Nuorten Leijonien joukkue julkistettiin viime viikolla, ja keskiviikkona joukkue aloitti matkansa kohti Kanadaa. Pelaajavalinnat eivät aiheuttaneet suuria yllätyksiä, ja joukkueen päävalmentajan Antti Pennasen sanoin Suomi lähtee jälleen vahvalla joukkueella MM-kisoihin. Joukkueessa on monia kokeneita nuorten MM-kisakävijöitä, ja takana on onnistunut syksy harjoitusotteluidenkin osalta.
Joukkue ei lähde Pohjois-Amerikkaan ennakkosuosikkina, mutta pelaamisen eri osa-alueet ovat tasapainossa. Vielä viime hetkellä joukkueeseen jouduttiin tekemään muutoksia Porin Ässien ja Mikkelin Jukureiden liigaseurojen karanteenien vuoksi.
Tästä syystä Aatu Räty ja Rami Määttä joutuvat jättämään kisareissun välistä. Heidän tilalleen joukkueeseen nimettiin SaiPan Roni Karvinen sekä Ilveksen Karri Aho.
Maalivahdit
Suomen maalivahtitilanteen on alunperin arvioitu olevan joukkueen heikoin kohta. Ykkösmaalivahdin paikka on vielä avoinna, sillä Joel Blomqvist ja Leevi Meriläinen ovat kummatkin potentiaalisia ykkösmaalivahteja ratkaisupeleissä. Yksikään joukkueeseen valituista maalivahdeista ei ole torjunut aiemmin alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa, joten marssijärjestys selvinnee alkulohkon aikana.
Joel Blomqvist (Kärpät)
Blomqvist oli mukana viime kauden joukkueessa kolmosvahtina, mutta Kärppien 19-vuotias maalivahti lienee näiden kisojen ykkösvahti. Blomqvist on pelannut tällä kaudella Kärpissä kahdeksan ottelua, joiden aikana nollapelejä on kertynyt peräti kolme. Maajoukkueessa suorittaminen ei ole ollut yhtä korkealla tasolla, mutta torjuntatyöskentelyn jatkuessa yhtä vahvana ja rauhallisena, on ykkösmaalivahdin tontti hänelle pedattu.
Leevi Meriläinen (Kingston Frontenacs)
Meriläinen siirtyi täksi kaudeksi Kärpistä OHL:ään Kingston Frontenacsin joukkueeseen. Suomen joukkueen pelaavan maalivahdin paikka ratkotaan Meriläisen ja Blomqvistin kesken alkulohkon otteiden perusteella. Ottawa Senatorsin sopimuspelaaja on pelannut hyvin maajoukkueessa ja peliaikaa on tullut OHL:ssäkin 21 ottelun verran. Meriläisellä on myös kokemusta pienistä kaukaloista, joten hän kamppailee tosissaan ykkösvahdin paikasta.
Juha Jatkola (KalPa)
Jatkola lähtee kisoihin selkeänä kolmosvahtina. Niin ikään vuonna 2002 syntynyt maalivahti on torjunut kuopiolaisten maalilla viisi ottelua torjuntaprosentin ollessa hieman reilut 86 prosenttia. Jatkola on kuluvan kauden aikana pelannut myös KalPan U20-joukkueessa neljä ottelua sekä Mestistä IPK:ssa neljä ottelua. Jatkola pääsi pelaamaan myös Ruotsin neljän maan turnauksessa, mikä todennäköisesti sinetöi hänen maajoukkuevalintansa.
Puolustajat
Puolustuksen kärkinimeksi on ennakoitu jälleen Liigassa hurjaa jälkeä tehnyttä Topi Niemelää, joka valittiin viime kisoissa parhaaksi puolustajaksi. Puolustuksesta löytyy lukuisia pelaajia, jotka olivat mukana jo viime vuoden kisoissa, joten heiltä löytyy paljon yhteistä historiaa. Puolustajien on oltava valmiina siivoamaan kiekkoja omalla alueella, mutta myös pelaamaan kiekolla ja pelaamaan perusvarmaa peliä ilman hätiköintiä.
Karri Aho (Ilves)
Aho valittiin kisajoukkueeseen Määtän tilalle aivan viime hetkillä. 19-vuotias puolustaja on Ilveksen sopimuspelaaja, mutta eniten otteluita hän on pelannut lainalla KOOVEEn riveissä Mestiksessä. Ahon vahvuudet ovat puolustuspäässä, sillä hän pystyy blokkaamaan laukauksia ja pelaamaan erityisesti alivoimalla, jolloin hän pystyy katkaisemaan vastustajan syöttöjä. Aho on taitava luistelija ja pelinlukutaito on hyvällä tasolla.
Aleksi Heimosalmi (Ässät)
Heimosalmen kohdalla pelkkä tilastoihin vilkaiseminen ei riitä, sillä 2003 vuonna syntynyt puolustaja tekee pieniä voittavia asioita kentällä ja Ässien syyskausi on ollut hankala. Joukkueen nuorin puolustaja liikkuu hyvin ja taitaa pelaamisen kumpaankin suuntaan. Heimosalmi valittiin viime vuonna parhaaksi puolustajaksi U18-kisoissa ja puolustaja pääsee pelaamaan samoissa kisoissa myös ensi vuonna.
Topi Niemelä (Kärpät)
Niemelä valittiin viime kisojen parhaaksi puolustajiksi ja 19-vuotias johtaa Liigan puolustajien pistepörssiä tehoin 6+18. Tänä vuonna Niemelä tulee todennäköisesti olemaan jälleen yksi parhaista puolustajista. Oululainen pelaa vahvasti kiekolla ja pelaaminen onnistuu molempiin suuntiin. Niemelä on ennen kaikkea hyökkäävä puolustaja, joka pystyy luomaan tekopaikkoja ja tarjoamaan hyviä avauksia joukkuekavereille. Ongelmia löytyy puolustuspäästä, mutta nekin ovat ratkottavissa.
Petteri Nurmi (HPK)
Nurmi ei ennen tätä kautta pelannut maajoukkueessa, mutta hän pääsi mukaan Ruotsiin neljän maan turnaukseen ja lunasti sieltä pelipaikkansa. Aiemmin Bluesin ja HPK:n juniorijoukkueissa pelannut Nurmi on noussut tällä kaudella HPK:n puolustukseen. Peliaikaa on kertynyt reilut 15 minuuttia per ottelu ja Nurmi on vallannut pelipaikan nimenomaan vahvalla peruspelaamisellaan. Liigassa Nurmi on pelannut tasaisesti eri rooleissa ja samaa häneltä voidaan odottaa myös arvokisoista.
Ville Ottavainen (JYP)
Isokokoiselta Ottavaiselta löytyy varresta mittaa peräti 196 senttiä, joten hänet voidaan nostaa puolustuksen kamppailupelaajaksi. Ottavainen on saanut JYPissä vaihtelevasti peliaikaa keskimäärin reilut 16 minuuttia. Kahdessa edellisessä ottelussa hän on päässyt myös pisteille, mutta ailahtelevuus ja ajoittaiset puolustuspään virheet ovat aiheuttaneet tummia pilviä pelaajan ylle. Parhaimmillaan Ottavainen on hyvä kamppailupelaaja, joka laittaa kroppaa likoon tarvittaessa. Myös laukaus on hyvää tasoa.
Kasper Puutio (KalPa)
Puutio oli mukana jo viime vuoden kisoissa. Liigassa täksi kaudeksi KalPaan siirtyneelle puolustajalle peliajan saaminen on ollut välillä kiven alla ja rooli on vaihdellut kauden mittaan. Puutio teki kuitenkin syksyn harjoitusotteluissa kovaa jälkeä, mikä takasi kärppätaustaiselle pelaajalle paikan kisajoukkueeseen. Puutiolla on kokemusta pienestä kaukalosta WHL:ssä pelaamisen myötä, joten se voi olla vaasalaislähtöisen puolustajan salainen ase.
Ruben Rafkin (TPS)
Viime vuoden kisoissa Rafkin jäi sivurooliin, mutta näissä kisoissa tonttia ja peliaikaa on tarjolla. Turkulaispuolustaja on pelannut TPS:n takalinjoilla samassa pakkiparissa Eemil Viron kanssa ja peliaikaa on kertynyt keskimäärin reilut 16 minuuttia. Rafkin osaa liikuttaa kiekkoa ja antaa oivallisia syöttöjä eteenpäin. Rafkin tunnetaan myös fyysisyydestään ja pelaaminen onnistuu lähes roolissa kuin roolissa ja kentän molemmissa päissä.
Eemil Viro (TPS)
Viro on noussut TPS:n profiilipuolustajien joukkoon, sillä parhaimmillaan peliaikaa on kertynyt yli 20 minuuttia. Detroitin kanssa tulokassopimuksen tehnyt Viro on vahva luistelija ja kiekollinen osaaminen on kehittynyt. Todennäköinen kärkiketjujen puolustaja jäi viime viikolla Liigassa kovan taklauksen alle, joten pieniä kysymysmerkkejä on ilmassa. Virolta kuitenkin odotetaan paljon, sillä hän pystyy ottamaan avainpuolustajan roolin itselleen, kuten hän teki viime vuonna pudotuspeleissä TPS:n riveissä.
Hyökkääjät
Viime vuoden kisoissa pelanneita hyökkääjiä siirtyi yli-ikäisten leiriin, mikä näkyy nyt hyökkäysosastolla etenkin sentteriosastolla. Hyökkäys on jälleen laaja ja mukana joukkueessa on seurajoukkueista sekä aiemmista turnauksista tuttuja tutkapareja, joita tuskin hajotetaan kisojen aikana. Toimivien ketjujen rakentaminen onnistui esimerkiksi Ruotsissa neljän maan turnauksessa, mutta yllättäviäkin ratkaisijoita saattaa nousta kärjen takaa.
Samuel Helenius (JYP)
Isokokoinen hyökkääjä oli mukana myös viime vuonna, kun hän pelasi nelossentterinä. Helenius on pelannut isoja minuutteja alivoimalla sekä ottelun loppuhetkillä joukkueen puolustaessa johtoasemaansa. Helenius lukee hyvin peliä ja hän pystyy käyttämään kroppaansa hyödyksi suojatessaan kiekkoa. Luistelutaito on myös kehittynyt viime vuodesta. Helenius pelannee Kemellin kanssa samassa ketjussa seurajoukkueen tapaan.
Roni Hirvonen (HIFK)
Hirvonen on alkukauden maajoukkueturnauksissa iskenyt 11 ottelussa peräti 12 maalia. Tahti HIFK:ssa on ollut myös kova, sillä Ässistä Helsinkiin siirtynyt hyökkääjä on iskenyt kymmenen tehopistettä ja laukonut reilut 100 kertaa. Hirvonen pystyy pelaamaan niin sentterinä kuin laiturinakin ja kauden aikaisemmissa U20-turnauksissa hän on pelannut Rädyn laidalla ykkösketjussa. Hirvonen pystyy rakentamaan peliä ja antamaan vaarallisia syöttöjä, mutta myös iskemään paikoista tehokkaasti.
Roby Järventie (Belleville Senators)
Järventie haluaa varmasti lähteä parantamaan tulosta viime vuoden kisoista. Hän pelasi suuressa roolissa Liigassa ennen viime vuoden kisoja ja aloitti myös tulosketjussa, mutta lopulta tehopisteitä ei syntynyt. Taitava ja nopea laitahyökkääjä pystyy pitämään kiekkoa ja taitoa maalipaikkojen haistamiseen löytyy myös. Parantamisen varaa Järventieltä löytyy puolustussuuntaan, mutta AHL:ssä pelatut 25 ottelua ovat todennäköisesti muovanneet Järventien pelaamista ja kehittäneet kokonaisvaltaista pelaamista.
Oliver Kapanen (KalPa)
Kapasen pelikunto ja pelivireeseen pääsy aiheuttavat kysymysmerkkejä, sillä kuopiolainen on ollut loukkaantumisen vuoksi sivussa ja pelannut viimeksi 19. lokakuuta. Peliaikaa on kertynyt vaihtelevasti KalPan liigamiehistössä, mutta vuonna 2003 syntynyt hyökkääjä on pelannut myös KalPan A-nuorissa kuuden ottelun verran. Suhteellisen pienikokoinen hyökkääjä pystyy tekemään kiekolla voittavia ratkaisuja ja ennakoimaan pelin tapahtumia.
Roni Karvinen (SaiPa)
Lappeenrannassa liigajoukkueessa sekä SaiPan U20-joukkueessa pelannut Karvinen nimettiin joukkueeseen koronakaranteeniin jäävän Rädyn tilalle. Karvinen on iskenyt SaiPan U20-joukkueessa tällä kaudella kymmeneen otteluun 16 pistettä ja edustusjoukkueessakin pelejä sekä pisteitä on kertynyt. Karvista voidaan luonnehtia maalintekijäksi, joka osaa sekä haistaa maalipaikat että syöttää ketjukavereille tilaisuuden tullessa. Hän osaa käyttää pituuttaan hyödyksi myös kamppailutilanteissa.
Joakim Kemell (JYP)
Vuonna 2004 syntynyt laituri oli alkukauden komeetta Liigassa. Hän johti pitkään koko sarjan maalipörssiä sekä pistepörssiä. Kovasta maalitahdista kertoo se, että loukkaantumisesta huolimatta Kemell löytyy edelleen maalipörssin kolmannelta sijalta ja U20-pistepörssin toiselta sijalta. Hyökkääjälupaus on saanut pelituntumaa loukkaantumisensa jälkeen, mutta pisteitä ei ole syntynyt kovasta yrityksestä huolimatta. Joukkueen nuorin pelaaja omaa hyvän ja tarkan laukauksen, ja tulosta onkin syntynyt etenkin JYPin ylivoimalla.
Ville Koivunen (Kärpät)
Ensimmäisiin alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin lähtevä hyökkääjä on pelaamalla ansainnut pelipaikkansa Kärppien liigajoukkueessa ja kasassa on jo tehot 9+10. Koivunen kykenee rakentamaan peliä ja tekemään jatkuvasti oikeita ratkaisuja jäällä. Carolina Hurricanes varasi laiturin toisella kierroksella viime kesän varaustilaisuudessa ja tämän kauden 18-vuotias oululaishyökkääjä pelaa lainalla Kärpissä. Koivusen tasaisuus on nuoren hyökkääjän valttikortti.
Brad Lambert (JYP)
Lambert on ollut syksyn mittaan otsikoissa, sillä hänet nimettiin alunperin haastajajoukkueeseen Ruotsin turnaukseen, mutta Kemellin loukkaantumisen myötä hän nousi joukkueeseen. Peliään kauden mittaan parantanut Lambert aiheutti myös keskustelua kisavalintoja mietittäessä, mutta lopulta valinta ei ollut yllätys. Lambertilla on edessään tärkeät kisat ensi vuoden varaustilaisuutta silmällä pitäen, joten onnistuminen nostaisi varmasti osakkeita NHL-seurojen silmissä.
Juuso Mäenpää (KalPa)
Joukkueen pienikokoisin hyökkääjä korvaa pituuttaan luisteluvoimalla ja ratkaisukyvyllään. Viime kaudella KalPassa pistetili jäi avaamatta, mutta tällä kaudella 31 liigaottelussa on syntynyt tehot 3+12, mikä on nostanut sentterin kuopiolaisten sisäisen pistepörssin kuudennelle sijalle. Mäenpää pystyy antamaan ylivoimalla vahvoja poikkisyöttöjä sekä ennakoimaan tulevia pelitilanteita. Kisapaikka vahvistui vahvan Ruotsin U20-turnauksen myötä.
Joel Määttä (University of Vermont)
Määtän valinta kisajoukkueeseen oli pienimuotoinen yllätys, mutta hänellekin löytynee paikka kokoonpanossa. Määttä on pelannut vuosien varrella nuorten maajoukkueissa ja nyt Määtällä on kolmas kausi käynnissä Pohjois-Amerikassa. Isokokoinen hyökkääjä pystyy pelaamaan molempiin suuntiin ja fyysisyyttäkin löytyy.
Olli Nikupeteri (Luleå HC)
Nikupeteri on suomalaisyleisölle todennäköisesti joukkueen tuntemattomin nimi. Hän pelasi Kärppien juniorijoukkueissa ja Ahmoissa ennen siirtymistään Luulajan juniorisarjojen kautta aina SHL:ään saakka. Tällä kaudella Ruotsin pääsarjatasolla Nikupeterillä on takanaan 18 ottelua, minkä lisäksi 17 otteluun Luulajan U20-joukkueessa on syntynyt tehot 10+5. Vakuuttavan U20-turnauksen Ruotsissa pelannut Nikupeteri pystyy riistämään kiekkoja ja pelaamaan tehokasta kiekollista peliä. Hän tuo luisteluvoimaa sekä ratkaisupotentiaalia alempiin ketjuihin.
Sami Päivärinta (Lukko)
Päivärinta sai Lukon edustusjoukkueessa näytönpaikan loukkaantumisten myötä. Vaikka pelaajia palasi takaisin kokoonpanoon, Päivärinta ansaitsi paikkansa miehistössä ja on pelannut myös tulosketjuissa ansaiten runsaasti peliaikaa ja vastuuta. Päivärinta pelaa vahvasti kahteen suuntaan, joten puolustusvelvollisuudet eivät myöskään jää hoitamatta. Hyökkääjä on päässyt pelaamaan monipuolisesti eri rooleissa Lukossa, mutta todennäköisin paikka kisajoukkueessa on nelosketjun keskellä. Päivärinta sai pari peliä alle pidemmän poissaolon jälkeen, mutta vire ei ollut aivan alkukauden tasolla.
Kasper Simontaival (KalPa)
Maajoukkueessa pelatessaan Simontaival on pelannut vahvasti, vaikka seurajoukkueissa ei peli ole aina sujunut. Kisoissa hänen paikkansa lienee tulosyksikössä. Simontaipaleen kausi KalPan paidassa on edennyt tahmeasti eikä peliaikaa ole meinannut riittää. Hän kävi lainalla myös Lukossa hakemassa pelivirettä. Simontaival pystyy antamaan vaarallisia syöttöjä, mutta tarvittaessa hän haistaa myös itse maalipaikkansa.
Kalle Väisänen (TPS)
New York Rangersin viime vuonna varaama 18-vuotias laituri on pelannut 25 ottelua Liigassa, joten paikka TPS:n rosterissa on vakiintunut. Väisänen pystyy rakentamaan peliä ja kiekolliset taidot ovat vahvat, minkä lisäksi fyysisyyttäkin löytyy. Vuodenvaihteen kisoissa rooli on todennäköisesti alemmissa ketjuissa. Ensi vuoden kisoissa Väisänen pelannee tulosyksikössä.
Lähteenä jutun koostamisessa on käytetty muun muassa Elite Prospect -sivustoa ja sen tilastoja sekä EP Rinkisiden Lassi Alasen esittelyä Nuorten Leijonien MM-joukkueesta.