Kausi 2013-14 oli Ottawa Senatorsille paha pettymys. Pitkäaikaisen kapteeninsa Daniel Alfredssonin jäljiltä jäänyt johtajuusvaje ei täyttynyt Jason Spezzan suorituksella, ja pitkäaikainen ykkössentteri vaihtoi kesällä seuraa monen vuoden spekulaation jälkeen.
Joukkueen alakerta vuoti pahasti. Erik Karlsson jatkoi Senatorsin ja NHL:n kiekonhallintamaestrona, mutta pelaaminen omassa päässä ei onnistunut joukkueelta kokonaisuutena ollenkaan. Tätä alleviivasivat loukkaantumiset ja maalivahtikaksikon Craig Anderson - Robin Lehner keskinkertainen kausi. Lupaavalla ja tekniikaltaan hyvällä Lehnerillä oli tilaisuus kaapata ykkösvahdin paikka Andersonilta pois, mutta niin vakuuttavaa ei ruotsalaisenkaan peli ollut.
Spezzan paikkaaja löytyy omasta organisaatiosta
Kesällä Dallas Starsiin kaupattu Jason Spezza sekä hänen vanavedessään vapaana agenttina samaan suuntaan siirtynyt Ales Hemsky olivat Senatorsin merkittävimmät menetykset. Auennutta ykkössentterin paikkaa vetää nyt nousujohteista uraa pelaava Kyle Turris. Lisäksi apuun hankittiin veteraanisentteri David Legwand.
Spezza-kaupan keskeinen paluukappale oli voimakas laitahyökkääjä Alex Chiasson. Viime kaudella 35 pistettä tehnyt 24-vuotias on Stars-organisaatiossa maltilla kypsynyt voimahyökkääjä, joka pelaa jämäkästi maalin läheisyydessä. Yhdenlainen vahvistus on myös Bobby Ryan, jonka motivaation uskotaan palaavan vaikean viime kauden sekä tuoreen jättisopimuksen ansiosta. Tulokaspelaajista huomio kiinnittyy ainakin Curtis Lazariin. 19-vuotias nuorukainen varattiin seuraan kesällä 2013 ja pyrkii nyt murtautumaan NHL:n vakituisesti pelaavaan kokoonpanoon.
Älkää potkiko MacLeania
Senatorsin vahvuus on sen kiekonhallintaan keskittyvä pelitapa. Keväällä jopa potku-uhan alla ollut Paul MacLean nosti Senatorsin tuli seuraan vuonna 2011 ja nosti jälleenrakennettavan joukkueen ylös vuoden 2008 finaalivisiitin jälkeisestä taaperruksesta.
Viime kaudellakin joukkueen peli toimi mallikkaasti hyökkäyssuuntaan. Nyt mahdollisuudet lepäävät siinä, että pelaajamateriaaliltaan kiekollinen joukkue jaksaa uskoa liikkuvan kontrollipelin tuovan heille tarpeeksi voittoja. Keskinkertaisen puolustuksen takia Senators ei voi olla kyttäävä ja rymistelevä joukkue, vaan sen on pidettävä kiekkoa ja luotava paikkoja vahvalla kiekollisella pelillä.
Potentiaalia nousukurssilla olevasta joukkueesta löytyy, eikä pudotuspelipaikka ole heikossa divisioonassa mahdottomuus. Senatorsin on kuljettava MacLeanin ja Karlssonin viitoittamaa tietä.
Karlssonin toissa kaudella kärsimä akillesjännevamma on nyt vuoden kauempana historiassa. Odotettavissa on taas värikästä keskustelua siitä, voiko suvereeni hyökkäävä puolustaja olla taas Norris-palkinnon voittaja.
Miksi puolustukselle ei tehty mitään?
Senatorsin kysymysmerkki on tälläkin kaudella sen puolustuspeli. Andersonin ja Lehnerin kausi oli kokonaisuutena heikko, mutta molemmat palkittiin jatkosopimuksilla. Puolustus kärsi loukkaantumisista, mutta alakertaan ei hankittu kesän aikana yhtään pelaajaa lisää.
Jared Cowen ja Cody Ceci ovat puolustuksessa avainasemassa potentiaalinsa takia. Kookkaan kaksikon pitäisi nousta tällä kaudella huomattavan suurelle jalustalle viime kauden kaltaisen puolustuspelin epäonnistumisen välttämiseksi.
Toinen kysymysmerkki joukkueessa on onnistuminen hyökkäyksen ykkösnyrkin Turris-Ryan takana. Clarke MacArthur, Legwand ja Milan Michalek ovat onnistuessaan kaikki jopa 40-60 pisteen pelaajia, mutta etenkin Michalekin ja Legwandin ura osoittaa jo kohti auringonlaskua.
NHL-toimituksen arvio: Erik Karlssonin loistokausikaan ei riitä paikkaamaan Senatorsin heikkouksia. Joukkue pitää altavastaajan asemasta ja pääsee iskemään ykköskorin joukkueitakin nurin, mutta epätasainen suorittaminen sekä heikko puolustuspeli riittävät vain selkeään eroon jumbo-Sabresista.