Pahoittelen aiempaa tekstiäni. Siinä oli virheitä. Kirjoitusvirheitä nimittäin.
Kirjoitusvirheet pyrin karsimaan minimiin, mutta asiavirheistä en mene vastuuseen. Minun kohdallani vastuu jää välillä kuulijalle. Tuntuu olevan vähän niin kuin maan tapa.
Pahoittelen saman tien, että en loukkaa ketään. Esitän pahoitteluni kaikille savolaisille. Varsinkin vaimolleni. Ja myös lapsilleni, koska ovathan he puoliksi savolaisia siis. Vaimoni on kokonainen, savolainen nainen.
Ville tuli myöhässä. Minä olin jo juttuni ehtinyt kirjoittaa. Olisi tullut jo lauantaina, Stadiin siis.
Ja tähän jatkoon voi jokainen kuvitella sellaisen suhuässän, siis niihin kohtiin, joihin ässä kuuluu. Sellaisen ylimielisen. Tai voisinhan minä kirjoittaakin niin, mutta she ehkä antaishi kuvan pikkutuntien humalashta.
Ai kuka Ville? No Leskisen Ville tietty. Sama mies, joka päivysti aamupäivisin muutaman viikon Raksilan tuulikaapissa lätkäkassin ja stagojen kanssa, että tulisi Kärppiin pelaamaan. Harmi vain, että tämä ei Ahon Harria tavoittanut. Harri ei ehtinyt ennen puolta päivää. Täytyy ymmärtää, Harrilla on vähän rytmit ketarallaan, kun hän on vahdannut öisin kundinsa Sebastianin pelejä.
Lese sitten lainasi Kukkosen Lasselta eurot ja hyppäsi Onnibussiin ja painoi isolle kirkolle. Salmelaisen Tobias mietti hetken mielessään, että mihin hemmetin ketjuun mä ton nyt työnnän, mutta otti kuitenkin. Siellä soittaa nyt viime kevään finalistien ykköskapelimestarit samassa orkesterissa. Tarvitaankohan kentälle useampi limppu?
Onneksi pääsi etelään täällä kaikki on vähän paremmin. Saattaa herätä aamulla spåran kolinaan ja mikään ei ole parempaa kuin tuijottaa sisäpihalla vastapäisen talon rappausta. Välillä saattaa nähdä vilauksen luonnostakin, kun naapurin siamilaiskissa näyttää häntäänsä ikkunassa. Ah, tehokkaan rakentamisen autuutta!
Maanantain aamutreenit menivät Villeltä kuulemma kivasti. Pelikaverit vaan jäivät miettimään, kun Lese kertoi tulleensa hallille poralla, haukkui stiigaansa ja valitteli, että kinnareissa on väärän väriset nauhat.
Ei muuta kuin tervetuloa himaan Ville!
Värityskirja on toimittaja Petri Lajusen ajankohtaisiin aiheisiin tarttuva satiirinen pakina, joka julkaistaan joka toinen sunnuntai, paitsi, että tänään ei ole sunnuntai.
