Helmikuun kuukausikatsauksessa onnistujat ja epäonnistujat nimeävät ja analysoivat NHL-toimittajat Senja Pinola ja Topi Hallikainen.
KUUKAUDEN NOUSIJAT
Joukkue: Toronto Maple Leafs
Pinola: Tuskaisen tammikuun jälkeen Maple Leafsilla on nyt takanaan kerrassaan huikea helmikuu. Paikkaus olikin tarpeen pudotuspelien lähestyessä vääjäämättä.
14 pelin rupeamastaan joukkue voitti kymmenen. Kaksi kertaa tappio pääsi yllättämään varsinaisen peliajan päätyttyä ja vain kaksi kertaa joukkue jäi täysin pisteittä.
Hyökkäyspään tehokkuudesta näyttönä on 11 pelissä 30 tai yli laukausta vastustajan maalia kohti. Tehokkuutta tukemassa ovat monen pelaajan henkilökohtaiset pistesaldot. Kuusi pelaajaa keräsi tehopisteitä kymmenen tai enemmän.
Helmikuun tehokkaimman pelaajan tittelin joukkueessa nappasi nuori Mitchell Marner (9+9=18), ja erityisesti hänen lisäkseen Nazem Kadrista ja Patrick Marleausta muodostuva ketju tehoili helmikuussa. Ketju saikin ylennyksen kakkoskentästä ykköskentäksi kuun loppupuolella. Sekä Marner että Kadri pelasivat viiden pisteen pelit helmikuun aikana.
Maple Leafs on sekä Itäisen konferenssin että oman divisioonansa kolmantena ja siten melko turvallisessa asemassa pudotuspelejä ajatellen, tosin takapakkia tammikuun tasolle ei ole varaa ottaa. Pelattuja runkosarjan pelejä joukkueella helmikuun loppuun mennessä oli 66, eli eniten koko liigassa.
Joukkue: Philadelphia Flyers
Hallikainen: Flyersin helmikuu on ollut sanalla sanoen hurja. Jo tammikuussa joukkue antoi viitteitä alkavasta nousukaudesta, mutta helmikuussa Broad Street Bullies vaihtoi vaihteen kakkoselle, tuloksena 22 pistettä 13 ottelusta. Voitettuja otteluita kertyi tilille kymmenen kappaletta ja täysin pisteittä Flyers jäi helmikuussa ainoastaan kerran.
Vahvan vaiheensa ansiosta Flyers on ottanut paikkansa Metropolien divisioonan kärkikahinoissa. Flyersin voittokulun takaajina ovat häärineet erityisesti joukkueen kapteeni Claude Giroux (8+9) ja sähäkkä puolustaja Shayne Gostisbehere (1+16)
Flyersin kohentuneista otteista voidaan jakaa kiitosta erityisesti joukkueen tiivistyneelle puolustuspelille, minkä ohella Petr Mrazekin hankinta Detroit Red Wingsistä loukkaantumisista kärsineelle maalivahtiosastolle on osoittaunut oivalliseksi kaupaksi.
Tiivistynyt puolustuspeli sekä maalivahtiosaston paranteleminen johtivatkin siihen, että Flyers päästi helmikuussa liigan toiseksi vähiten maaleja (30 kappaletta). Ainoastaan Dallas Stars kärsi vähemmän takaiskuja.
Pelaaja: Roman Josi, Nashville Predators
Pinola: Predators on ainoa joukkue, jonka parhaaksi pistemieheksi kipusi helmikuussa puolustaja. Roman Josi oli suorastaan liekeissä ja raivasi niin kiekkoja pois puolustuspäästä kuin paikkansa joukkueen pistepörssin ykkössijalle tehoin 2+14=16.
On ehkä hieman nurinkurista, että sveitsiläispuolustaja oli myös tilastoykkösenä laukauksissa kohti maalia. Niitä kertyi kuukauden aikana 53, tosin verkko heilahti vain kahdesti.
Kuukauden upeimmassa ottelussaan Winnipegiä Jetsiä vastaan kuun viimeisenä päivänä Josi merkittiin syöttäjäksi jopa viiteen maaliin. New York Islandersia vastaan pelatussa pelissä Josi sai kunniaa ratkaisumaalistaan jatkoajalla.
Ehtiväistä hyökkäävää puolustajaa ei myöskään muu joukkue hidasta, sillä Predatorsin pelit ovat sujuneet pääosin mainiosti ja pääsyä pudotuspeleihin tuskin estää enää mikään.
Pelaaja: Eric Staal, Minnesota Wild
Hallikainen: Eric Staalin uusi tuleminen Minnesota Wildin riveissä kulminoitui suorastaan häikäisevään helmikuuhun, jolloin kokenut sentteri summasi 13 ottelussa tehot 13+8. Nämä 21 tehopistettä muodostavat noin kolmanneksen hänen koko kauden pistesaldostaan.
Varsinkin maalipaikkansa Staal on hyödyntänyt tehokkaasti, sillä hänen laukaisuprosenttinsa oli helmikuussa liigan paras lukemalla 33,3. Maalijyvänsä löytämisen myötä Staal pokkasi kunnian helmikuun tehokkaimpana maalintekijänä Connor McDavidin ohella.
Staalin pistetehtailua on hyödyttänyt merkittävästi istuttaminen Jason Zuckerin ja Mikael Granlundin keskelle. Zucker ja Granlund pelasivat niin ikään pisteiden valossa varsin tehokkaan helmikuun. Wild laskeekin paljon Staalin ketjun löytyneen kemian varaan kamppailussa pudotuspelipaikasta.
KUUKAUDEN LASKIJAT
Joukkue: St. Louis Blues
Pinola: St. Louis Bluesin ensimmäinen NHL-kuukausi tällä kaudella lupaili paljon, mutta joukkue on kuitenkin pelannut odotuksia heikommin vauhdikkaan kauden aloituksen jälkeen. Keskinkertaisten kuukausien jälkeen on saavutettu pohjakosketus.
Helmikuun aikana pelatuista 12 pelistä joukkue voitti vain kolme. Yksi peli päättyi tappioon jatkoajalla ja muut varmistuivat vastustajan voitoksi jo ennen loppusummerin soimista. Kuun loppua varjosti karmaiseva seitsemän pelin tappioputki.
Blues koki kuukauden aikana raskaita tappioita varsinkin tärkeissä peleissä oman divisioonansa muita joukkueita vastaan. Tällä hetkellä Blues onkin vajonnut toiseksi viimeiselle sijalle Keskisessä divisioonassa.
Nuottipaidoilla oli tehtyjä maaleja helmikuussa vain 25 ja päästettyjä 41. Näin ollen maaliero on 16 maalin verran pakkasen puolella. Vain New York Rangersilla meni tällä saralla Bluesia kehnommin. Ylivoima edusti myös liigan häntäpään lukemia onnistumisprosentilla 13,2.
Ei pelit vielä ole pelattu, kilpailu pudotuspelipaikoista on kaikkien mielessä ja tärkeitä pisteitä on jaossa. Jos Blues pudotuspeleihin mielii päästä, samanlainen surkea peli ei vain voi jatkua.
Jaroslav Halakin johtamaa maalivahtiosastoa on työllistetty vähintään 49 laukauksella peräti kolmesti.
Joukkue: New York Islanders
Hallikainen: Islandersin alkuvuosi ei ole ollut samalla tavalla katastrofaalinen kuin esimerkiksi New York Rangersilla tai Chicago Blackhawksilla, mutta valintaa kuukauden laskijaksi voidaan perustella sillä, että helmikuun heikkojen otteiden myötä Islanders on toden teolla hukkaamassa mahdollisuutensa pudotuspeleihin.
Metropolien divisioonan kärkisijoillakin aiemmin kaudella viihtynyt joukkue on syöksynyt tilanteeseen, jossa matkaa toiseen villi kortti -paikkaan on neljä pistettä. Ero ei tietenkään ole suuren suuri, mutta Islandersin tämänhetkinen pelillinen trendi ei vala uskoa eron umpeen kuromiseen.
Helmikuun 11 ottelua poikivat vain kymmenen pistettä, jotka raavittiin kokoon neljästä voitosta ja kahdesta jatkoaikatappiosta. Islandersin helmikuinen pistesaalis oli koko liigan joukkueista viidenneksi pienin, ja Islandersia tehottomammin esiintyivät lähinnä sellaiset jo toivonsa heittäneet tapaukset kuin jo edellä mainitut Rangers ja Blackhawks.
Huolestuttavaa Islandersin pelissä on ollut etenkin se, että ainoastaan yhdessä helmikuun ottelussa joukkue on päästänyt vähemmän kuin 30 laukausta. Sen sijaan Jaroslav Halakin johtamaa maalivahtiosastoa on työllistetty vähintään 49 laukauksella peräti kolmesti.
Siinä missä vastustajat rummuttivat Islanders-maalia illasta toiseen, oli Islanders helmikuussa yksi liigan heikoimmin laukovista joukkueista, ja joukkue pitääkin perää liigan laukaisunhallintatilastoissa. Laukaisukontrollin puuttumisen vuoksi Islandersin pelien on vaikeaa povata jatkuvan runkosarjan jälkeen.
Pelaaja: Mika Zibanejad, New York Rangers
Pinola: New York Rangersin pakka on totaalisen hajalla ja joukkueen uudelleenrakentaminen on meneillään. Yhden miehen niskaan ei tietenkään voi joukkueen kammottavan huonoa menestystä kaataa, mutta laskijaksi nimeän Mika Zibanejadin.
24-vuotiaan ykkössentterin peliotteet ovat hukassa ja tilanne on pahentunut entisestään tammikuusta, jolloin pistesaldoksi kertyi vain 3+3. Helmikuussa 13 pelin aikana Zibanejadin onnistui tehdä ainoastaan kolme ylivoimamaalia, joten tehopisteillä ei todellakaan juhlita. Plusmiinus-lukema on kurja -12. Tilastot kertovat omaa surullista tarinaansa siitä, että pyyhe on taidettu henkisellä tasolla jo heittää kehään.
Tilastot kertovat omaa surullista tarinaansa siitä, että pyyhe on taidettu henkisellä tasolla jo heittää kehään.
Ykkössentterillä on isot saappaat: vastuu joukkueesta on suuri ja kyseisellä pelipaikalla pelaavan olettaisi olevan ehdottomasti joukkueensa kärkinimiä. Sitä Zibanejad ei tällä hetkellä ole ja kuuluisi alempiin kenttiin pelaamaan. Tosin Rangersilla ei taida olla potentiaalisia vaihtoehtoja.
Pelaaja: Milan Lucic, Edmonton Oilers
Hallikainen: Milan Lucic on nähdäkseni kerännyt yllättävän vähän kritiikkiä, vaikka Oilersin kyntämisen vuoksi syyttävä sormi on sohinut hyvinkin moniin suuntiin. Kriittisille äänenpainoille olisi kyllä sijansa, sillä Lucicin helmikuinen pistesaalis oli kerrassaan surkea: 14 ottelusta tilille kertyi vain yksi syöttöpiste.
Lukema on käsittämättömän köykäinen pelaajalle, joka ansaitsee palveluksistaan kuusi miljoonaa dollaria kaudessa ja pääsee viilettämään illasta toiseen McDavidin tasoisen pelurin laidalla. Pisteitä ei ole syntynyt edes Lucicin mielipaikalla eli Oilers-ylivoiman maskimiehen tontilla, vaikka hän kellottaakin keskimäärin lähes kaksi minuuttia ylivoimapeliaikaa ottelua kohden.
Toki Oilersin lamaannuskauden voidaan nähdä vaikuttaneen myös Lucicin otteisiin, mutta monessa liemessä keitetyn 29-vuotiaan Lucicin tulisi − etenkin palkkansa valossa − olla yksi niistä pelaajista, jotka McDavidin tavoin kantavat joukkojaan halki vaikeidenkin aikojen.
KUUKAUDEN TULOKKAAT
Yanni Gourde, Tampa Bay Lightning
Pinola: Kolmatta kauttaan tulokasstatuksella Lightningissa pelaava Yanni Gourde on kantanut kortensa kekoon joukkueen menestystä tukeakseen. Koko kauden ilman notkahduksia tasaiseen tahtiin pisteitä nakutellut 26-vuotias lisäsi helmikuussa kierroksia peliinsä.
Gourde hankki tililleen pisteitä 11 pelissä ja tehoitta jäi vain kahdessa ottelussa. Tulosta on syntynyt joka kerta, kun Gourdelle on annettu vastuuta ykkösketjussa.
Tulosta on syntynyt joka kerta, kun Gourdelle on annettu vastuuta ykkösketjussa.
Pistesaldolla 5+10=15 Gourde todisti tärkeytensä joukkueelle olemalla kuukauden toiseksi paras pistemies heti Nikita Kutšerovin jälkeen.
Viime kaudella 20 peliä pelannut salamatulokas teki tehot 2+6=8, ja tällä ensimmäisellä kokonaisella NHL-kaudellaan on vauhti kiihtynyt 0,76 pistettä per peli -tahtiin.
Gourde on kehunsa ansainnut ja hänet valittiin myös kuukauden tulokkaaksi NHL:n taholta.
Pierre-Luc Dubois, Columbus Blue Jackets
Hallikainen: Mathew Barzal on ollut kauden ehdoton tulokassensaatio ja Senjan nimeämän Yanni Gourden ohella myös helmikuun tulokastilastojen eliittiä. Tahtoisin kuitenkin nostaa näiden nuorukaisten takaa esiin kaikessa hiljaisuudessa kelpo tulokaskautta pelaavan lupauksen, Pierre-Luc Dubois'n.
Helmikuun 13 ottelussaan Dubois kirjautti tulokkaalle kelvolliset tehot 4+5, joiden myötä hän oli helmikuun viidenneksi tehokkain tulokas ja joukkueensa kolmanneksi tehokkain pelaaja. Toissa kesän kolmosvaraus on osoittanut myös rautaista laukaisuvarmuutta olemalla tulokkaiden toiseksi ahkerin laukoja 30 kudillaan − vain Kyle Connor laukoi viime kuussa enemmän.
Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen kohautti suomalaisyleisöä toissa kesän varaustilaisuudessa valitsemalla ensimmäisen kierroksen varausvuorollaan Dubois'n Jesse Puljujärven sijasta, mutta Dubois'n otteita katsoessa on helppo uskoa, että Kekäläinen tiesi, mitä tilasi.
Pisteitä Dubois on takonut tulokaskaudellaan 31 (14+17) kappaletta, mutta kelpo tehoista huolimatta lahjakkaalla sentterillä on potentiaalia enempäänkin. Muutoin pelilliset avut ovatkin jo hyvällä tasolla, sillä Dubois on ensinnäkin äärimmäisen nopea ja älykäs pelaaja, minkä ohella hän käsittelee ja suojaa kiekkoa erinomaisesti.
Dubois'n raikas peli-ilme onkin suonut hänelle jo näyttöpaikkoja joukkueensa ykkösketjun keskellä, ja viimeaikainen kohoaminen Blue Jacketsin sentterihierarkiassa osaltaan puoltaa valintaa kuukauden tulokkaaksi.