Tanskan MM-kisoissa Naisleijonat kohtaa A-lohkossa molemmat pohjoisamerikkalaiset joukkueet, Sveitsin ja Japanin. Kaikki A-lohkon viisi joukkuetta matkaavat suoraan puolivälieriin. Vastustaja määräytyy lohkosijoitusten perusteella.
Suomi
Suomi lähtee MM-kisoihin lähes samalla kokoonpanolla, jolla joukkue osallistui olympialaisiin. Naisleijonien uusi päävalmentaja Juuso Toivola on tehnyt muutoksia valmennusryhmään ja harjoittelussa on keskitytty tiiviiseen viisikkopelaamiseen.
Edellisvuoden MM-kisojen parhaaksi maalivahdiksi valittu Anni Keisala kantaa todennäköisesti suurimman torjuntavastuun. Mukaan lähtevät myös Meeri Räisänen ja Jenna Silvonen, joista Räisänen jakaa torjuntavastuuta Keisalan kanssa.
Kokeneen maajoukkuepelaajan Minttu Tuomisen poissaolo jättää suuren aukon puolustuspäähän. Tuominen ilmoitti, ettei ole käytettävissä näihin kisoihin. Kokenutta kaartia edustaa kuitenkin luottopuolustaja Jenni Hiirikoski.
Nuoremmasta sukupolvesta esille nousee Sanni Rantala, joka edusti Suomea myös Pekingin olympialaisissa helmikuussa. Tuolloin pistetili karttui yhden maalin ja syötön verran.
Hyökkäys on pysynyt olympialaisten jälkeen lähes samana. Tanja Niskasen uran lopettaminen avasi tilaa maajoukkueeseen nuoremmille pelaajille. 20-vuotias Kiira Yrjänen pääsee näyttämään taitonsa ensimmäistä kertaa naisten arvokisoissa, sillä hänen aiemmat maajoukkuekokemuksensa ovat Tyttöleijonista. Kokemusta hyökkäyspäähän tuovat Michelle Karvinen ja Susanna Tapani, jotka nähdään usein myös samassa ketjussa Naisleijonissa.
Yhdysvallat
Torjuntavastuun jakavat todennäköisesti Nicole Hensley ja Maddie Rooney. Vuosi sitten Kanadan MM-kisoissa Hensleyn torjuntaprosentti oli viiden ottelun jälkeen 93,9. Rooney torjui 2019 Espoon MM-kisojen kahdessa ottelussa ja sai molemmista otteluista sai tililleen nollapelin.
Puolustuksessa nähdään hieman tuoreempia kasvoja. Tanskan MM-kisat ovat Savannah Harmonin kolmannet arvokisat. Pekingin olympialaisissa hän keräsi eniten pisteitä puolustajista (2+5=7). Ensimmäisiin aikuisten arvokisoihin lähtevä Rory Guildayn jääaika ei välttämättä huimaa päätä, ellei vasemmalta laukova pelaaja onnistu loistamaan silloin, kun saa mahdollisuuden.
22-vuotias hyökkääjä Taylor Heise pääsee tekemään debyyttinsä aikuisten arvokisoissa. Kaudella 2021−22 hän takoi Minnesotassa NCAA-sarjassa 39 otteluun yhteensä 66 (29+37) pistettä. Kokemusta hyökkäyspäähän tuo Kendall Coyne-Schofield, jolla on pitkä maajoukkueura takana ja toimii ennen kaikkea esimerkkinä ja johtajana varsinkin tuoreemmille pelaajille.
Kanada
Maalivahtiosastolta esiin kannattaa nostaa Ann-Renée Desbiens, joka lopetti uransa keväällä 2018, mutta palasi yhden kauden jälkeen takaisin. Syksyllä 2019 uraansa jatkanut Desbiens palasi myös maajoukkueen mukaan. Pekingin olympialaisissa torjuntaprosentti oli viiden ottelun jälkeen 94.
Kaikki Kanadan puolustajat ovat syntyneet ennen 2000-lukua. Joukkueen vanhin pelaaja on 37-vuotias Meahgan Mikkelson, jolla on maajoukkuekokemusta jo kaudesta 2007−2008 asti. Kymmenen vuotta nuorempi Renata Fast on myös tuttu nimi Kanadan maajoukkueessa. Fastin plusmiinustilastot ovat yleensä plusmerkkisiä − muun muassa Pekingin olympialaisissa tilasto oli +12.
Hyökkäykseen kokemusta tuo Marie-Philip Poulin, joka on toiminut kaudesta 2014−2015 maajoukkueen kapteenina. Poulin on pelannut lähes koko uransa vähintään piste per peli -tahdilla. Olympialaisissa seitsemään otteluun hyökkääjä iski 17 (6+11) pistettä. Nuorempaa polvea edustaa 22-vuotias Sarah Fillier, jota pidetään ikäluokkansa parhaimpana pelaajana.
Japani
Edellisissä MM-kisoissa Japani pelasi vielä B-lohkossa, mutta nyt se on noussut ensimmäistä kertaa historiassaan A-lohkoon. Japani nousi kansainvälisistä arvokisoista suljetun Venäjän tilalle.
Japanin naisten maajoukkue on kokenut uudistumista Pekingin olympialaisten jälkeen melko paljon. Maalivahdeissa on Nana Fujimoton kokoinen aukko, mutta torjuntavastuuta ottaa Akane Konishi. Konishi torjui olympialaisissa kahdessa ottelussa Fujimoton ollessa muutoin päävastuussa.
Puolustuspäässä häärivällä Fumika Sasanolla on mahdollisuus vakiinnuttaa paikkansa maajoukkueessa, mutta se vaatii onnistumisia. Edellisen kerran Sasano oli arvokisoissa vuosi sitten, jolloin vyölle kertyi ainoastaan kaksi ottelua. Olympialaisten kokoonpanoon häntä ei valittu ollenkaan.
Hyökkäyksessä nähdään mahdollisesti kisojen lyhin pelaaja, sillä Remi Koyamalla on pituutta vain 146 senttimetriä. Pienikokoinen hyökkääjä on pelannut koko uransa Japanissa Seibu Princess Rabbits -joukkueessa. Lähes 20 senttiä pidempi joukkuetoveri Haruka Toko on maajoukkueen vakiokasvoja. Olympialaisissa hän oli Japanin paras pistenainen pistein 3+3=6.
Sveitsi
Andrea Brändli ottaa todennäköisesti torjuntavastuun Sveitsin maalilla. Hän oli pitkään kolmannen maalivahdin roolissa arvokisoissa, mutta Pekingin olympialaisissa hän pelasi seitsemän ottelua ja torjuntaprosentti oli kohtuullisen hyvä (88,3).
Vain 16-vuotias Alessia Baechler on valittu ensimmäistä kertaa naisten arvokisoihin. Vastuu kisoissa on varmasti pieni, mutta sisäänajo maajoukkueeseen on kuitenkin eduksi nuorelle pelaajalle. Kesäkuun alussa Baechler osallistui alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoihin.
Toinen uudempi kasvo maajoukkueessa on 27-vuotias Nadine Hofstetter, jolle MM-kisat ovat uran kolmannet aikuisten arvokisat. Hofstetter oli valittu myös kevään 2020 kisoihin, mutta näitä ei pelattu koronaviruspandemiasta johtuen.
Hyökkääjä Alina Müller on joukkueen tunnetuimpia nimiä ja on ainoa joukkueen pelaaja, jonka plusmiinustilasto oli Pekingin olympialaisissa plussan puolella. Lara Stalder aloittaa MM-kisojen jälkeen kuudennen kautensa Ruotsissa ja kokemusta aikuisten arvokisoista on aina kaudesta 2010−2011 alkaen. Kaksissa edellisissä arvokisoissa Stalder on ollut myös joukkueen kapteeni.