Nyt Tuulola on kuitenkin otsikoissa, miehen paikkaa Saksan MM-kisoissa pidetään joissakin piireissä jopa jo varmana. Tuulolalla on menossa kolmas kausi Ruotsin Elitserienissä, Brynäs IF:hän paidassa. Ruotsissa Tuulola on vihdoinkin saanut ansaitsemaansa arvostusta, kaikki asiantuntijat rankkaavat miehen koko sarjan puolustajien ehdottomaan eliittiin. Tämäm kauden jälkeen Tuulola on vahvasti aikeissa palata takaisin Suomeen pelaamaan, omien sanojensa mukaan mahdollinen uusi seura löytyy Hämeestä. Salaperäistä, mutta hämäläisten kiekkofanien kannalta varmasti jännittävää.
Tuulola aloitti liigauransa Hämeenlinnassa HPK:n paidassa 18-vuotiaana nuorena pojankloppina. Ensimmäiset luistimenpiirtonsa – ja käytännössä koko junioriuransa – Tuulola oli kuitenkin pelannut silloin vahvaa juniorityötä tehneen Hämeenlinnan Tiikereiden sotisovassa. Tuo valinta oli näin jälkikäteen ajateltuna ainakin rahallisesti erittäin onnistunut. Tuulolan isä nimittäin osti poikansa pelaajaoikeudet Tiikereiltä itselleen. Tuolloin elettiin vielä pelaajien kauppaamisten ja siirtokorvausten kulta-aikaa, isä-Tuulola saikin poikansa pelaajaoikeuksilla rahastettua HPK:lta vielä muikeat lisätulot pojalleen siinä vaiheessa, kun Marko oli jo noussut luottopelaajaksi liigajoukkueeseen.
Tuulolan liigaura alkoi siis kaudella 89-90 jolloin Marko oli pöytäkirjassa 14:ssa liigapelissä. Peliaikaa ei kuitenkaan vielä herunut nuorukaiselle ainakaan liikaa, mutta ensiaskeleet loistavalla uralla oli otettu. Alkuaikoina Tuulola keskittyi pelaamaan rauhassa oman päänsä ja tonttinsa eikä lähtenyt höntyilemään hyökkäyshommiin. Kiekkoa vain ulos alueelta eikä mitään ihmeellisiä avauksia. Tuo olisi useimmiten kaikille nuorille puolustajille hyvä ohje, mutta kaikilla tuohon ei tunnu kärsivällisyys riittävän. Noilta ensimmäisiltä kausilta juontaa juurensa myös Tuulolan lempinimi, joka ainakin vielä Hämeenlinnassa on käytössä. Rinkelinmäen katsomossa kirottiin monesti ”Ränni-Tuulolalle”, joka ei yleisön mielestä osannut mitään muuta kuin lämätä kiekkoa voimalla ulos omista. Kaikille katsojille eivät jääkiekon perusperiaatteet vielä tuolloin olleet täysin auenneet; vastustajan on huomattavasti vaikeampi yrittää maalintekoa, kun kiekko on keskialueella.
”Ränni-Tuulola” nimi siis jäi, mutta seuraavilla kausilla ei tuosta enää ollut merkkejä näkyvissä. Tuulola pelasi lähes koko HPK-aikansa aina luotettavan peruspakin, Marko Allenin, rinnalla. Allenin varmistaessa Tuulola pystyi jo testaamaan taitojansa myös hyökkäyssuuntaan. Tuulola pelasi Kerhossa parhaat pelinsä ns. Kummilan vuosina. Joukkueeseen oli panostettu todella hurjasti ja tuo panostus tuotti ensimmäisen – ja ainoan – finaalipaikan Kerhon liigataipaleella. Finaaleissa Tepsiä vastaan oli jo nähtävissä kuinka vielä lähes juniori-ikäinen Tuulola oli lunastanut paikkansa liigan eliitissä. Tuulolan ei tarvinnut yhtään hävetä otteitaan, vaikka vertailua suoritettiin vastustajan riveissä pelanneeseen Hannu Virtaan.
Vuoden –93 keväällä Tuulola kuitenkin teki päätöksen jättää kotikaupunkinsa taakseen ja lähteä hakemaan uusia tuulia. Suuntana oli Rauman Lukko. Molemmilla Lukko-kausillaan Tuulola sai paljon vastuuta ja vakiinnutti paikkansa erittäin hyvänä liigapuolustajana, tehopisteissäkin Marko teki omia ennätyslukemiaan. Kuitenkin kehitys noilla kausilla jäi jotenkin paikoilleen junnaamaan. Tuulola oli vielä vasta hieman päälle kaksikymppinen, mutta vaikutti niin kuin mies olisi ollut vajoamassa vain normaaliksi liigajyräksi. Toisen Lukko-kautensa lopuilla Tuulola kuitenkin nosti profiiliaan ja pystyi jälleen lunastamaan paikkansa yhtenä sarjan parhaista.
Tästä palkintona olikin rahakas siirto Jokereiden tähtiryhmään. Jokereissa Tuulola pääsi jälleen kokemaan liigafinaalien ja tällä kertaa tuloksena oli myös Kanada-maljan kohottelua ja mestaruusjuhlia. Nyt Tuulola oli jo suurenkin yleisön mielestä yksi liigan huippupuolustajista, hienojen peliotteiden tuloksena myös oli tilaisuuksia Leijona-paidassa. Vielä ei kuitenkaan Tuulolasta ollut aivan eliittiin, maajoukkueen vakiokalustoon ja MM-turnauksiin ei tuntunut olevan asiaa. Jokeri-kausista Tuulola ehkä kuitenkin parhaiten Suomessa muistetaan. Ajoittain kovaa liksaa kuitannut mies sai kuitenkin myös osakseen kovaa kritiikkiä, kun otteet kentällä eivät vastanneet tilinauhassa ollutta lukua. Tuulola sai Jokereissa paljon hyökkäysvastuuta ja pystyi kehittämään hyökkäyspään taitojaan. Tuloksena oli viimeiseltä Suomen kaudeltaan (97-98) tähänastiset henkilökohtaiset ennätyslukemat, 23 pistettä.
Sitten olikin edessä siirtyminen Ruotsin puolella Elitserienissä pelanneen Brynäsin riveihin. Suomalaisten mielistä Tuulola katosi lähes täysin, lukuunottamatta jokakeväisiä huhuja paluusta milloin minkäkin liigajoukkueen riveihin. Ruotsissa Tuulola kuitenkin sai osakseen ansaitsemaansa huomiota. Heti ensimmäisellä kaudellaan Marko nousi Elitserienin kärkipakkien ryhmään. Tehopisteitä puolustusvoittoisessa sarjassa kertyi puolustajalle mukavat lukemat. Brynäs olikin huomannut suomalaispakin arvon ja pystyi pitämään tästä kiinni siirtomarkkinoilla.
Toisella ja erityisesti nyt menossa olevalla kolmannella Brynäs-kaudellaan Tuulola nosti profiiliaan entisestään. Suurin osa asiantuntijasta on koko ajan sijoittanut Tuulola koko sarjan kolmen parhaan puolustajan joukkoon. Tuulola on myös jatkuvasti keikkunut plusmiinus-tilastojen aivan terävimmässä kärjessä. Peliminuutteja kertyy todella paljon ottelua kohden ja huippumies saa paljon vastuuta erikoistilanteissa. Huippupuolustaja kaikilla pelin osa-alueilla, joka on myös valmentajien ihannepelaaja loistavan asenteensa vuoksi.
Vasta nyt Tuulola on noussut Suomen Leijonien vakiokalustoon, paikka kisakoneessa näyttää erittäin hyvältä. Tosin Tuulola on kuitenkin siinä ryhmässä, joka joutuu odottamaan NHL:stä mahdollisesti vapautuvien pelaajien tilanteita. Ruotsissa todelliseksi huipuksi noussut luottopakki on tekemässä ensi kaudeksi paluuta Suomeen kolmen Ruotsin vuoden jälkeen. Brynäsillä ja muilla Elitserien-joukkueilla olisi varmasti kiinnostusta Tuulolan palkkaamiseen suurillakin kruunupinoilla, mutta Tuulola haluaa palata takaisin kotimaahansa. Suunnaksi on ilmoitettu Häme, mutta seuraa ei ole vielä kerrottu. HPK:lla taitaa kuitenkin olla sisäradan etu, sillä Lintumäki on houkutellut Tuulolaa takaisin jo useampaan otteeseen. Viime kesänä siirto oli jo erittäin lähellä, mutta Tuulola päätti jatkaa vielä yhden kauden Ruotsissa.