Suomi lähtee hakemaan menestystä 4 Nations Face-Off -maajoukkueturnauksesta tutuin eväin, kisojen parhaalla maalivahtipelillä sekä koko kentän puolustuspelillä, jossa vastustajalle ei anneta milliäkään ylimääräistä tilaa.

Kisoihin alun perin valittu Jani Hakanpää joutui jättämään turnauksen odotetusti väliin, mutta Suomen puolustuksen ainoan todellisen tähtipelaajan Miro Heiskasen loukkaantuminen juuri ennen turnausta oli todellinen shokki. Kun tähän lisää Rasmus Ristolaisen poissaolon, puolustuksen miehitys kalpenee verrattuna vastustajiin.

Poisjääneen kolmikon korvaajiksi löydettiin Urho Vaakanainen, Henri Jokiharju ja Nikolas Matinpalo. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin edellä mainittu trio pysyy vastustajien vauhdissa mukana.

Suomi avaa kisat perjantaina 14. helmikuuta kello 3 ottelulla Yhdysvaltoja vastaan. Ruotsi kohdataan maajoukkueklassikossa lauantaina 15. helmikuuta kello 20 alkaen. Alkusarjan viimeisessä ottelussaan maanantaina 17. helmikuuta kello 20 Suomi haastaa Kanadan. 

Menestys aiemmissa arvokisoissa NHL-pelaajien ollessa mukana:

Voittaja:

Loppuottelun häviäjä: olympialaiset 2006, World Cup 2004

Välierät: olympialaiset 2014, 2010, 1998

Suomi ei ole vielä koskaan kyennyt voittamaan mestaruutta aikuisten jääkiekon arvokisoissa, joissa olisivat olleet kaikki parhaat pelaajat mukana.

Parisenkymmentä vuotta sitten Leijonat oli kaksissa kisoissa peräkkäin lähellä kultaa ja kunniaa, kun Suomi hävisi loppuottelut ensin World Cupissa 2004 Kanadalle 2–3 ja heti perään olympialaisissa 2006 Ruotsille samoin lukemin.

Edellisen kerran parhaiden pelaajien kohdatessa World Cupissa 2016 Leijonat hävisi kaikki pelaamansa ottelut ja teki koko kisojen aikana yhteensä yhden maalin. Siitä on helppoa parantaa.

Joukkueen johto:

GM: Jere Lehtinen
Päävalmentaja: Antti Pennanen
Apuvalmentajat: Tuomo Ruutu, Mikko Manner ja maalivahtivalmentaja Aki Näykki

4 Nations Face-Off on Antti Pennasen todellinen debyyttiturnaus Suomen aikuisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana. Maajoukkueesta Hyvinkään Ahmoissa juniorina pelanneella Pennasella on myös aikaisempaa kokemusta, sillä hän oli mukana jo vuoden 2019 Bratislavan maailmanmestaruuskisoissa Jukka Jalosen apuvalmentajana Suomen voittaessa sensaatiomaisesti kultaa.

Pesti päättyi skandaalinkäryisesti

Alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana saatujen arvokisamitalien jälkeen Pennanen siirtyi Liigaan Ilveksen peräsimeen, ja tuo pesti päättyi skandaalinkäryisesti puolivälierätappioon KalPaa vastaan.

Viime aikoina henkisen valmennuksen ja terapian merkityksestä innostuneen Pennasen oma paineensietokyky nousi epäilyksen alaiseksi, ja hänen pärjäämisensä näin kovassa paikassa on täysi arvoitus.

Pennasen joukkueet ovat yleensä pelanneet taktisesti monipuolista jääkiekkoa, ja Pennanen on kyennyt reagoimaan vastustajan tekemisiin.

Hän näytti Kanadassa pelatuissa nuorten MM-kisoissa pystyvänsä luomaan strategiat voittavaan jääkiekkoon myös pienessä kaukalossa tilan ollessa vähäisempää, mutta nyt aikaa otteluihin valmistautumiseen on rajallisesti ja pelityyli on pakko pitää simppelinä ja NHL-pelaajille tuttuna.

Antti Pennanen aloitti uransa Suomen päävalmentajana vakuuttavasti johdattamalla Leijonat Karjala-turnauksen ykköseksi.

Kuva © Riku Laukkanen / https://www.facebook.com/R1kuExposures

Pennasen tukena on viime kesänä Florida Panthersin apuvalmentajana Stanley Cupin voittanut Tuomo Ruutu, jonka kylmäpäistä tasoitusmaalia Kanadan verkkoon vuoden 2004 World Cupin loppuottelussa eivät suomalaiset jääkiekon ystävät unohda koskaan. Hänen varsinaista taktista ideologiaansa ei ole julkisuudessa juurikaan avattu, mutta Ruutu on imenyt Panthersin päävalmentajalta Paul Mauricelta oppia ja tietää varmasti, mitä pienessä kaukalossa menestymiseen vaaditaan.

Normaalisti HPK:n liigajoukkuetta valmentava Mikko Manner on tuttu työpari Pennaselle, ja Manner on ollut Suomen jääkiekkomaajoukkueen apuvalmentajana liki kymmenen vuoden ajan. Yhdessä GM Jere Lehtisen kanssa Manner tuo toimintaan jatkuvuutta Jalosen aikakauden jälkeen.

Maalivahdit:

Ylemmässä kuvaajassa vaaka-akselilla torjuntaprosentin ja odotusarvoisen torjuntaprosentin erotus ja pystyakselilla laadukkaat ottelut kaikista aloitetuista otteluista prosentteina.

Alemmassa kuvaajassa vaaka-akselilla torjuntaprosentti ja pystyakselilla torjuntaprosentti vaarallisissa maalipaikoissa.

Molemmissa kuvaajissa akselien halkaisijoina ovat turnaukseen osallistuvien maalivahtien keskiarvot.

Violetit pallot ovat Suomen pelaajia ja oranssit pallot muiden joukkueiden edustajia.

Tilastot ovat painotettuja kolmelta edelliseltä kaudelta niin, että 3/6 arvosta on runkosarjakaudesta 2024−2025, 2/6 arvosta on runkosarjakaudesta 2023−2024 ja 1/6 arvosta runkosarjakaudesta 2022−2023.

Kevin Lankisen suoritusvarmuus on ollut aloitetuissa otteluissa hyvällä tasolla.

Juuse Saros on ollut vaarallisissa maalipaikoissa terävänä.

Suomen maalivahtikolmikosta Juuse Saroksella on odotetusti viimeisiltä kausilta paras torjuntaprosentti, mutta verrattuna odotusarvoon Kevin Lankinen on ollut parempi. Lankinen on pelannut maalilla aloittaessaan veskaritriosta todennäköisimmin laadukkaasti.

Toisaalta Saroksen vaarallisten tilanteiden torjuntaprosentti on kaikista turnauksen maalivahdeista kolmanneksi paras Kanadan Connor Hellebuyckin ja Ruotsin Linus Ullmarkin jälkeen.

Saros ja Lankinen ovat kuvaajien mukaan turnauksessa nähtävistä maalivahdeista keskitasoa, ja Ukko-Pekka Luukkonen on edistyneiden tilastojen perusteella selkeästi Suomen kolmosvahti.

Maalivahtien tilastot: Ensimmäisellä rivillä pelinumero, nimi, ikä, pituus, paino, hanskakäsi, seura. Tilastoriveillä ajanjakso, otteluiden määrä, voitot–tappiot–jatkoaikatappiot, päästetyt maalit per pelattu tunti, torjuntaprosentti, nollapelien määrä.

#32, Kevin Lankinen, 29 v, 187 cm, 86 kg, V, Vancouver Canucks
2024−2025: 34, 19−8−7, 2,53, 90,5 %, 4
1.1.2025 alkaen: 10, 5−2−3, 2,41, 89,8 %, 1

Edellisten kausien hyvistä otteistaan huolimatta vasta juuri kauden alla NHL-sopimuksen saanut Lankinen aloitti kautensa erinomaisesti. Torjuntavire on kuitenkin heikentynyt yhdessä joukkueen suoritustason kanssa, ja vastuu on tippunut Thatcher Demkon palattua kokoonpanoon.

Tottunut availemaan Sarokselle luukkua pelattuaan useamman kauden Nashville Predatorsissa. Bratislavan kevään 2019 uskomattoman maailmanmestaruuden mahdollistaja.

#1, Ukko-Pekka Luukkonen, 25 v, 195 cm, 98 kg, V, Buffalo Sabres
2024−2025: 39, 18−16−4, 3,02, 89,5 %, 2
1.1.2025 alkaen: 12, 7−4−1, 3,22, 88,7 %, 1

Kevätkauden 2024 komeetta ei ole ollut kesällä saamansa pitkän sopimuksen jälkeen viime kauden tasolla. Isokokoinen maalivahti näkee hyvin tilanteet rajummankin maskin takaa, mutta päästää välillä helppoja maaleja taakseen.

Kaipaa tasaisuutta otteisiinsa, mutta parhaimmillaan ohittamaton. Sekä alle 20-vuotiaiden että alle 18-vuotiaiden maailmanmestarivahdilla on vielä aikuisten maajoukkuedebyytti tekemättä.

Suomen maalivahdit Juuse Saros ja Kevin Lankinen tekivät huipputorjuntoja kilpaa pelatessaan toisiaan vastaan 4.1.2025.

#74, Juuse Saros, 29v, 179 cm, 81kg, V, Nashville Predators
2024−2025: 41, 11−23−6, 2,95, 89,9 %, 4
1.1.2025 alkaen: 11 3−7−0 3,32, 88,7 %, 1

Koko sarjan pienikokoisin ykkösmaalivahti pelaa jo toista keskinkertaista kautta putkeen. Ainakin jos vertaa tasoa, johon Saroksen torjuntatyöskentelyn kanssa ollaan totuttu.

Saros on ollut kauden päätteeksi parhaalle maalivahdille jaettavan Vezina Trophyn äänestyksessä kuuden parhaan joukossa neljänä kautena putkeen.

Nuorten maailmanmestaruuden jälkeen voitot aikuisten sarjoissa puuttuvat, ja Saros on nähty edellisen kerran Leijonat-paidassa 2016 MM-kisojen hopeajoukkueessa, jolloin hän oli enimmäkseen Mikko Koskisen luukkuvahtina.

Puolustajat:

Ylemmässä kuvaajassa on vaaka-akselilla pelaajan tekemät maalit ja pystyakselilla pelaajan saamat ykkössyötöt. Tilastossa on mukana vain ykkössyötöt, sillä ne osoittavat kuinka paljon pelaaja vaikuttaa suoraan joukkueensa maalien syntyyn. Kakkossyötöt ovat selvästi sattumanvaraisempia, eivätkä niiden perusteella voi ennustaa tulevaa yhtä hyvin kuin ykkössyöttöjen avulla.

Alemmassa kuvaajassa on vaaka-akselilla joukkueen tekemien maalien ja tehtyjen maalien odotusarvon keskiarvo pelaajan ollessa kentällä. Pystyakselilla on sitä vastoin joukkueen päästämien maalien ja päästettyjen maalien maaliodotusarvon keskiarvo käännettynä väärinpäin niin, että kuvaajassa ylempänä on päästänyt maaleja vähemmän. Poikkinainen katkoviiva osoittaa nollapistettä eli kohtaa kuvaajassa, kun tehtyjen ja päästettyjen maalimäärät ovat samansuuruiset. Valitsemalla tarkasteltavaksi konkreettisten maalien ja maaliodotusarvojen keskiarvo voidaan minimoida sattuman merkitys lopullisissa tilastoissa.

Molemmissa kuvaajissa akselien halkaisijoina ovat turnaukseen osallistuvien puolustajien keskiarvot.

Violetit pallot ovat Suomen puolustajia ja oranssit pallot muiden joukkueiden edustajia.

Kaikki tilastoarvot on laskettu pelattua tuntia kohden ja täysien kentällisten pelistä. Tilastot on painotettu kahdelta edelliseltä kaudelta niin, että 2/3 arvosta on runkosarjakaudesta 2024−2025 ja 1/3 arvosta on runkosarjakaudesta 2023−2024.

Suomen joukkueessa pelaa 4 Nations Face-Offin seitsemän tehottomimpiin kuuluvaa puolustajaa.

Olli Määttä on oman pään pelissä koko turnauksen eliittitasoa.

Heiskasen loukkaantumisen jälkeen Suomen puolustuksen tilanne on hyökkäyspäätä ajatellen todella karu, sillä koko turnauksen puolustajista hyökkäyspäässä tehottomimpina edustaa Leijonien seitsikko.

Vaakanainen on sentään ykkössyötöissä pelattua tuntia kohden turnauksen keskiarvon tasolla. Suomen puolustajilta on turha odottaa suurtekoja hyökkäyspäässä.

Sitä vastoin koko pakkiseitsikko on oman pään pelissä turnauksen keskiarvoa parempi. Itse asiassa Olli Määttä on koko turnauksen parhaita vastustajien pimentämisessä yhdessä Ruotsin Gustav Forslingin ja Jonas Brodinin sekä Kanadan Josh Morrisseyn ja Drew Doughtyn ohella. Hyökkäyspelissä Määttä on ollut edistyneiden tilastojen mukaan likipitäen totaalinen musta aukko.

Myös joukkuemaaleissa Suomen koko pakkiseitsikko on turnauksen keskiarvoa kehnompia, joskin Esa Lindell, Niko Mikkola ja Henri Jokiharju ovat keskiarvosta tarkkailuetäisyyksillä. Edellä mainittu kolmikko pystyy ainakin jonkin verran jakamaan kiekkoa taitaville hyökkääjille muutenkin kuin vain laidan kautta purkamalla, vaikka varmisteluun kiekollinen peli luultavimmin tuleekin ajautumaan.

Edistyneiden tilastojen perusteella puolustuksen kärkinelikkoon kuuluisivat ehdottomasti Lindell, Mikkola, Määttä ja Jokiharju. Vaakanainen ja Juuso Välimäki pelaavat kolmosparissa, ellei sitten kätisyytensä ansiosta sinne nosteta Matinpaloa.

Kenttäpelaajien tilastot: Ensimmäisellä rivillä pelinumero, nimi, ikä, pituus, paino, mailakäsi, seura. Tilastoriveillä ajanjakso, otteluiden määrä, keskimääräinen peliaika ottelua kohden, maalit+syötöt=tehopisteet, tehotilasto, jäähyminuutit

10, Henri Jokiharju, 25 v, 187 cm, 86 kg, O, Buffalo Sabres
2024−2025: 39, 16:26, 1+3=4, +3, 12
1.1.2025 alkaen: 13, 13:27, 0+1=1, +1, 2

Loukkaantumisten vuoksi takaportin kautta kisajoukkueeseen päässyt Jokiharju on saanut kuluvalla kaudella huomattavasti vähemmän peliaikaa kuin aiemmin. Buffalo Sabresin kärkipareihin vakituisesti kuulunut kesän 2017 ykköskierroksen varaus on tippunut pohjapariin tai kokonaan kokoonpanon ulkopuolelle. Samalla tehot ovat romahtaneet.

Vastuuta saadessaan näyttänyt olevansa asiallinen peruspakki, joka pärjää kovempiakin vastustajia vastaan. Mukana ikimuistoisissa Bratislavan 2019 kultajuhliin päättyneissä MM-kisoissa.

#23, Esa Lindell, 30 v, 191 cm, 100 kg, V, Dallas Stars
2024−2025: 55, 22:00, 4+15=19, +22, 12
1.1.2025 alkaen: 19, 22:33, 1+6=7, +12, 4

Suomen joukkueen ainoa kiistaton huippupuolustaja. Pelaa jo yhdeksättä kauttaan isossa roolissa Dallas Starsin vastustajan parhaiden pelaajien pimentäjänä haastavassa umpipuolustavassa roolissa, ja Lindell loistaa aina vaan. Ei ole jäänyt kertaakaan urallaan täydellä NHL-kaudella tehotilastossa miinuksille.

Väläytteli nuorena kollina Ässissä myös hyökkäyspään taitojaan voittaessaan Liigan puolustajien pistepörssin kymmenen vuotta sitten, ja samaa nähtiin väläyksittäin myös Pohjois-Amerikan uran alkuvuosina erityisesti AHL-sarjassa. Jotain sellaista kaivattaisiin myös nyt, mutta irtoaako?

Voittanut Leijonat-paidassa nuorten maailmanmestaruuden 2014 sekä aikuisten maailmanmestaruuden vuonna 2022, eli voittojakin on tullut.

#33, Nikolas Matinpalo, 26 v, 190 cm, 96 kg, O, Ottawa Senators
2024−2025: 18, 12:00, 0+0=0, −1, 6
1.1.2025 alkaen: 17, 12:05, 0+0=0, −1, 4

Kypsällä iällä Pohjois-Amerikkaan siirtynyt peruspakki ei varmasti osannut vielä ennen kauden alkua edes unelmoida pelaavansa leijonapaidassa maailman parhaita vastaan vain muutamaa kuukautta myöhemmin. Matinpalo on pelannut pienessä kolmosparin roolissa silloin kun on yleensäkään pelannut, sillä suurin osa kaudesta on sujunut AHL-seura Belleville Senatorsin mukana.

Uran ensimmäinen tehopiste NHL-tasolla edelleen tekemättä. Espoon Palloseuran kasvatti oli mukana MM-kisoissa 2023.

Niko Mikkola väläytteli hyökkäyspään potentiaaliaan 26.11.2024 ottelussa Washington Capitalsia vastaan.

#77, Niko Mikkola, 28 v, 198 cm, 93 kg, V, Florida Panthers
2024−2025: 52 20:10, 51, 4+13=17, +11, 40
1.1.2025 alkaen: 16, 20:23, 0+3=3, +9, 14

Liki kaksimetrinen fyysinen puolustaja pelaa selvästi uransa parasta NHL-kautta ja jakaa jo tässä vaiheessa kautta uransa yhden kauden piste-ennätystä. Mikkola on noussut puolustavan Stanley Cupin voittajan Florida Panthersin riveissä aiempaa hyökkäävämpään rooliin ja peliaika jää harvoin alle kahdenkymmenen minuutin.

Myös Mikkola kuuluu menestystä maajoukkuepaidassa maistaneiden pelaajien porukkaan, sillä oli mukana voittamassa nuorten maailmanmestaruutta 2016 sekä aikuisten MM-kultaa 2019. Leijonien kärkinimiä erityisesti alivoimalla.

#3, Olli Määttä, 30 v, 188 cm, 95 kg, V, Utah Hockey Club
2024−2025: 53, 20:09, 2+10=12, +6, 14
1.1.2025 alkaen: 19, 19:36, 2+5=7, +1, 4

veteraani nousi uudessa seurassaan likipitäen heti kärkipariin

Kesken kauden NHL:ssä ensimmäistä kauttaan pelaavaan Utah Hockey Clubiin kaupattu veteraani nousi uudessa seurassaan likipitäen heti kärkipariin Mihail Sergatšovin vierelle, ja Määttä pärjäsi kasvaneessa vastuussa mitä mainioimmin. Utahin kesän huippuhankinnan John Marinon tervehdyttyä peliminuutit ovat tippuneet, mutta saanut yllättävän hyvin tehoja.

Yksi turnauksen varmimmista oman pään pelaajista, välttelee turhia riskejä. Voitti NHL-uransa alkuvuosina Pittsburgh Penguinsin paidassa Stanley Cupin kahdesti. JYPin kasvatti on jättänyt kuluvalla vuosikymmenellä MM-kisat väliin vain kerran, ja tuolloinkin syynä olivat pudotuspelit.

18, Urho Vaakanainen, 26 v, 188 cm, 93 kg, V, New York Rangers
2024−2025: 28, 15:06, 1+6=7, +2, 12
1.1.2025 alkaen: 17, 15:34, 1+5=6, +3, 8

Laitaatsillan Pallon kakkosdivarilegenda Harri Vaakanaisen poika on hakenut pitkään paikkaansa Pohjois-Amerikassa, mutta vihdoin New York Rangersista tuntuu löytyvän vakituista luottoa. Jo syksyllä 2018 suurin toivein Boston Bruinsiin siirtynyt Vaakanainen pelasi vasta viime kaudella ensimmäistä kertaa NHL-urallaan yli 30 ottelua kauden aikana, ja pelit sujuivat Radko Gudasin vierellä olosuhteisiin nähden hyvin.

Kaupattiin itsenäisyyspäivänä Anaheim Ducksin ankkapaidoista Rangersiin vaihtokaupassa, jossa Rangers-kapteeni Jacob Trouba liikahti länsirannikolle. Edessä vuoden 2019 nuorten maailmanmestarin arvokisadebyytti aikuisten sarjassa.

#6, Juuso Välimäki, 26 v, 190 cm, 100 kg, V, Utah Hockey Club
2024−2025: 43, 16:33, 2+3=5, −5, 14
1.1.2025 alkaen: 12, 15:44, 0+1=1, −1, 6

Jo juniori-ikäisenä Pohjois-Amerikan sarjoihin siirtynyt Välimäki vaikutti hienosti sujuneiden kahden edellisen kauden aikana vakiinnuttaneen paikkansa NHL-joukkueensa puolustuksen kärkipareissa, mutta seuran muutto Utahiin sekoitti myös tamperelaisen. Surkeasti menneen alkukauden jälkeen jäi usein jopa kokoonpanon ulkopuolelle, ja viime viikkoina edessä on ollut sama kohtalo.

Vielä toissakaudella hyökkäyspäässä vaarallisuuttaan jatkuvasti esitellyt puolustaja on saanut edellisen 16 ottelun aikana yhden syöttöpisteen, ja helpoista kolmosparin hyökkäävistä minuuteista huolimatta ollut joukkuekavereitaan huonompi myös oman pään pelissä.

Vuonna 2018 alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden voittanut Välimäki ei ole koskaan aiemmin pelannut aikuisten maajoukkueessa.

Hyökkääjät:

Ylemmässä kuvaajassa on vaaka-akselilla pelaajan tekemät maalit ja pystyakselilla pelaajan saamat ykkössyötöt. Tilastossa on mukana vain ykkössyötöt, sillä ne osoittavat kuinka paljon pelaaja vaikuttaa suoraan joukkueensa maalien syntyyn. Kakkossyötöt ovat selvästi sattumanvaraisempia, eivätkä niiden perusteella voi ennustaa tulevaa yhtä hyvin kuin ykkössyöttöjen avulla.

Alemmassa kuvaajassa on vaaka-akselilla joukkueen tekemien maalien ja tehtyjen maalien odotusarvon keskiarvo pelaajan ollessa kentällä. Pystyakselilla on sitä vastoin joukkueen päästämien maalien ja päästettyjen maalien maaliodotusarvon keskiarvo käännettynä väärinpäin niin, että kuvaajassa ylempänä on päästänyt maaleja vähemmän. Poikkinainen katkoviiva osoittaa nollapistettä eli kohtaa kuvaajassa, kun tehtyjen ja päästettyjen maalimäärät ovat samansuuruiset. Valitsemalla tarkasteltavaksi konkreettisten maalien ja maaliodotusarvojen keskiarvo voidaan minimoida sattuman merkitys lopullisissa tilastoissa.

Molemmissa kuvaajissa akselien halkaisijoina ovat turnaukseen osallistuvien hyökkääjien keskiarvot.

Violetit pallot ovat Suomen hyökkääjiä ja oranssit pallot muiden joukkueiden edustajia.

Kaikki tilastoarvot on laskettu pelattua tuntia kohden ja täysien kentällisten pelistä. Tilastot on painotettu kahdelta edelliseltä kaudelta niin, että 2/3 arvosta on runkosarjakaudesta 2024−2025 ja 1/3 arvosta on runkosarjakaudesta 2023−2024.

Artturi Lehkonen on täysillä kentällisillä pelatessa yksi turnauksen maaliahneimmista hyökkääjistä.

Patrik Laine ja Mikael Granlund ovat olleet täysillä kentällisillä pelatessa vaikeuksissa.

Suomen hyökkääjistä Aleksander Barkov on koko turnauksen viidenneksi paras hyökkääjä maalien syöttäjänä. Hänen edellään ovat ainoastaan Kanadan kova kolmikko Connor McDavid, Mitch Marner ja Sidney Crosby sekä Ruotsin yllätystehomies Jesper Bratt.

Sitä vastoin maalinteossa Artturi Lehkosta ja Roope Hintziä vaarallisempi pelaaja on vain Yhdysvaltain Auston Matthews, ja suomalaisduo kuuluu tähtipaitojen ykkössentteriä seuraavaan porukkaan yhdessä Ruotsin William Nylanderin ja Adrian Kempen, Yhdysvaltain Kyle Connorin sekä Kanadan Brayden Pointin kanssa.

Mikko Rantanen on Suomen joukkueesta ainoa pelaaja, joka on sekä maalintekijänä että maalien syöttäjänä turnauksen keskiarvoa vaarallisempi. Sebastian Aho on hyvä syöttelijä ja maalintekijänä lähellä keskiarvoa ja Kaapo Kakko, Anton Lundell sekä Mikael Granlund ovat turnauksen keskiarvoa parempia maalien luomisessa.

Patrik Laine, Eetu Luostarinen ja Erik Haula kuuluvat turnauksen hyökkäyspäässä vähiten vaarallisten hyökkääjien porukkaan

Täysillä kentällisillä pelatessa Patrik Laine, Eetu Luostarinen ja Erik Haula kuuluvat turnauksen hyökkäyspäässä vähiten vaarallisten hyökkääjien porukkaan. Muita kyseenalaisen joukon jäseniä ovat Ruotsin Elias Lindholm ja Leo Carlsson sekä Yhdysvaltain Chris Kreider.

Myös Teuvo Teräväinen ja Joel Armia ovat sekä maalinteossa että maalien syöttämisessä selvästi turnauksen keskiarvoa huonompia, ja heidän paikkansa olisikin tämän perusteella luontaisesti Leijonien pohjakentissä.

Kapteeni Barkov on yhdessä Panthersin aisaparinsa Sam Reinhartin kanssa turnauksen hyökkääjistä paras oman pään pelaaja, ja Sasha luo tilanteita ja maaleja myös hyökkäyspäähän. Kapteenin lisäksi Hintz ja Rantanen ovat hyviä kahden suunnan hyökkääjiä.

Lehkonen ja Aho ovat erinomaisia hyökkäyspelissä ja Lundell, Luostarinen, Kakko sekä Teräväinen puolustuspelissä.

Laine ja Granlund ovat kaikista turnauksen hyökkääjistä selvällä marginaalilla heikoimpia oman pään pelissä, eivätkä he ole tuoneet täysillä kentällisillä pelatessa oleellisesti uhkaa myöskään hyökkäykseen. Myöskään Armia ei ole täysillä kentällisillä pelatessa edistyneiden tilastojen perusteella turnaukseen tarpeeksi hyvä.

Edistyneiden tilastojen perusteella Suomen joukkueesta selkeitä kärkiketjujen pelaajia kilpailijajoukkueisiin verratessa ovat Barkov, Rantanen, Hintz, Lehkonen sekä Aho. Tilastojen perusteella lähimpänä hyökkäyksen kärkikuusikon paikkaa olisi Kakko, mutta nähtäväksi jää, millaiseen ratkaisuun valmennus päätyy. Aloittaisin itse turnauksen kärkiketjuilla Hintz−Barkov−Kakko ja Lehkonen−Aho−Rantanen.

Puolustavan kolmosketjun keskushyökkääjänä olisi Lundell vierellään seurakaveri Luostarinen. Jotta Lundellin hyökkäyspään potentiaali ei menisi täysin hukkaan, oikealle laidalle voisi istuttaa maajoukkueessa aina tehokkaasti pelanneen Granlundin. Toinen vaihtoehto olisi istuttaa Granlund Barkovin viereen ja Kakko Lundellin ketjuun.

Nelosketjuun jäisivät siis Haula keskushyökkääjäksi laitureinaan kaksi kolmikosta Laine, Armia ja Teräväinen. Puhtaasti täysien kentällisten tilastojen perusteella pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle jäävän hyökkääjän valitsemisen pitäisi olla helppo tehtävä.

Kenttäpelaajien tilastot: Ensimmäisellä rivillä pelinumero, nimi, ikä, pituus, paino, mailakäsi, seura. Tilastoriveillä ajanjakso, otteluiden määrä, keskimääräinen peliaika ottelua kohden, maalit+syötöt=tehopisteet, tehotilasto, jäähyminuutit.

#20, Sebastian Aho, 27 v, 183 cm, 82 kg, V, Carolina Hurricanes
2024−2025: 55, 20:11, 20+35=55, +2, 36
1.1.2025 alkaen: 18, 20:26, 8+17=15, +5, 12

Kärppäkasvatti on paukutellut tuttuun tyyliin tehoja pinnan per peli -tahdissa. Jääkenttien professori on tehopisteistään huolimatta pelannut kauden aikana epätavallisen ailahtelevaisesti, ja varsinkin syyskaudella pelin taso täysillä kentällisillä sakkasi pahemman kerran.

Ikimuistoisesti nuorten maailmanmestaruuden kotikisoissa 2016 voittanut Aho on nähty edellisen kerran maajoukkueen mukana MM-kisoissa keväällä 2018. Yksi Suomen joukkueen varakapteeneista.

#40, Joel Armia, 31 v, 192 cm, 99 kg, O, Montreal Canadiens
2024−2025: 56, 14:37, 10+14=24, +1, 16
1.1.2025 alkaen: 19, 14:42, 3+3=6, −2, 0

Junnuvuosien tehopelaaja on muokannut vuosien varrella itsestään kovaa työtä tekevän puolustuspään spesialistin. Isokokoinen laituri on Montreal Canadiensin alivoiman kärkiparissa yhdessä Jake Evansin kanssa, mutta toisinaan Armia väläyttelee myös hyökkäyspään taitojaan.

Vielä toissasyksynä NHL-tulevaisuus näytti epävarmalta, kun Habs siirsi porilaisen siirtolistan kautta farmisarja AHL:ään, mutta kokemuksesta sisuuntuneena Armia iski lopulta kauden aikana NHL-uransa maaliennätyksen. Oli mukana 2022 kotikisoissa voittamassa Leijonille maailmanmestaruutta.

#16, Aleksander Barkov, 29 v, 191 cm, 97 kg, V, Florida Panthers
2024−2025: 47, 20:18, 14+38=52, +2, 12
1.1.2025 alkaen: 19, 20:21, 3+15=18, −1, 6

Tappara-legendan pojasta taisi tulla isäänsäkin parempi pelaaja. Sasha on ensimmäinen suomalainen kapteenina Stanley Cupin voittanut pelaaja sekä kaksinkertainen parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettavan Selke Trophyn voittaja.

Barkov on huipputaitava pelaaja, joka käyttää mestarillisesti kokoaan hyödykseen ja ryöstää vastustajilta kiekkoja kuin irtokarkkeja.

Pelinrakentajana universumin eliittiä, mutta silti Barkov voisi laukoa itse enemmänkin. Harjoittelufriikki, joka on esikuva muille ammattimaisuudessa.

Nähty edellisen kerran maajoukkuepaidassa murheellisessa World Cupissa 2016. Suomen itseoikeutettu kapteeni.

#64, Mikael Granlund, 32 v, 179 cm, 84 kg, V, Dallas Stars
2024−2025: 56, 20:36, 15+34=49, −4, 22
1.1.2025 alkaen: 18, 19:25, 4+11=15, +1, 4

Graniitti siirtyi helmikuun alussa Dallas Starsin joukkueeseen, ja veteraanihyökkääjällä on ensimmäistä kertaa urallaan realistinen mahdollisuus menestymiseen.

Granlund epäonnistui toissa kauden lopulla Penguinsissa pahoin, mutta elvytti uransa nousemalla sen jälkeen San Jose Sharksin johtavaksi hyökkääjäksi.

Mestarillinen tilanteiden rakentelija oli NHL-uransa alkuvuosina myös erinomainen puolustava hyökkääjä, mutta viime vuosina tämä puoli pelaamisesta on jäänyt pimentoon.

Kaksinkertainen maailmanmestari on ollut Leijonapaidassa pelatessaan aina johtava pelaaja

Kaksinkertainen maailmanmestari on ollut leijonapaidassa pelatessaan aina johtava pelaaja, ja pelasi jo olympialaisissa 2014 kaikkien parhaiden ollessa mukana. Joukkueen varakapteeni.

#56, Erik Haula, 33 v, 183 cm, 87 kg, V, New Jersey Devils
2024−2025: 45, 14:32, 5+6=11, −8, 31
1.1.2025 alkaen: 5, 14:48, 0+0=0, −4, 2

Kisojen alla tervehtynyt joukkueen nestori on saanut kuluvalla kaudella vähemmän vastuuta kuin aiemmin. Hyvä luistelija tekee töitä pohjakentissä ja on ollut joukkueensa New Jersey Devilsin ykkösalivoimassa. Haula tulee olemaan samassa roolissa myös Suomen joukkueessa mahtuessaan pelaavaan kokoonpanoon.

Porilainen on siinä mielessä erikoinen pelaaja, ettei häntä ole koskaan nähty kotimaisessa Liigassa. Maajoukkueessakin keskushyökkääjä on pelannut edellisen kerran edellisessä World Cupissa 2016.

#24, Roope Hintz, 28 v, 191 cm, 96 kg, V, Dallas Stars
2024−2025: 51, 16:55, 22+14=36, +7, 16
1.1.2025 alkaen: 16, 16:01, 6+8=14, +6, 2

Pikakiituri on noussut vuosien varrella NHL:ssä tähtipelaajaksi, joka tekee tehtaan takuulla yli kolmekymmentä maalia kaudessa. Ei ota vapaavuoroja myöskään oman pään pelissä, ja saa aina parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettavassa Selke Trophy äänestyksessä paljon ääniä.

Alkukausi oli koko Dallas Starsin ykkösketjulle vaikea, mutta Hintz on saanut tämän vuoden puolella myös tehoja aikaiseksi. Maajoukkuepaidassa kovin saavutus nuorten maailmanmestaruus 2016.

#84, Kaako Kakko, 23 v, 189 cm, 98 kg, V, Seattle Kraken
2024−2025: 54, 15:12, 9+22=31, +7, 30
1.1.2025 alkaen: 19, 18:13, 4+10=14, −2, 16

Nuorisotähti sai uuden elämän siirryttyään juuri ennen joulua Seattle Krakeniin. Oli menettänyt New York Rangersissa hyökkäyspään itseluottamuksensa, ja uudessa joukkueessa pelannut kärkiroolissa vapautuneesti.

Turkulainen varattiin kesällä 2019 koko varaustilaisuuden toisena pelaajana, mutta ei täyttänyt Rangersissa koskaan odotuksia. Kakko on kehittänyt peliään kokonaisvaltaisemmaksi ja hän tekee paljon töitä puolustuspäässä.

Voitti maajoukkueessa 2018 alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden ja seuraavana vuonna ensin alle 20-vuotiaiden ja myöhemmin keväällä aikuisten maailmanmestaruuden.

Patrik Laineella kulki vielä New York Rangersia vastaan 20.1.2025 hänen ratkaistessaan voiton jatkoajalla.

#92, Patrik Laine, 26 v, 195 cm, 98 kg, O, Montreal Canadiens
2024−2025: 28, 14:49, 12+6=18, −11, 6
1.1.2025: 15, 14:47, 4+4=8, −6, 2

Mediahuomioltaan omaa luokkaansa oleva laitahyökkääjä oli jälleen otsikoissa aloitettuaan uransa uudessa joukkueessaan Montreal Canadiensissa paukutellen ylivoimalla maaleja likipitäen jokaisessa ottelussa. Taianomaisen alun jälkeen Laineelle on koittanut karu arki, ja mielialapelaajan tehot ovat tyrehtyneet.

Kokonaisvaltainen pelaaminen on ollut aina ongelma, ja ilman tehoja on usein joukkueelleen enemmän haitallinen kuin hyödyllinen palanen. Värikästä persoonaa ei ole nähty maajoukkuepaidassa edellisen 2016 pelatun World Cupin jälkeen.

#62, Artturi Lehkonen, 29 v, 181 cm, 81 kg, V, Colorado Avalanche
2024-2025: 45, 21:14, 23+10=33, +24, 18
1.1.2025 alkaen: 19, 20:29, 9+4=13, 11

Yksi NHL:n aliarvostetuimmista hyökkääjistä tekee liimapelaajana ketjuistaan aina parempia. Työteliäs Lehkonen repii ja raastaa, on kova karvaaja sekä väsymätön oman pään työmyyrä.

Hän on täysillä kentällisillä pelatessa liigan vaarallisimpia maalintekijöitä. Rikkonut jo nyt yhden kauden maaliennätyksensä. Erityisesti pudotuspeleissä parhaimmillaan, tärkeiden maalien erityismies.

Colorado Avalanchen kesän 2022 Stanley Cupin takuumies ei ole vielä koskaan pelannut aikuisten maajoukkueen arvoturnauksessa, mutta voitti nuorten maailmanmestaruuden 2014.

#15, Anton Lundell, 23 v, 185 cm, 89 kg, V, Florida Panthers
2024-2025: 56, 16:46, 13+23=36, +10, 24
1.1.2025 alkaen: 19, 15:54, 5+7=12, +7, 4

Leijonajoukkueen nuorin pelaaja turnauksessa saa arkityössään oppia parhaalta pelatessaan Barkovin joukkuekaverina Panthersissa.

Raivasi paikan itselleen NHL:n kirkkaista valoista välittömästi Pohjois-Amerikkaan siirryttyään, ja on näyttänyt olevansa tulevaisuudessa valmis isompaankin rooliin.

Viime kesän Stanley Cup -voittaja on älykäs pelaaja, ja hän on kantanut ketjukaverinsa Luostarisen kanssa kärkivastuun Panttereiden alivoimasta. Samaa on odotettavissa myös 4 Nations Face-Offissa. Kuului maailmanmestaruuskisoissa 2021 hopeamitalin voittaneeseen joukkueeseen.

#27, Eetu Luostarinen, 26 v, 190 cm, 86 kg, V, Florida Panthers
2024-2025: 57, 15:20, 7+12=19, +8, 20
1.1.2025 alkaen: 19, 15:02, 1+3=4, +4, 8

Siilinjärven ensimmäinen Stanley Cup -voittaja ei tehoilla juhli, mutta se ei ole hänen tehtävänsäkään. Hyvä luistelija ja erinomainen oman pään pelaaja, jonka minuuttien aikana vastustajan pelaajat eivät tehoilla juhli.

Väläytteli toissakaudella myös hyökkäyspäässä, mutta alivoimaspesialistia tuskin nähdään NHL-tasolla koskaan vakituisessa roolissa kärkiketjuissa. Oli osa Bratislavan ihmettä keväällä 2019.

#96, Mikko Rantanen, 28 v, 193 cm, 98 kg, V, Carolina Hurricanes
2024-2025: 55, 22:11, 26+40=66, +13, 32
1.1.2025 alkaen: 17, 22:09, 5+7=12, +5, 8

tolpat sekä ylärimat ovat kilisseet useampaan kertaan

Yhdessä tämän vuosituhannen hurjimmista pelaajakaupoista Carolina Hurricanesiin siirtynyt isokoinen supertähti ei ole saanut tuloksellisesti hommaa toimimaan uudessa joukkueessaan. Pelaamisen taso on ollut sinällään hyvää, ja tolpat sekä ylärimat ovat kilisseet useampaan kertaan.

Pelannut kaudesta toiseen hurjia minuutteja Colorado Avalanchen paidassa, mutta Hurricanesissa vastuu jakautuu tasaisemmin.

Pudotuspeleissä merkityksellisissä peleissä käytännössä aina vielä parempi kuin runkosarjassa, johtaa itseluottamuksella. 2016 nuorten maailmanmestaruuden voittaneen joukkueen kapteeni jäi edellisissä aikuisten MM-kisoissaan 2023 yllättäen maaleitta. Suomen varakapteeni kisoissa.

#86, Teuvo Teräväinen, 30 v, 180 cm, 87 kg, V, Chicago Blackhawks
2024-2025: 55, 16:44, 12+28=40, -15, 6
1.1.2025 alkaen: 17, 16:50, 5+11=16, -2, 2

Kesällä takaisin ensimmäiseen NHL-seuraansa Chicago Blackhawksiin siirtynyt Teräväinen on ollut alkuvuodesta 2025 erinomaisessa iskussa. Mainio syöttelijä rikkoi viime kaudella uransa yhden kauden maaliennätyksen tekemällä 25 maalia, eli maalintekokin sujuu.

Ollut perinteisesti hyvä oman pään pelissä, vaikka se ei ole syystä tai toisesta viime kausina tilastoissa näkynytkään. Voitti heti tulokaskaudellaan Stanley Cupin ollen finaaleiden paras pistemies.

2014 nuorten maailmanmestaruuden voittanut helsinkiläinen on edellisen kerran nähty Leijonissa vuonna 2018, jolloin hän tehoili MM-kisoissa liki kaksi pinnaa per peli.

Ylivoima:

Tilastoissa järjestyksessä vasemmalta oikealle nimi, keskimääräinen peliaika ylivoimalla pelattua ottelua kohden, ylivoimamaalit+ylivoimasyötöt=ylivoimapisteet.

Esa Lindell, 0:10, 0+1=1

Aleksander Barkov, 3:15, 6+14=20
Mikko Rantanen, 3:55, 8+11=19
Teuvo Teräväinen, 2:23, 5+12=17
Sebastian Aho, 3:31, 2+15=17
Mikael Granlund, 3:07, 5+10=15
Patrik Laine, 2:43, 10+1=11
Roope Hintz, 2:36, 5+3=8
Anton Lundell, 1:18, 2+4=6
Kaapo Kakko, 1:21, 2+2=4
Artturi Lehkonen, 2:48, 1+2=3
Erik Haula, 0:54, 1+2=3
Joel Armia, 0:56, 0+3=3

Suomen puolustajista ainoastaan Lindell on saanut kauden aikana ylivoimalla pisteitä. Odotettavissa onkin, että Suomi tulee ainakin kokeilemaan viiden hyökkääjän ylivoimapeliä.

Kärkiylivoimassa aidoilla suoraan syötöstä kiekkoja laukovat sisään vasemmalta Laine ja oikealta Rantanen. Hintz luo maalin edessä maskia, ja viivalla peliä pyörittää normaalilta puolustajan paikalta Barkov, joka on pelannut tuossa roolissa välillä myös Panthersissa. Aho luo keskellä viisikkoa uhkaa liikkeellään.

Laine on ylivoimapelaajista ainoa oikea käsi alhaalla pelaava pelaaja

Toisessa ylivoimassa kätisyyksien kanssa on hankaluuksia, sillä Laine on ylivoimapelaajista ainoa oikea käsi alhaalla pelaava pelaaja. Lehkonen on maalin edessä luomassa hämminkiä, ja viivalla nähdään Lindell. Toisella laidalla peliä pyörittää Granlund ja toisella Teräväinen. Lundell on enimmäkseen keskellä kärkkymässä kiekkoja. Kolmikko vaihtelee kuitenkin paikkoja sulavasti tilanteen mukaan.

Alivoima:

Tilastoissa järjestyksessä vasemmalta oikealle nimi, keskimääräinen peliaika alivoimalla ottelua kohden, joukkueen tekemät maalit pelaajan alivoimaminuuttien aikana−joukkueen päästämät alivoimamaalit pelaajan minuuttien aikana=erotus.

Esa Lindell, 3:28, 4−19=−15
Niko Mikkola, 1:49, 4−13=−9
Olli Määttä, 1:44, 2−7=−5
Juuso Välimäki, 1:02, 0−7=−7
Henri Jokiharju, 0:45, 2−2=0
Urho Vaakanainen, 0:45, 0−4=−4

Joel Armia, 2:38, 6−15=−9
Anton Lundell, 2:06, 3−14=−11
Eetu Luostarinen, 1:59, 4−12=-8
Mikael Granlund, 1:49, 1−20=−19
Sebastian Aho, 1:40, 4−8=−4
Aleksander Barkov, 1:39, 4−12=−8
Erik Haula, 1:30, 1−2=−1
Teuvo Teräväinen, 1:22, 1−3=−2
Roope Hintz, 1:15, 2−6=−4
Artturi Lehkonen, 1:09, 1−5=−4

Suomella riittää alivoimapeliin vaihtoehtoja, varsinkin hyökkääjien osalta. Puolustajista kentällä aloittavat alivoimalla Lindell ja Mikkola, ja heidän jälkeensä kentälle tulee Määttä ja joko Välimäki tai Jokiharju.

Hyökkääjistä alivoiman aloittaa Panthersista tuttu duo Lundell–Luostarinen ja heidän jälkeensä kentälle tulevat Armia ja Haula. Jos heistä jompikumpi on pelaavan kokoonpanon ulkopuolella, alivoimaminuutteja annetaan Barkoville ja Aholle, jotka todennäköisesti pelaavat alivoimaa muutenkin.

Yhteenveto:

Saroksen viime aikojen vire ei ole vakuuttanut

Suomi lähtee altavastaajana kaikkiin otteluihinsa turnauksessa, ja maalivahtipelin on oltava virheetöntä. Ensimmäisessä ottelussa Yhdysvaltoja vastaan maalilla aloittaa itseoikeutetusti Saros, vaikka Saroksen viime aikojen vire ei ole vakuuttanut. Myös Lankinen saattaa saada minuutteja viimeistään viimeisessä ottelussa Kanadaa vastaan, jos Saros pelaa huonosti.

Puolustajien peluutuksessa Suomelle on tässä tilanteessa etua peräti 2,5 minuutin mainoskatkoista, ja tuon ansiosta kärkipakeille Lindellin johdolla voidaan antaa normaaliakin enemmän peliaikaa.

Hyökkäykseen Suomi saa rakennettua kilpailukykyiset kärkiketjut, ja erityisesti Lundellin ketju voi tehdä tärkeitä maaleja turnauksen aikana. Laine on joukkueen villi kortti niin hyvässä kuin pahassa.

Lauantai-illan Ruotsi-ottelun merkitystä ei voi yliarvioida. Kaksi voittoa alkusarjassa riittäisi luultavasti finaaliin, ja voittamalla rakkaan länsinaapurin olisi Suomella vielä panosta viimeisessä ottelussa Kanadaa vastaan riippumatta Yhdysvaltoja vastaan pelatun ottelun lopputuloksesta.

Karu fakta on kuitenkin se, että varsinkin Heiskasen loukkaantumisen jälkeen todennäköisin lopputulos turnauksessa on kolme tappiota.

Kaikki on kuitenkin mahdollista, eikä olisi ensimmäinen kerta, kun Suomi ylittää arvoturnauksessa ennakko-odotukset. Sitä on toivottava myös nyt.

Artikkelia editoitu 12.2.2025 klo 21:08: Tuomo Ruutu teki maalin Kanadaa vastaan loppuottelussa.