Leijonamiehistön puolustajat ja maalivahdit, aivan kuten koko joukkuekin, ovat entuudestaan tuttuja. Yhteispeli hitsautui nopeasti yhteen. Suomen puolustus ei vuoda.
− Mielestäni se on sujunut hyvin. Kaikilla pakeilla ja veskareilla on paljon yhteisiä kokemuksia. Meillä on selvät huudot ja puheet. Lisäksi veskarimme ohjeistavat hyvin, puolustaja Niklas Friman kiitteli.
MM-turnauksen alkaessa pakkikalusto ja maalivahdit sopivat yhteisistä asioista ja vuorovaikutustavoita kentällä.
− Käymme puheet selvästi heti alkuun läpi. Kaikkien puolustajien pitää puhua samaa kieltä. Se olisi varmaan veskareillekin vaikea tilanne, jos olisi ihan eri huudot. Veskarit pelaavat myös hyvin mailan kanssa ja osaavat ohjeistaa esimerkiksi tietynlaisissa irtokiekoissa, selvitti Friman.
Välillä tulee tilanteita, jossa nopea reagointi on tarpeen, ettei vastustaja pääse rokottamaan.
− Aina ei pysty molemmat puolustajat tai veskari näkemään jokaista pomppua tai irtokiekkoa. Puhe tuo jämäkkyyttä maallinedustilanteisiin.
− Esimerkiksi, jos irtokiekko on pakin jaloissa, niin veskari voi huutaa, että missä se on. Tietysti tilanteet, missä jätetään kiekko tai pistetään kova ränniin ovat myös tällaisia tilanteita.
Tutut kasvot tolppien välissä
Leijonien maalivahtikolmikon MM-kisoissa muodostaa olympialaisistakin tutut Harri Säteri, Jussi Olkinuora ja Frans Tuohimaa.
Kaikki kolme ovat erinomaisia torjujia, mutta heissäkin on eroavaisuuksia. Kenties se tärkein on kuitenkin jokaisen kohdalla kunnossa − keskustelu joukkuekavereiden kanssa sujuu muitta mutkitta.
− Kaikki ovat helposti lähestyttäviä ja kommunikaatio pelaa. Tietysti he ovat erilaisia persoonia, mutta kaikkien kanssa on tosi helppo ja hyvä tehdä yhteistyötä.
Jukka Jalosen johtama valmennus tekee kulloinkin päätöksen pelaavasta maalivahdista.
− Ei siinä ole meille kenttäpelaajille mitään eroa, että kuka maalivahti pelaa, totesi Friman ja allekirjoitti näkemyksen siitä, että Leijonien pelitapa on iskostunut jo kaikkien mieliin niin hyvin, etteivät pienet muutokset pelaajistossa vaikuta tekemiseen.
Kari Lehtonen toimii Leijonien maalivahtivalmentajana. Veräjänvartijat eivät vetäydy Lehtosen kanssa niinkään omiin oloihinsa, vaan muun joukkueen kanssa on paljon yhteisiä juttuja.
− He osallistuvat itse asiassa aika paljon ja se on lisääntynytkin. Maalivahtien tietotaidon ymmärtäminen kasvaa varmasti koko ajan. Vaikkapa kahdella yhtä vastaan -tilanteissa on hyvä tietää, millaisia vetoja voidaan antaa ja milloin pitää ottaa syöttö pois.
− Maalinteon osalta hyökkääjät varmasti keskustelevat siitä, mitkä ne maalinteon tehokkuutta lisäävät toimet ovat veskarien ja hyökkääjien näkökulmista.
Jatkossa Brynäsin mies
Friman käväisi pelaamassa Liigaa 11 ottelun verran HPK:ssa sen jälkeen, kun Jokerien kausi KHL:ssä päättyi Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa.
− Aika paljon on tapahtunut tällä kaudella. HPK on itselle tärkeä seura ja oli upeaa pistää Kerho-paita päälle. Loppukaudesta jäi hampaankolon, sillä olimme monta kertaa lähellä. Oli useampikin sellainen peli, ettemme saaneet toivottua tulosta, puolustaja harmitteli.
Ensi kaudeksi 28-vuotias Friman suuntaa SHL-joukkue Brynäsiin.
− Olen innostunut tulevasta, mutta nyt tietysti keskitttyminen on täysin tässä ja päivä kerrallaan elämisessä, niin ehkä niitä on aika miettiä sitten kisojen jälkeen.