Tilastoanalyysissa pureudutaan Leijonien pelaamiseen siniviivojen kohdalla sunnuntain ottelussa Kanadaa vastaan. Analyysissa on laskettu, kuinka usein Leijonat ylitti tasaviisikoin hyökkäys- ja puolustussiniviivansa kiekon kanssa ja kuinka usein turvauduttiin siirtokiekkoihin. Myös siniviivojen ylityksien yhteydessä tapahtuneet kiekonmenetykset on laskettu.
Kanada pelasi jopa enemmän kiekkokontrollia kuin Suomi, mikä on suorastaan harvinaisuus. Suomi oli joukkue, joka pyrki aggressiivisemmin pystyyn. Kanada kiekotteli ja viivytteli eli rytmitti omaa kiekollista peliään.
Se, miten Kanada avasi pysähtyessään maalin taakse, oli luokattoman surkeaa. Avauserän aikana Leijonat riisti kolme kertaa kiekon Kanadan kehnon avauspelaamisen vuoksi.
Kanadan puolustaja avasi pakkiparilleen, joka oli oman alueen kulmassa seisovin jaloin. Suomen ylhäälle sijoitettu trap suorastaan nautti tilanteesta.
Sakari Mannisen maali syntyi nimenomaan siitä, kun Kanada avasi heikosti peliään.
Eurooppalaisia vivahteita peliinsä tuova Kanada kuitenkin reagoi. Toisessa ja kolmannessa erässä joukkue avasi joko pitkillä syötöillä tai keskushyökkääjälle liikkeeseen.
Päätykiekkoja ja paineistamista
Leijonien päävalmentajan Lauri Marjamäen mukaan Suomi pyrki olemaan vahva kaksinkamppailuissa.
– Puhuttiin ihan maalineduspelaamisesta ja kamppailuvoimasta.
Torstaina teema oli vastahyökkäyspeli ja lauantaina hyökkäysalueen hyökkäyspeli.
Suomi pelasi jälleen paljon päätykiekkoja ja yritti luoda pitkiä hyökkäyksiä. Painetta annettiin rohkeasti. Omalla alueella Suomi siirteli kiekkoa pois, kun Kanada paineisti. Siirtokiekkojen korkea määrä näkyy myös tilastoissa.
| Kuinka Suomi ylitti siniviivat? | puolustussiniviiva | hyökkäyssiniviiva |
| kiekon kanssa | 40 kertaa (56%) | 18 kertaa (33%) |
| siirtokiekko | 23 kertaa (32%) | 31 kertaa (56%) |
| kiekonmenetys | 8 kertaa (11%) | 6 kertaa (11%) |
Kiekollisen pelin tilastot olivat kuta kuinkin samaa tasoa Suomella kaikissa otteluissa. Suomi pyrki viemään pelin painopisteen vastustajan päähän.
Pelillisesti Leijonat onnistui turnauksessa todella hyvin. Kaikissa peleissä nähtiin puolustajien nousuja hyökkäyksien tueksi. Puolustajien aktiivinen pelaaminen hyökkäyssuuntaan on muotoutumassa pelitavan peruspilariksi.
Miro Heiskasen maali sunnuntaina oli siitä jälleen osoitus. Suomella oli tilanteessa neljä pelaajaa maalin edustalla.
Suomen suorahyökkäyspelaaminen oli raikasta ja voimakasta. Maaleja syntyi hyvää tahtia, ja se siivitti joukkueen kolmeen voittoon.
