Katastrofaalisen huonon kauden alun jälkeen Ducksin pudotuspelimahdollisuudet näyttivät kyseenalaisilta vielä jouluna. Maalinteko tuotti joukkueelle kohtuuttomia vaikeuksia. Tilanne kääntyi kuitenkin tammikuussa täysin päälaelleen ja Ducks porskutti tiensä pudotuspeleihin pysäyttämättömällä menestyksellä.
Joukkue pelaa liigan parasta yli- ja alivoimaa. Maalivahtikaksikko Frederik Andersen ja John Gibson ansaitsivat William M. Jennings Trophyn pienimmällä päästettyjen maalien keskiarvolla. Neljäs perättäinen tyynenmeren divisioonan voitto ratkesi runkosarjan viimeisessä ottelussa Washington Capitalsia vastaan.
Tilastovertailu runkosarjasta | ||
---|---|---|
Tilasto | Ducks | Predators |
Voittosaldo | 46-25-11 | 41-27-14 |
10 viimeistä | 6-2-2 | 5-4-1 |
Maalisuhde | 218-192 | 228-215 |
Ylivoima-% | 23,1 % | 19,7 % |
Alivoima-% | 87,2 % | 81,2 % |
Corsi 5 vs 5 close | 53,5 % | 52,0% |
Fenwick 5 vs 5 close | 54,0% | 53,4 % |
PDO close | 98,7 | 99,3 |
Keskinäiset voitot | 1 | 2 |
Loukkaantumiset ovat rasittaneet Ducksia juuri pudotuspelien kynnyksellä. Sairastuvalla ovat Kevin Bieksa ja Brandon Pirri, jotka toipuvat ylävartalovammoista, sekä maaliskuun lopussa umpilisäkkeen poistoon joutunut Rickard Rakell. Lähimpänä paluuta on olkapäävamman vuoksi sivussa ollut David Perron. Andersen kärsi samoihin aikoihin aivotärähdyksestä, mutta on päässyt juuri takaisin tositoimiin. Flunssa puolestaan piti Sami Vatasen poissa runkosarjan viimeiset ottelut. Myös Vatasen puolustajapari Clayton Stoner on kärsinyt alavartalovammasta viime aikoina.
Seitsemänneksi läntisessä konferenssissa sijoittunut Predators päätti runkosarjan varsin vahvasti voittaen 16 viimeisistä 28 ottelustaan. Columbus Blue Jacketsistä hankittu Ryan Johansen on vahvistanut sentteriosastoa huomattavasti. Lisäksi kärkipuolustajat Roman Josi ja Shea Weber ovat olleet totutun vahvoja - kumpikin pelasi runkosarjassa keskimäärin yli 25 minuuttia ottelua kohden. Predatorsin loukkaantumistilanne on pudotuspelien alla hyvä: alavartalovammasta kärsinyt suomalaishyökkääjä Miikka Salomäki on palannut harjoituksiin.
Joukkueiden edellisestä kevään 2011 pudotuspelikohtaamisesta on kokoonpanoissa mukana Predatorsilta neljä pelaajaa: Pekka Rinne, Weber, Colin Wilson ja Mike Fisher, sekä Ducksilta kolme: Ryan Getzlaf, Corey Perry ja Cam Fowler.
Ducks - lähelle ei riitä
Ducksin päävalmentajalle Bruce Boudreaulle divisioonan voitto oli kahdeksas yhdeksän kauden aikana. Runkosarjavelhoksi tituleeratun Boudreaun pudotuspelikykyjä on arvosteltu rankasti vuosien varrella. Ducksin viimekeväinen konferenssifinaaliin yltäminen ei riitä, vaan Boudreaun uskottavuus ja tähtäin on ainoastaan Stanley Cupissa.
Menestyspaineet alkavat kasaantua myös joukkueen kapteenin Getzlafin harteille. Vaikka viime kevään pudotuspelien 16 ottelussa syntyi komeat pisteet 2+18, on edellisistä Stanley Cup -finaaleista aikaa jo yhdeksän vuotta.
Ducks on tällä kaudella panostanut vahvasti puolustuspelin parantamiseen – ja onnistunut. Joukkueella on vähiten päästettyjä maaleja runkosarjassa. Vielä viime kaudella harmia tuottaneet erikoistilanteet ovat olleet tällä kaudella joukkueen erikoisalaa. Ducks pelaa nyt liigan tehokkainta ylivoimaa ja parasta alivoimaa. Myös kauden täsmähankinnat ovat osoittautuneet arvokkaiksi. Siirtotakarajalla Pittsburghista saapunut Perron on nakuttanut 28 ottelussa peräti 20 pistettä (8+12).
Predators - Konferenssifinaaleihin asti?
Predators ei ole päässyt kertaakaan aikaisemmilla kausilla konferenssifinaaleihin. Joukkue osoitti kuitenkin varsinkin runkosarjan lopussa olevansa hyvässä tasapainossa. Filip Forsberg ja James Neal molemmat iskivät yli 30 maalia. Johansenin hankinta on tehnyt Predatorsin hyökkäyksestä aiempaa laajemman. Puolustuksessa Josi ja Weber tekivät puolestaan runkosarjassa yli 50 pistettä, mihin pystyi koko liigassa yhteensä vain 12 puolustajaa.
Predatorsin ylivoima on toiminut läpi kauden vahvasti ja oli runkosarjassa 10. parasta. Alivoimapeli oli alkukaudesta suuri ongelma, joskin siihen vaikuttivat myös Paul Gaustadin ja Gabriel Bourquen loukkaantumiset - molemmat ovat ehdottoman tärkeitä jäähyjen tappajia. Alivoima ei ole ollut enää viime viikkoina samanlainen ongelma.
Ducks voittaa, koska...
Saara Vähäkuopus: Se on kuuma ja se on nälkäinen. Predatorsin voi olla hyvin vaikeaa voittaa joukkuetta, joka ei päästä maaleja ollessaan alivoimalla, mutta tekee niitä hurjalla prosentilla ollessaan ylivoimalla. Pekka Rinteen pitää todella yltää parhaimpaansa tämän kevään Ducksia vastaan.
Predators voittaa, jos...
Marco Bombino: Jos Rinne pelaa maalilla paremmin kuin virkaveljensä toisessa päädyssä. Toisaalta avainasemassa on myös Josin ja Weberin johtama laadukas puolustus - pystyykö se pysäyttämään Ducksin vahvan hyökkäyksen? Lisäksi Predators tarvitsee tehoja laajalta rintamalta - Craig Smith paransi kohti runkosarjan loppua ja iski 21 maalia, kun taas tehonsa hukannut Wilson onnistui maalinteossa vain kuudesti.
Ducksin ratkaisija ja yllättäjä
Suurimmat paineet lepäävät edelleen Getzlafin ja Perryn harteilla. Tämä kaksikko pystyy ratkaisemaan otteluita, mutta tällä kaudella Boudreau on vihdoin löytänyt keinot myös kaksikon tehokkaaseen erottamiseen tarvittaessa. Ducks on tällä kertaa siinä onnellisessa asemassa, ettei pelkkä Getzlafin ja Perryn pysäyttäminen riitä pysäyttämään joukkuetta. Kaksikon takaa tulee läpimurtokauttaan pelaava Rakell ja jälleen Selke-puheissakin vilauteltu runkosarjassa 21 maalia tehnyt Ryan Kesler.
Ottelusarjan yllättäjäksi voikin nousta juuri Rakell, jonka pitäisi olla lähellä pelikuntoa maalis-huhtikuun vaihteessa hoidetun umpilisäkkeentulehduksen jäljiltä. Rakell oli runkosarjassa joukkueensa neljänneksi tehokkain pistemies osumin 20+23.
Predatorsin ratkaisija ja yllättäjä
Katseet kohdistuvat erinomaisesti luistelevaan sveitsiläispuolustaja Josiin. Hänen hyökkäystaitonsa ovat kiistattomat - Josi oli runkosarjassa joukkueen toiseksi paras pistemies - ja hän pystyy pelaamaan isoja minuutteja korkealla tasolla pelistä toiseen. 25-vuotiaan Josin rauhallisuus kiekollisena on poikkeuksellista luokkaa.
24-vuotias Calle Järnkrok on yksi niistä pelaajista, joilta Predators kaipaa vahvaa pudotuspelikevättä. Ruotsalaishyökkääjä on erittäin taitava hyökkääjä, joka saattaa yllättää monet vahvan kahden suunnan pelinsä ansiosta. Järnkrok on pelannut ykkösketjussa yhdessä Johansenin ja Nealin kanssa.
Arvio lopputuloksesta
Vähäkuopus: Kuuman Predatorsin kaataminen ei ole mikään läpihuutojuttu edes hyvään hurmokseen päässeille Ankoille. Kun vastustajan puolustus on rautainen ja Rinne sattuu pelipäälle, voivat Ducksin syksylliset ongelmat maalinteossa uusiutua äkkiä. Ducks jatkoon otteluvoitoin 4–2.
Bombino: Predators lähtee ottelusarjaan altavastaajana ja kohtaa joukkueen, jonka yli- ja alivoimapeli ovat olleet erinomaisella tasolla. Lisäksi Ducksilla on pudotuspelikokemus puolellaan - Predatorsista vain Fisher on pelannut Stanley Cup -finaaleissa. Predatorsin hyökkäys on toisaalta parempi kuin edellisinä kausina. Uskon kuitenkin Ducksin menevän jatkoon voitoin 4–2.