Viime kesänä seuraan tullut Jim Benning onnistui vuosi sitten suurimmassa osassa hankinnoistaan, ja Canucks pelasi päälle 100 pisteen runkosarjan. Canucks pelasi uuden valmentajansa Willie Desjardinsin alaisuudessa yhtenäisenä joukkueena ja monet seuran veteraanit onnistuivat. Joukkue selvästi nautti yhdessä pelaamisesta ja ihmisten kanssa taitavana valmentajana tunnettu Desjardins osasi hyödyntää joukkueen ja yksilöiden vahvuuksia runkosarjassa.
Samalla kun Canucks menestyi, joukkue pystyi myös saamaan sen kipeästi kaipaamia nuoria pelaajia mukaan. Esimerkiksi Bo Horvat pelasi parhaan parikymppisen tulokaspelaajan kauden Vancouverissa yli vuosikymmeneen ja myös Linden Vey sekä Ronalds Kenins kuuluivat seuran runkopelaajien joukkoon. Canucksin farmijoukkue Utica Comets eteni AHL:n finaaleihin farmin puolella ja monet Canucksin nuoret lahjakkuudet onnistuivat omissa seurajoukkueissaan.
Benningin viime kauden ansioksi managerina pitää laskea myös muutaman seuran tulevaisuuteen vaikuttavan asian uudistamiset; Ensimmäiseksi Canucks panosti farmijoukkueensa toimintaan ja saikin menestystä. Toiseksi pitkästä aikaa Canucks avasi porttinsa venäläispelaajien pelaajatarkkailuille ja varaamiselle entisen managerin Mike Gillisin kieltäydyttyä katsomasta itään. Kolmanneksi joukkue pyrki täyttämään muutamalla pelaajakaupalla seurassa olleen suuren aukon 20-25 -vuotiaiden NHL:n kynnyksellä olevien pelaajien hankinnoilla.
Viime kauden runkosarjan loppupuolella alkoi kuitenkin näkymään ihmetteleviä katseita Canucksin suuntaan. Benningin kalliit jatkosopimukset puolustaja Luca Sbisalle ja hyökkääjä Derek Dorsettille saivat aina seuran tapahtumiin voimakkaasti reagoivat kannattajat soittamaan vancouverilaisiin radiokanaviin ja vaatimaan Benningin päätä vadille. Kun noiden kahden jatkosopimuksen lisäksi Canucks putosi vielä pudotuspeleissä viholliselleen Calgary Flamesille, runkosarja oli enää muisto ja Benning oli useimpien vancouverilaisten kiekkofanien kritiikin alla jo ennen tämän kesän ensimmäistä liikettään.
Kyseenalaisia kauppoja
Tänä kesänä Benning ei ole ainakaan asemaansa fanien silmissä parantanut. Joukkueesta on lähtenyt seitsemän viime kauden runkopelaajaa ja kolme korkeassa johtovirassa ollutta kokenutta työntekijää. Tilalle Canucks on saanut kolme pelaajaa; hyökkääjät Brandon Sutterin ja Brandon Prustin sekä puolustaja Matt Bartkowskin. Kentällä ja toimiston puolella ovet ovat käyneet lähes pelkästään lähtösuuntaan. Joukkueena Canucks vaikuttaa heikommalta kuin ennen.
Benning ei lisäksi kerännyt ainakaan suosiopisteitä myymällä useiden fanien suosikit Zack Kassianin ja Eddie Läckin pois - saamatta tilalle juurikaan mitään tulevaisuutta auttavaa. Kassianin kaupan puolesta puhuu tosin se, että hänen huhuttiin kiertävän usein Vancouverin yöelämässä ja nyt jo kolme Canucks-valmentajaa on tuskaillut hänen kanssaan. Tuosta huolimatta nuoren voimahyökkääjän myynnillä joukkueen olisi luullut tavoittelevan nykyisessä tilanteessa jotain muuta kuin Prustin kaltaista veteraania.
Kevin Bieksan myynnin moni sentään ymmärsi nykyisessä tilanteessa, sillä Canucks sai rooliinsa nähden kalliista veteraanipuolustajasta toisen kierroksen varauksen ensi kesän varaustilaisuuteen. Nick Boninolla ei puolestaan ollut vielä Läckin tai Kassianin kaltaista suosiota, mutta nykyisessä palkkakattomaailmassa fanitkin arvostavat edullisia sopimuksia ja siksi Benning nähdään tämänkin kaupan häviävänä managerina.
Benningin liikkeistä näyttäisi puuttuvan nopeasti katsottuna johdonmukaisuus. Canucksin pitäisi yrittää ennen kaikkea nuorentua, mutta joukkue myi tuloaan tekemässä olleen voimahyökkääjän Kassianin ja viidennen kierroksen varauksen kahden alemman ketjun veteraaniin Prustiin, joka on seitsemän vuotta Kassiania vanhempi. Canucks piti maalilla kalliin Ryan Millerin tarjouksista huolimatta ja myi Milleria kahdeksan vuotta nuoremman Läckin, vaikka ruotsalaisvahdilla oli viime kaudelta täysin vertailukelpoiset tilastot Milleriin nähden.
Bonino on ollut puolestaan hyökkäyksessä vähän Sutteria tehokkaampi viime kausina ja hänellä on lähes puolet pienempi palkka. Tästä huolimatta Canucks antoi vielä välirahana yhtä kierrosta paremman varausvuoron ja viime kaudella Chicagosta hankkimansa lahjakkaan puolustajan Adam Clendeningin, jonka odotettiin haastavan ensi kauden kokoonpanosta paikkaa ihan tosissaan. Seura myi tälläkin siirrolla tulevaisuudestaan osaa pois.
Mikä on Canucksin suunnitelma?
Nopeasti katsottuna Benningin liikkeissä ei näyttäisi olevan juuri järkeä. Hän maksaa järkyttävän isoja summia alempien ketjujen pelaajille, hän on hävinnyt ainakin paperilla järjestäen lähes jokaisen kauppansa ja hän on tehnyt kyseenalaiset sopimukset Sbisalle, Dorsettille ja Millerille. Canucks näyttää tällä hetkellä joukkueelta, jonka tulevaisuutta ei monikaan osaa ennustaa. Joukkueesta ei ole taistelemaan Stanley Cupista, mutta seurassa ei uskalleta myöskään lähteä tavoittelemaan tosissaan parhaita lahjakkuuksia varaustilaisuuksista.
Kauppojen lopputuloksista huolimatta seurassa uskotaan tällä hetkellä kuitenkin vahvasti nuoren pelaajien varaan. Vancouverilla on vielä parin kauden ajan Sedinin kaksoset Henrik ja Daniel kantamassa hyökkäyksessä suurimpia paineita. Puolustuksessa Canucksin ykköspakkipari Alexander Edler - Chris Tanev pystyy tekemään saman vähän pidempään. Lisäksi joukkueella on jäljellä vielä useampia sen menestyskausien veteraaneista. Tuon kärjen taakse on nyt parhaassa tapauksessa mahdollista ajaa vakirooleihin nuoria pelaajia.
Valmentaja Desjardins ei näille tule peliaikaa antamaan, elleivät nuoret ole henkisesti ja fyysisesti valmiita, mutta seurassa on nyt otollinen maaperä pelaajien kasvuun, kun isompia paineita välittömästä menestymisestä ei ole. Seurassa on pyritty takaamaan nuorille aikaisempaa paremmat asetelmat. Tänä kesänä hankitut kokeneemmat pelaajat ovat sopimuksissa vain yhden vuoden ilman takavuosilta tuttuja siirtoja estäviä pykäliä, mikä mahdollistaa seuraa tarkailemaan nuorten pelaajien tilannetta veteraaneihin nähden ja reagoimaan tarvittaessa sen mukaan.
Canucksista on haluttu kasata omistajienkin sanelemana kilpailukykyinen seura, jolla olisi mahdollisuudet joka kausi pudotuspeleihin. Tuota kilpailukykyä tukee myös nuorten pelaajien kehittäminen. Seurassa halutaan, että nuorilla pelaajilla olisi ilta illan jälkeen todelliset mahdollisuudet taistella myös voittamisesta. Canucksissa uskotaan joukkueen urheilullisen kilpailuasetelman kehittävän parhaiten nuoria pelaajia niin NHL:ssä kuin farmissakin, ja tuo saattaa olla toimiva ajatusmalli tähän ajanjaksoon seurassa.
Ensi kaudella ainakin Horvatin odotetaan ottavan viime kaudella sisään ajetuista nuorista pelaajista jo isompaa vastuuta. Nyt seuraan pyritään tuomaan lisäksi AHL:n viime kauden finaalijoukkueesta Uticasta lisää nuoria pelaajia. Canucksilla on myös junioreista tulossa mahdollisesti ammattilaiseksi kesän 2014 Canucksin ykkösvaraus Jake Virtanen ja viime kaudella sekä OHL:n mestaruuden että Memorial Cupin joukkueensa arvokkaimpana pelaajana voittanut Cole Cassels. He kummatkin taistelevat Utican viime kauden parhaiden pelaajien kanssa peliajoista ensi kaudella NHL:ssä.
Nähtäväksi jää, millaiseksi Benningin parhaillaan kasaama Canucksin korttitalo lopulta rakentuu. Lopullinen työnnäyte nähdään vasta muutaman kauden päästä. Tuon ajanjakson sisällä joukkueen pitää saada useita nuoria pelaajia ajetuksi sisään. Joukkueen palkkakatosta on vapautumassa lähes 30 miljoonaa dollaria kahden vuoden sisällä ja tuo pitää osata käyttää oikein.
Menestysjoukkueen rakentaminen lähtee nykypäivänä kuitenkin järkevistä sopimuksista ja nuorten kasvattamisesta. Nuoria ja varausvuoroja pitää kyetä pitämään enemmän omilla. Myös sopimuksissa Benningilla on vielä reilusti opeteltavaa.