Asiantuntijat ovat vuosikausia väittäneet, ettei pikkuseuroista ole nykyajan rahavetoisessa SM-liigassa taistelemaan tosissaan mestaruudesta. Yllätysten kevät 2006 on osoittanut, että palasten loksahtaessa paikoilleen, pienikin voi yhä olla kaunista.
Ässät ja HPK eivät toki käytännössä kuulu aivan pienimpien joukkoon. Ritaripaidat ovat omia polkujaan kulkien löytäneet vuosi vuoden perään parhaat reitit pysyä isompien ja rikkaampien peesissä.
Porilaiset puolestaan vajosivat pohjasakkaan menneiden vuosien virheratkaisujen vuoksi. Perinteisesti Ässät on kuitenkin kuulunut voimavaroiltaan vähintäänkin sarjan keskikastiin. Siellä lienee myös patapaitojen tulevaisuus.
Pientä tai ei, joka tapauksessa Hämeenlinna ja Pori ovat olleet kauneinta, mitä SM-liiga on tällä kaudella tarjonnut. Kevään kuumimmat joukkueet nousivat ansaitusti suurten takaa parrasvaloihin taistelemaan kirkkaimmasta kruunusta.
Urut aukeavat?
Lauantain avauskamppailussa oli vielä hieman odottava ja jännittynytkin maku. HPK oli tiukassa taistossa Ässiä valmiimpi, ja otti 1-0-voitollaan ensimmäisen kiinnityksen mestaruuteen. Finaaleissa pelataan luonnollisesti vain tuloksesta, mutta pelillisesti molemmilla on vara parantaa.
Parannusta on löydyttävä ennen kaikkea Ässiltä, jonka peli ei käytännössä missään vaiheessa lähtenyt käyntiin. Ne avut, joilla patapaidat loppuotteluihin etenivät, pysyivät piilossa. HPK löi Ässät jopa kovuudessa.
Pelilliset seikat lienevät osasyy siihen, että myös Rinkelinmäen tunnelma jäi porilaisesta näkövinkkelistä katsottuna jokseenkin laimeaksi. Todellista hurmoshenkisyyttä paljon hehkutetun sikakatsomon johdolla ei näkynyt, eikä kuulunut.
Ainakin julkisuudessa sikakatsomon varjoon viime vuosina jäänyt Isomäen hornanpata onkin tänä keväänä palannut tunnelmansa puolesta SM-liigan johtavaksi halliksi. Matt Nickerson jopa epäili katsomon olevan täynnä vankikarkureita. Siltä osin onkin perusteltua uskoa, että finaalisarjan lämmittelyvaihe on tiistaina ohi, kun vankikarkureiden urut aukeavat.
- Hyvä meno on molemmissa halleissa, mutta Isomäen hurmos on nyt ollut jotain todella valtavaa. Kyllä me siinä mielessä saamme suuremman kotiedun kuin HPK, ritaripaitaakin urallaan kantanut ässäpuolustaja Marko Toivonen mietti ennen loppuottelusarjan alkua.
Sonnikatsomoksikin kehutun Isomäen eläimellisin meno on toistaiseksi ollut puolivälierissä Tapparaa vastaan. Oli syy sitten tylsemmässä vastustajassa, kenties hieman muuttuneessa katsojakunnassa tai jossain muussa, niin totuuden nimissä Porin hallin rakenteet nitisivät välierissä kunnolla vasta finaalipaikan ratkettua.
Tiistaina nähdään, mihin suuntaan meininki lähtee tilanteessa, joka on varsin isolle osalle katsojistakin aivan uusi. HPK näytti jo HIFK:ta vastaan, että siltä löytyy aseet kiusallisen hiljaisuuden luomiseksi.
Paineet Ässillä
Kaikesta huolimatta tämänkin kauden mestari ratkaistaan kuitenkin kaukalossa, eikä katsomossa. Siellä puolella etulyöntiasema on nyt HPK:lla. Paineet puolestaan Ässillä. Kotitappioon ei olisi varaa, tai muuten unelma alkaa lipsua liian kauas.
- Kotipelit ovat näin lyhyessä sarjassa pirun tärkeitä. Tiistaina ei ole varaa hävitä, joten ne paineet, jotka olivat ennen avauskamppailua HPK:lla, siirtyivät nyt meille, Ässien valmentaja Mika Toivola myönsi lauantain taistelun tauottua tappiollisesti.
- Aika hyvin me pelattiin, mutta piirun verran pitää pystyä parantamaan joka osa-alueella, Toivola jatkoi.
Puolustuksellisesti Ässät toki pysyi kelvollisesti HPK:n karusellissa mukana, mutta omaa hyökkäyspeliään tai tutuksi tullutta aggressiivisuuttaan porilaiset eivät saaneet pyörimään. Se ei toki ollut pelkästään patapaidoista kiinni. HPK:n uhrautuva ja aktiivinen puolustupelaaminen toimi lähes moitteettomasti. Siihen Ässät ei löytänyt lääkkeitä.
- IFK-sarja painoi vielä hiukan jaloissa ensimmäisessä pelissä. Kyllä mekin pystymme ripauksen parantamaan. Tulossa on huikea peli, ennakoi puolestaan Kerhon pääkäskyttäjä Jukka Jalonen.
Puhtaan taitopelijoukkueen maineessa yhä kulkeva HPK on pudotuspeleissä keskittynyt ennen kaikkea tehokkaaseen puolustuspelaamiseen. Se on myös tuottanut tulosta iloista hyökkäysorientoituneisuutta paremmin.
Vieraissa asia vain korostuu. Niinpä tiistaina Ässät lienee se, jolla on pelillinen hallinta käsissään. Myös yleisön viihdyttämisestä tullee vastaamaan lähinnä isännät. Sa antanee Ässille jopa tietynlaiset mahdollisuudet päästä takaisin käsiksi omiin vahvuuksiinsa. Vaikkakaan nykyistä Pallokerhoa vastaan aggressiivisuuden, aktiivisen ylhäältä prässäämisen ja pitävän viisikkopuolustamisen yhtälö ei ole toteutukseltaan kaikkein helpoin.
Tavalla tai toisella Ässien on joka tapauksessa päästävä huseeraamaan Miika Wiikmanin maalin eteen. Samalla on muistettava tyrehdyttää HPK:n terävät vastaiskut jo ennen alkujaan. Jos porilaiset eivät näissä oman pelaamisensa perusasioissa onnistu, Hämeenlinnassa aletaan jo valmistautua vuosituhannen karkeloihin.