Mestiksen hallitseva tuplamestari Imatran Ketterä kohosi heti sarjanousustaan lähtien sarjan kestomenestyjien joukkoon. Seuran ensimmäisten neljän Mestis-vuoden menestys on paljolti – syystäkin – henkilöitynyt päävalmentaja Maso Lehtoseen, jonka aika Imatralla tuli päätökseensä keväällä.
Työtä jatkamaan imatralaisseura rekrytoi uuden luotsin sangen läheltä, vain kolmekymmentä kilometriä lännempää Lappeenrannasta. SaiPan Liiga-joukkueen apuvalmentajana viimeiset viisi vuotta toiminut Tuomo Ropo, 37, on tarttunut uuteen sarkaansa luvalla sanoen innolla.
– Heti ensimmäisistä keskusteluista lähtien oli selvää, mihin arvoihin tässä seurassa nojataan ja millä on merkitystä, Ropo kertoo.
Sarjan kärkipäähän asemoitunut seura pyrkii pitämään statuksestaan kiinni vastakin.
– Ei tarkoita sitä, että joka vuosi pitää voittaa mestaruus, mutta Ketterä haluaa olla menestyvä joukkue.
Toiseksi isoksi tavoitteeksi Ropo nimeää pelaajien viemisen eteenpäin kohti seuraavia sarjatasoja. Ropo kertoo Ketterän lähestyvän näitä johtotavoitteitaan laadukkaan arkiharjoittelun ja työnteon kautta.
– Se on ollut itselleni alusta asti selvää, että se on arki, mikä merkitsee.
Lähes valmiiseen pöytään
Pääsarjatason arjessa Ropo ehti olla kiinni SaiPassa viidellä kaudella, niin Ari Santasen kuin Tero Lehterän valmennusryhmissä. Yhteistyö Ketterän kanssa ehti tulla pestin myötä tutuksi, ja on sitä ollut itse asiassa jo pidemmältäkin ajalta: Ropo on istunut ensimmäisessä SaiPan ja Ketterän valmennusten yhteistyöpalaverissaan jo vuonna 2008 juuri uransa aloittaneena juniorivalmentajana.
"vaikka yksittäisiä ihmisiä vaihtuu, iso kuva ei hirveästi muutu."
Lehtosen saappaisiin hyppäämistä Ropo ei vaikuta arastelevan.
– Onhan tuo nyt tosi mahtava juttu koko eteläkarjalaiselle jääkiekolle. Varmasti kaikilla tämän alueen kiekkoihmisillä on iso arvostus sitä työtä kohtaan, mitä täällä on Mason aikana tehty. Siinä on mielestäni hyvä pohja, josta lähteä rakentamaan, Ropo sanoo.
Rakentaminen ei käynnisty tyystin tyhjälle tontille, vaikka sellaista Ketterän kotihallin ympäristössä Ukonniemessä onkin riittämiin. Muu valmennustiimi säilyy käytännössä katsoen ennallaan: apuvalmentaja Teemu Asikainen, kehitysvalmentaja Simo Korpela ja fysiikkavalmentaja Tero Sainio jatkavat tehtävissään. Vuoden verran sivussa ollut Mikko Rämö palaa valmentamaan maalivahteja.
– Joukkueen arkeen ja toimintakulttuuriin ei varmaan mitään järisyttävän suurta muutosta ole tämän vaihdoksen myötä tullut. Se kertoo mielestäni myös vahvasta organisaatiosta: vaikka yksittäisiä ihmisiä vaihtuu, iso kuva ei hirveästi muutu, arvioi Ropo.
Muutokset eivät ehkä ole dramaattisia, mutta omat viilauksensa Ropo on joukkueeseen istuttanut.
– Koetan tuoda oman persoonani kautta omat mausteet ja etsiä toiminnassa vielä mahdollisia kehityskohteita, jotta se toiminta ei taantuisi vain paikalleen. Pyritään koko ajan löytämään sellaisia kulmia, joilla edelleen kehittää toimintaa.
Pelaajien ja pelin kehittäminen kulkevat luonnollisesti käsi kädessä. Joukkue on ostanut Rovon opit mainiosti.
– Aika lyhyessä ajassa ollaan tämän syksyn aikana saatu pelaamistamme kehitettyä isoinkin harppauksin siihen suuntaan, mihin halutaan sitä viedä, Ropo kiittelee.
Tuo suunta on aktiivinen ja aloitteellinen puolustuspelaaminen, jonka myötä Ropo omiensa puolustuspelijaksojen jäävän mahdollisimman lyhyiksi.
– Sitä kautta vastaavasti yksittäisestä vaihdosta mahdollisimman pitkä aika pystyttäisiin hyökkäämään kiekolla. Sitä näkyy kyllä: alusta asti joukkueesta on jäänyt todella hyvä vaikutelma. Vastaanottavaisia ja innostuneita kaikki ovat tämän uuden projektin tiimoilta olleet, Ropo selostaa.
Asioiden parista lähelle ihmistä
Aikuisten sarjoissa Rovon valmentajakokemus kattaa toistaiseksi vain apuvalmentajan tehtäviä. Siinä missä SaiPassa Rovon vastuulla oli vastustajien pelin analysoiminen ja paketoiminen joukkueelle annettavaksi informaatioksi, on rooli Ketterässä tyystin toinen. Substanssin hiominen huippuunsa on vaihtunut ihmisläheisempään johtamistyöhön.
– Päävalmentajana melkeinpä tärkein analyysini on se, miten meidän joukkueen jäsenet voivat. Jos siellä [SaiPassa] vastasin asiasta, nyt koen, että vastaan enemmänkin ihmisistä.
Ropo on toki toiminut ennen Liiga-pestiään alle 18- ja 20-vuotiaiden sarjoissa SaiPan joukkueiden päävalmentajana. Sitä työtä hän ei pidä kovinkaan erilaisena suhteessa Ketterän tarjoamaan työsarkaan.
"Koin, että olin nyt valmis päävalmentajuuteen".
– Tietysti oma kehittyminen on varmasti suurin, mikä sen muutoksen saa aikaan: ehkä osaa lähestyä tätä valmentajuutta nyt vähän eri kulmasta kuin tätä aikaisemmin on lähestynyt, Ropo huomauttaa.
Pitkä jakso SaiPassa päättyi viime marraskuussa tunnetuin seurauksin. Lappeenrantalaisseura päätti paikata koronan aiheuttamaa talouskriisiään lomauttamalla koko valmennuksensa.
– Sen jälkeen, kun lomautusilmoitus tuli, kyllä siinä vähän aikaa otettiin happea ja mietittiin, että mitäs nyt.
Tunnusteluja Ketterän suunnasta Ropo oli kohdannut jo joitakin vuosia aiemmin ennen asioiden konkretisoitumista tänä keväänä.
– Joskus aikaisemminkin oli käyty keskusteluja Ketterän kanssa mahdollisuudesta, ja silloin omasta halustani koin, että Liigan apuvalmentajuus oli siihen hetkeen oikea ratkaisu. Pääsin nimenomaan kehittämään ja opiskelemaan peliä ja näkemään, mitä Liiga-tasolla toimiminen ja vaatimustasot ovat.
Päällimmäisenä SaiPasta käteen jääneenä asiana Ropo näkee saamansa pelianalyyttiset opit.
– Alun perin kun siihen [SaiPan apuvalmentajaksi] pyydettiin, näin sen isona mahdollisuutena lähteä opiskelemaan peliä, kun tiesin, että vastuualueeni tulee pitkälti olemaan vastustajan scouttaamista ja pelien katsomista videolta. Se on varmasti suurin anti, kun sitä jälkikäteen perkaa.
Jarruakin on jouduttu painamaan
Vuodet apuvalmentajana koulivat Ropoa kylliksi, jotta suurempiin haasteisiin heittäytyminen tuntui oikealta.
– Koin, että olin nyt valmis päävalmentajuuteen, Ropo kertoo.
Into on ollut vähällä läikkyä ylikin.
– Ennen starttipalaveria sanoinkin muulle valmennustiimille, että tämä on sellainen hetki, johon olen alitajuisesti viimeiset viisi vuotta valmistautunut: jos tuntuu, että lähtee asiat vähän laukalle ja mennään liian nopeasti eteenpäin, niin muistakaa herätellä ja painaa jarrupoljinta siinä vaiheessa. Pari kertaa on tiimi onneksi sanonutkin, että otetaan hieman rauhallisemmin eteenpäin, Ropo kuvaa.
Ketterän joukkue on uusiutunut Mestikselle ominaiseen tapaan runsaasti. Monet viime vuosien onnistujat ovat vaihtaneet maisemaa, mutta uudet tulokkaat ovat Mestis-tasolle laadukkaita tekijöitä.
– Jos olisin jo alkukesästä saanut listan – ei puhuta nimilistasta – minkälaisista ihmisistä tämä joukkue tulee koostumaan, niin sata kertaa sadasta olisi tämänsuuntaisia ihmisiä siihen ottanut. Halu oppia, innostuneisuus ja tavoitteellisuus, jotka tästä paistavat päivittäin läpi, ovat tehneet suuren vaikutuksen.
"tärkein analyysini on se, miten meidän joukkueen jäsenet voivat."
Aiemmista vuosista poiketen Ketterän nipusta on vaikea osoittaa etukäteen, keiden harteille lankeaa suurin tulosvastuu. Selkeän ykkösnyrkin puuttuminen on kuitenkin Rovon kirjanpidossa plusmerkkinen ilmiö.
– Varmasti suuri vahvuus meidän pelaamisessa on sellainen tietty leveys. Kun on harjoituspelejä ja Suomen Cupin pelejä pelattu, niin ei ole oltu minkään yksittäisen ketjun tai kentällisen varassa, vaan pisteet ovat jakautuneet aika tasan neljän kentän osa-alueelle. Se on hieno juttu.
Tasavahva neljän ketjun sylinteri on toden totta osoittanut cupin otteluissa toimivuutensa. Kaksi edellistä Suomen Cupia voittanut Ketterä raivasi jälleen tiensä marraskuussa Helsingissä pelattavaan finaaliin.
Kysyttäessä harjoituskauden vakuuttavimmista yksilöistä ja positiivisimmista yllättäjistä Ropo menee mietteliääksi. Pitkän pohdinnan jälkeen vastaus on maalivahtiosasto – Santeri Lipiäinen ja Severi Auvinen – kokonaisuutena. Syykin on varsin selvä: kolmessa viimeisessä pelissään ennen sarja-avausta Ketterä on päästänyt tasakentällisin yhteensä vain yhden maalin.
– Taustalla on hyvää puolustuspelaamista, mutta myös hyvää maalivahtipelaamista. Molemmat maalivahdit ovat aloittaneet vahvasti, ja se antaa rauhan puolustukselle: pystytään aktiivisesti puolustamaan.
Kenttäpelaajista Ropo ei nosta esille ketään yksittäistä yksilöä.
– Ei sieltä ole oikeastaan noussut sellaista yksittäistä juttua, jonka varassa oltaisiin oltu, kuuluu perustelu.
Tavoitteena tavoitella kotietua
Menestymään tottunutta seuraa ennakoidaan tälläkin kaudella yleisesti sarjan terävimpään kärkeen yhdessä Kiekko-Espoon kanssa. Ketterä lähtee alkavaan kauteen kuitenkin yllättävänkin maltillisin tavoittein.
– Joukkue on asettanut itselleen tavoitteeksi kamppailla kotiedusta, täräyttää Ropo.
Pelaajakehityksen nimeen vannovan Rovon asettamat tavoitteet kattavat kuitenkin muutakin.
– Se on meille se iso päämäärä, mutta meidän mittarit, joilla mittaamme ja arvioimme tavoitteen edistymistä, liittyvät täysin meidän arkeen. Jokaisella pelaajalla on henkilökohtaiset tavoitteet, joita seurataan tietyin väliajoin tietyissä periodeissa, Ropo taustoittaa.
Onnistumista arvotetaan siis muillakin seikoilla kuin neljän parhaan joukkoon pääsyllä – tai oikeammin siitä kamppailulla.
– Lisäksi tullaan rakentamaan joukkueen arkea ja pelaamista koskevat samanlaiset mittarit, jotka eivät ole niinkään voitto- tai tappioperusteisia, vaan vähän syvällisemmin: mitä se meidän peli on ja mitä meidän arkiharjoittelu on. Siellä ovat ne meidän suurimmat tavoitteet, mutta joukkueen lopputulostavoitteena on taistella kotiedusta runkosarjassa, päättää Ropo.
