1. Andrei Vasilevski, Tampa Bay Lightning
Vezina Trophy -voitto parin kauden takaa, minkä jälkeen kaksi perättäistä Stanley Cupia ja viime keväänä valinta pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Vaikka venäläisellä onkin apunaan eliittijoukkue ja -pelitapa, Vasilevski on yhtä lailla osoittanut olevansa Lightningin tuki ja turva.
Jo 22-vuotiaana Lightningin ykköstorjujaksi noussut Vasilevski on tällä hetkellä pelipaikkansa ykkönen myös koko kiekkomaailmassa. Isokokoinen mutta sulavasti liikkuva maalivahti on ollut vaikeasti ohitettava jo usean kauden ajan – lisäksi Vasilevski on nostanut tasoaan runkosarjasta pudotuspeleihin.
2. Connor Hellebuyck, Winnipeg Jets
Jos ykkösvalinta Vasilevski on saanut nauttia erinomaisesta joukkueesta edessään, on 28-vuotias yhdysvaltalainen suurimpia syitä sille, miksi Jets on päässyt edes maistamaan pudotuspelitunnelmaa viime kausina.
Hellebuyckia vastaan luotiin viime kaudella tasaviisikoin eniten maaliodottamaa, mutta tästä huolimatta hän oli yksi koko NHL:n parhaista torjujista. Suoritustaso on ollut hyvä jo usean kauden ajan, mistä osoituksena Vezina-palkinto parhaana maalivahtina kaudella 2019−2020.
3. Marc-André Fleury, Chicago Blackhawks
Vuoden 2003 ykkösvaraus on pelannut parhaita kausiaan vielä vanhoilla päivillään, uran ensimmäinen Vezina Trophy tuli viime kaudella 36-vuotiaana. Konkaritorjuja kaupattiin kesällä Chicago Blackhawksiin, mikä luo Fleuryn kauteen erilaiset odotukset kuin lasvegaslaisten maalilla.
Fleury ei ole vielä valmis jäähdyttelemään.
Alla on erinomainen kausi, ja Blackhawksissa on tarjolla kirittäjäksi kelpo debyyttikauden pelannut Kevin Lankinen. Fleury ei ole vielä valmis jäähdyttelemään, joten Chicagossa on odotettavissa vahvaa torjuntatyöskentelyä.
4. Juuse Saros, Nashville Predators
Predatorsin kakkosviulua vuosia Pekka Rinteen takana soittanut Saros oli viime kaudella NHL:n ehdotonta eliittiä – ja suurin yksittäinen syy, miksi Predators pelasi pudotuspelejä. Pienikokoinen suomalainen sai arvokkaan jatkosopimuksen ja on alkavallakin kaudella isossa tulosvastuussa.
Saros johtaa erinomaisesti keskimääräistä pienempien maalivahtien esiinmarssia, mikä on isojen miesten maailmassa jo itsessään kova motivaattori todistaa epäilijöiden olleen väärässä.
5. Semjon Varlamov, New York Islanders
Kokenut venäläinen ensin elvytti uransa Jussi Parkkilan valmennuksessa Colorado Avalanchessa ja on Islandersissa mennyt entisestään eteenpäin. Päävalmentaja Barry Trotzin pelitapa osaltaan helpottaa maalivahdinkin pelaamista, mutta Varlamovin onnistumista ja taitoja ei ole syytä poispyyhkiä.
Islandersilla on toinenkin venäläistorjuja Ilja Sorokin, joka jäi viime kaudella kokeneemman maalivahdin varjoon. Kilpailutilanne kirittää ykkösvahtina kauteen lähtevän Varlamovin pelaamista entistä paremmalle tasolle.
Kommentit valinnoista kokonaisuutena:
NHL-kausi alkaa ilman isoja legendoja, kun Predatorsin ja New York Rangersin seuraikonit Rinne ja Henrik Lundqvist ovat lopettaneet uransa. Boston Bruinsin pitkäaikainen ykkösvahti Tuukka Rask puolestaan on vielä ilman sopimusta ja pelaaminen kesällä tehdyn lonkkaleikkauksen jäljiltä on epävarmaa.
Carey Price todisti tasonsa viime kaudella torjumalla Montréal Canadiensin Stanley Cup -finaaleihin asti, mutta tähtivahti oli kesällä polvileikkauksissa ja on alkukaudesta muista syistä sivussa. Maalivahtien pelaamista on välillä vaikea ennakoida – esimerkiksi viime kaudella 22-vuotias Carter Hart taantui dramaattisesti, mutta 39-vuotias Mike Smith petrasi selvästi. Viiden parhaan maalivahdin joukkoon valitut eivät välttämättä ole nimekkäimmät vaihtoehdot, vaan ne viisi, jotka oletettavasti pelaavat parhaat kaudet.
Philipp Grubauer on tulokasjoukkue Seattle Krakenin maalivahtina aivan erilaisen haasteen edessä kuin aiemmin Avalanchessa. Darcy Kuemper on myös torjunut ajoittain huipputasolla, mutta mestarisuosikin ykkösvahti on kanadalaiselle uusi rooli, eikä onnistuminen ole itsestäänselvää.
Rangersin nykyinen ykköstorjuja Igor Šestjorkin oli pitkään ehdolla viiden kärkeen, mutta 25-vuotiaan venäläisen näytöt NHL:ssä ovat vielä ohuet ja matka Manhattanin uudeksi kuninkaaksi on pitkä. Anaheim Ducksin John Gibson puolestaan on jo todistanut olevansa NHL:n eliittiä, mutta kaksi viimeisintä kautta eivät ole sujuneet yhtä säkenöivästi kuin ennen.
