Patrik Laineen haasteet tulivat monelle yllätyksenä, mikä alleviivaa sitä, kuinka näkymättömiä mielenterveysongelmat usein ulospäin ovat.

Tietotyöläisille suunnattu työterveysasema Heltti julkaisi loppuvuodesta 2023 tiedotteen, jossa kerrottiin ajatustyöntekijöiden mielenterveysperusteisten sairauslomapäivien määrän nousseen vuosien 2019–2023 välillä peräti 68 prosenttia. 

Vastaavia lukuja on nähtävillä myös muualla työelämässä. Jääkiekkoilijatkaan eivät ole mielenterveyshaasteiden ulkopuolella.

Toistuvat uutiset jääkiekkoilijoiden mielenterveyshaasteista kertovat osaltaan aiheen ympärillä olevan stigman pienentymisestä, mutta myös siitä, että nykymaailman asettamat odotukset ja vaatimukset menestystä kohtaan ovat usein kohtuuttomat. Puhumattakaan sosiaalisessa mediassa luodusta paineesta. 

Ammattilaisjääkiekkoilijan kontrasti työn ja vapaan välillä on verrannollinen esiintyvän artistin elämään. Ensin olet juhlittu, sitten parjattu. Areenoiden valokiilat vaihtuvat otteluiden jälkeen usein hiljaisuuteen, toisilla jopa yksinäisyyteen.

Jukka Jalonen totesi Ilta-Sanomissa huomanneensa Laineessa tapahtuneen muutoksen, mutta ei arvannut tilanteen olevan näin vakava. Ilmiö on valitettavan tuttu. Mielenterveyden haasteet näkyvät harvoin selvästi ulospäin, minkä vuoksi niiden tunnistaminen on haasteellista. 

Eräs kotimainen liigavalmentaja kertoi kauden alla, että he ovat seurassa panostaneet tietoisesti siihen, että jäähalli ja pukukoppi olisivat pelaajille turvallisia paikkoja. Tämä siksi, että useat pelaajat eivät pysty liikkumaan kaupungilla täysin omana itsenään.

Sellaisen turvallisen tilan vaaliminen, jossa jokainen voi olla avoimesti oma itsensä, on äärimmäisen tärkeää.

Missä tahansa työyhteisössä on tärkeää tunnistaa mahdollinen pahoinvointi ja kyetä tarvittaviin tukitoimiin. Avainasemassa ovat sekä valmennuksen että joukkueen johdon kouluttaminen mielenterveyshaasteiden kohtaamiseen, mutta myös joukkueen sisäiseen turvallisuuteen panostaminen. 

On selvää, että juuri tälläkin hetkellä on Laineen kaltaisessa tilanteessa olevia kiekkoilijoita, joilla sisäinen kuorma meinaa käydä liian raskaaksi kantaa. Sellainen synnyttää usein häpeää ja sitä on vaikea tuoda näkyville.

Tämänkaltaisessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että ympäristö rohkaisee kaikin tavoin ennemmin puhumiseen kuin vaikenemiseen. Sen myötä on helpompi tunnistaa Laineen kaltaiset tapaukset, joissa ihminen tarvitsee kipeästi tukea ja apua omalle hyvinvoinnilleen.