellusti.
Kun urheilutähti käyttää vaikutusvaltaansa ihmishengistä piittaamattomien ja ihmisoikeuksia polkevien voimien ja arvojen hyväksi, urheilu ei ole olennaista. Ihmiskohtalot ovat. Se tulisi jokaisen Aleksandr Ovetškinin jääkiekkoilua seuraavan sisäistää.
Päätoimittajan Pärnänen-palstaa julkaistaan viikoittain. Tekstit eivät ole pääkirjoituksia, mutta ne ovat päätoimittajan näkemyksiä.