Päättyneellä kaudella Kärppiä kohtaan oli ilmassa kovaa kritiikkiä. Pelkkä menestys ei Oulussa enää riitä. Se täytyy tehdä tyylillä. Kritiikkiä heitetään ilmoille, mikäli siihen on pientäkään aihetta.
Hyvin menestyvää joukkuetta on hankala lytätä. Kärppien sympatiapisteet ovat kuittenkin vähissä, ja monen puukko on teroitettu ensimmäistä mahdollisuutta varten. Heti, kun joukkue ei menesty, viuhuvat teräaseet valtakunnan päämedioita myöten.
Paineet eivät kuitenkaan tule pelkästään median puolelta. Oululainen yleisö on oppinut 2000-luvulla hyvälle. Jokaiselle valmentajalle on vaadittu potkuja, kun peli ei ole jossakin vaiheessa kautta kulkenut. On varmaa, että Alatalo joutuu kärppäaikanaan myös katsojien hampaisiin.
Se, miten valmentaja kestää paineet, on kysymysmerkki. Päättynyt kausi oli Alatalolle raskas ja varmasti opettavainen. Mies oppi paljon siitä, mitä julkinen kritiikki ja paine on. Oulussa liikutaan kuitenkin aivan eri resursseilla ja paineilla kuin Hämeenlinnassa.
Ei mikään välikausi
Kärpissä on ennenkin palkattu miehiä, jotka eivät ole menestyneet ennen Oulun vuosia. Karit Jalonen ja Heikkilä kasvoivat Oulussa valmentajien valioluokkaan. Heidän alkuaikanaan Kärpät ei kuitenkaan ollut se jättiläinen, miksi se nyt on kasvanut.
Kausi 2008-2009 on Kärppien osalta kova paikka. Joukkueesta lähtee paljon tärkeitä pelaajia ja samalla menestyspaineet ovat kasvaneet entisestään. Syksyllä käynnistyvää CHL:ää on Kärppien puolelta rummutettu jo pitkään, eikä joukkue aio lähteä sinne pelkäksi turistiksi. Lisäksi SM-liigassa oululaisilla voi olla vain yksi tavoite. Mistään välikausista ei Kärppien kokoisessa joukkueessa voida puhua.
Alatalo ei tule saamaan Oulussa pitkää kuherruskuukautta. Kesän aikana miehen on saatava voimakkaasti uudistuva joukkue kasaan ja peli kuosiin. Vain erinomaisella menestyksellä työrauha on taattu. Seurajohdon puolelta hän varmasti saa kaiken tuen, mutta Lekatien toimiston ulkopuolella tukijat ovat vähissä. Tosin seurakin teki varsin erikoisen ratkaisun Alatalon sopimuksen julkaisussa. Parin rivin tiedote ei ole sitä, mitä dynastiajoukkueen päävalmentajan julkaisu yleensä aiheuttaa.
Nähtäväksi jää, mihin asti Matti Alatalon rahkeet riittävät. Tilanne ja paikka eivät voisi juuri kovempia olla. Voitettavaa on vähän, mutta hävittävää sitäkin enemmän.
