Helsinkiläiset aloittivat joukkueiden ensimmäisen kohtaamisen pirteästi ja onnistuivat iskemään tärkeän avausosuman vajaan kahden minuutin pelin jälkeen, mutta Tappara kuittasi vain kolme minuuttia myöhemmin.
Ottelun edetessä ote kääntyi kirvesrintojen hallintaan. Varsinkin toisessa erässä kirvesrintojen kiekonhallinta aiheutti HIFK:lle harmaita hiuksia. Jo ensimmäisellä pudotuspelikierroksella SaiPaa vastaan punapaidoilla oli hankaluuksia etenkin toisessa erässä, jossa vaihtomatka on pidempi.
Tappara sai ajoittain pitkiä painostuksia HIFK-päätyyn, mutta maalin suulla päivystänyt Joni Ortio, osittain tolppien avustuksella, piti punapaidat mukana pelissä kolmannen erän Jarno Koskirannan maaliin asti. Tappara pelasi aktiivisesti ja loi useita maalipaikkoja ottelun aikana, kun HIFK tuskaili oman siniviivan ylittämisen kanssa.
Juuri keskialueella on HIFK:n suurin heikkous. Hyökätessä joukkue yrittää väkisin rynniä keskiviivan ohi, minkä jälkeen kiekollinen pelaaja heittää pelivälineen päätyyn. Punapaitojen hyökkäyksen rakentelu on ennalta-arvattavaa ja sitä kautta helppo puolustaa.
Tappara -kapteeni Tuukka Mäntylä kuitenkin muistutti keskiviikon ottelun jälkimainingeissa jokaisen ottelun tärkeydestä ja pikaisesta voiton nollaamisesta.
- Tämän pelin voittaminen oli yhtä tärkeää kuin muidenkin pelien voittaminen. Huomenna mennään taas, sama vastustaja edessä. Menneillä ei ole mitään merkitystä, totesi Mäntylä.
Summasen ketjuruletti vauhdissa
HIFK:n kokoonpanot ovat muuttuneet jokaiseen pudotuspeliin. Ensimmäisessä ottelussa joukkue ei pelannut erääkään samoilla ketjukoostumuksilla, vaan esimerkiksi Corey Elkinsin, Kimmo Kuhdan ja Markus Granlundin muodostama, joukkueen ainoan osuman viimeistellyt ketju, hajotettiin jo ennen ensimmäistä erätaukoa.
Tapparan kokoonpanot sen sijaan ovat olleet ratkaisuketjujen osalta enemmän tai vähemmän yhdessä jo pitkään. Sen näkee myös kentällä, jossa etenkin kiekottomassa- sekä kulmapelissä näkee pelaajien tuntevan toistensa liikkeet.
