Suomen nuorten maajoukkue voitti Ruotsin puolivälierässä 3−2. Avauserän jälkeen Suomi oli kahden maalin takaa-ajossa, mutta tuli toisessa erässä maalin päähän ja kolmannessa ohi. Suomi teki yhden maaleistaan ylivoimalla, samoin Ruotsi. Laukaukset Suomi vei 31-24.
Suomen avauserä parempi kuin maaliluvut
Suomen avauserä oli hyvin kaksijakoinen, mutta parempi kuin sen maaliluvut. Suomalaispelaajat tekivät hyviä ratkaisuja omassa päässä, missä yksi pelaaja hidasti vastustajaa ja toinen nappasi kiekon. Avauserän alkupuolella Suomi myös avasi peliä useammalla rytmillä ja pääsi yhteensä kymmenisen kertaa kuljettamalla alueelle. Ruotsin yksilötaidosta ja kyvystä tehdä komeita ratkaisuja nähtiin kuitenkin säikäyttäviä esimerkkejä. Kaksi luovaa ratkaisua johti Ruotsin maaleihin, ja pelin tarkasti hyökkäyksessään ja puolustuksessaan aloittanut Suomi rupesi sähläämään.
Pelaaminen sisältää yhä sähläämistä
Suomen pelaamisessa oli ideaa läpi ottelun. Toteutuksessa oli toivomisen varaa syöttöjen laadussa sekä siinä, että hyökkäysalueen pelaamiseen tuli laatua ja pituutta vasta pitkän herättelyn jälkeen. Kun Suomen peli puuroutuu, se saattaa jäädä siihen pidemmäksi aikaa. Avaussyöttö laitaan ja jatko siitä saattavat karkailla. Avaussyöttö saattaa tulla raskaalla kädellä väärään kohtaan. Alivoimalla tuli ikävä "Eepi" Hämäläistä, kun Suomen kaksikko unohti kahdesta vaihtoehdosta, mailasta ja miehestä, pelata mailaa tai miestä. Sikäli oli Suomen onni, että paine Suomen pelinavaukseen oli ottelun edetessä aika maltillista.
Ruotsi passivoitui, mikä toimi vain aikansa
Ruotsin passivoituminen ensimmäisen erän jälkeen oli selvää. Suomi sai kiekollisen hallinnan paremmin itselleen, mutta se johtui suurelta osin Ruotsin valinnoista. Ruotsi keskittyi tukkimaan siniviivaansa ja puolustamaan keskustaa. Se toimi vain rajallisesti − Suomi pääsi hieman avauserää vähemmän laadukkaasti kuljettamalla alueelle, ja joutui pelaamaan enemmän siirtokiekkoja, mutta onnistui luomaan avauserää enemmän maaliuhkaa.
Ote kiekosta lisääntyi ja lisääntyi, ja palkinto tuli jauhamalla
Suomi pelasi avauserässä ja toisessa erässä kuusi viivelähtöä per erä, minkä lisäksi yksittäiset ylemmät kontrolliteot rytmittivät Suomen hyökkäyksiä. Toisessa erässä Suomi sai myös enemmän keskialueen riistoja, kun Ruotsin hyökkäyksiä saatiin kiitettävästi pysäytettyä jo ennen Suomen alueelle pääsyä. Hallinnasta huolimatta Suomi sai melko vähän varsinaisia vyörytyksiä aikaiseksi, sillä siirtokiekoissa Ruotsin puolustajat pitivät enimmäkseen pintansa, eikä hallinta aina realisoitunut laadukkaiksi maalipaikoiksi. Suomen hyvän päätöseränkin aikana 13:sta sen pelaamasta päätykiekosta Ruotsi voitti yhdeksän.
Kolmannessa erässä jauhaminen joka tapauksessa palkitsi. Viivelähtöjen määrä kasvoi kymmeneen, minkä lisäksi peliä rytmitettiin myös ylempää. Suomen hyökkäysten määrä ja hyökkäysalueelle etenemiset tasakentällisin kasvoivat 20 ja 23 kerran eristä kolmeenkymmeneen alueelle etenemiseen. Vaikka Ruotsi vei edelleen suurimman osan (usein pakotetuista) siirtokiekoista omassa päässään, myös Suomen maaliuhka kasvoi. Suomi sai kolmannessa erässä seitsemän laukausta A-sektorilta maalinedustalta, mikä oli enemmän kuin kahdessa ensimmäisessä erässä yhteensä.
Johtopäätös: Ruotsin pelitapa ja heikot valinnat sopivat Suomelle
Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomi on toistuvasti alkanut kääntää aiemmin Ruotsin hallitsemia keskinäisiä otteluja itselleen niin nuorissa kuin miehissäkin. Erilaista tässä ottelussa oli se, että lukuisia kertoja voitot ovat tulleet Ruotsin harppuunamaiseen juoksemiseen vastaamalla. Nyt Ruotsi ei juossut ja sitten väsynyt, vaan jätti pikemminkin katsomatta sen kortin, jolla Suomen kaksijakoista ja paikoin virhealtista puolustusta olisi ehkä voitu pahemmin horjuttaa. Avain voittoon oli jälleen kiekolla hyökkäämisessä ja kiekolla puolustamisessa, mutta voidaan kysyä voiko Ruotsin lahjakkaimmista pelaajista ikinä saada kaikkea irti, jos joukkue keskittyy sumputtamaan omaa päätä ja toivomaan sitten tulosta hajanaisista vastahyökkäyksistä. Tässä kohtaa on annettava siivu armoa koronasta kärsineelle länsinaapurille.
Suomen kannalta merkitsevää lienee jatkossa se, kykeneekö seuraava vastustaja Kanadan tavoin ajamaan Suomen viisikoita edellispelin kaltaisiin virheisiin ja huolimattomuuteen. Ruotsista siihen oli vain noin kymmenen minuutin verran.
Juttua muokattu 11.54: korjattu laukausten määrä jutun alusta.
