Christian Ruuttu pelasi Ässissä 80-luvulla kolme Liiga-kautta: 105 runkosarjaottelussa syntyi 139 tehopistettä. Parhaalla kaudellaan tuleva NHL-hyökkääjä oli pistepörssin kolmas ja voitti uransa ensimmäisen hopeamitalin.
Alkavalla kaudella patapaidassa nähdään taas Ruuttu – Christianin poika Alexander Ruuttu, joka on 28-vuotiaana 11 liigakauden ja yli 300 runkosarjapelin veteraani. Chicagossa syntynyt nuorempi Ruuttu on pelannut Liigaa aiemmin Jokereissa, Ilveksessä, TPS:ssä ja KalPassa. Pori on kuitenkin tuoreelle ässähankinnalle ennestään tuttu – ja viihtyisä – paikka
– Olen tykännyt olla Ässissä, hyvä meininki on ollut joukkueessa. Toiminta on ammattimaista ja kovasti ollaan painettu hommia. Valmennus on tuntunut hyvältä. Ei mitään pahaa sanottavaa, niin kuin porilaisittain tavataan sanoa.
Isomäen maineikas kotiyleisö tai sukunimen tuomat paineet eivät myöskään haittaa, vaan Ruuttu lähtee kauteen hyvillä mielin ja joukkueen etua ajatellen.
– Minulla ei ole henkilökohtaisia tavoitteita, vaan välitän vain joukkueen menestyksestä.
"Näen itseni kokonaisvaltaisena kahden suunnan hyökkääjänä, ja tavoite olisi nostaa vielä pelin tasoa."
– On tullut jo vähän ikää ja olen päässyt haistelemaan finaalitunnelmaa KalPassa, niin voittojen takia tässä pelataan. Mikäs sen hienompaa olisi kuin täällä Porissa saavuttaa menestystä. Ainoa tavoite on yrittää auttaa joukkuetta menestymään – ja palauttaa Ässät sarjataulukossa ylemmäs, minne näin perinteikäs ja tunnettu seura kuuluu.
Ruutulla on pudotuspelien lisäksi kokemusta myös toisenlaisista ratkaisupeleistä eli karsinnoista. Kaudella 2012–13 tuolloin 20-vuotias hyökkääjä kamppaili Ilveksen kanssa Jukureita vastaan liigapaikasta.
– Ilveksen karsintojen aikaan olin nuori ja kokematon, ja tilanteena se oli todella hirveä. En ollut henkisesti valmis sellaisiin peleihin – varsinkin kun olin siirtynyt Ilvekseen kesken kauden.
– Tiedossa oli siirtyessäni, että karsintapelien mahdollisuus on olemassa ja tietysti oli opettavaa nähdä, kuinka henkisesti vahvoja kokeneemmat pelaajat olivat. Karsintapeleissä todella mitattiin henkinen kantti, ja konkaripelaajien oli jollain lailla helpompi pelata, kun heillä oli kokemusta erilaisista peleistä ja osasivat suhtautua tilanteeseen paremmin. Muistan, kuinka vaikeaa itsellä oli ja kuinka paljon jännitti.
Kolme vuotta myöhemmin Ruuttu tavoitteli Tingsryds AIF:n riveissä nousua Allsvenskanista SHL:ään, ja kokemus oli aivan toisenlainen.
– Se koko kausi oli kuin elokuvasta: joukkue oli juuri noussut Allsvenskaniin, eikä kukaan odottanut mitään, niin pelataankin loppuunmyydyllä Hovetilla AIK:ta vastaan ja ratkaiseva peli venyi vielä jatkoeriin. Se oli aivan upea kokemus, vaikka päättyikin tappioon.
Vaikeat hetket putoamiskamppailussa ovat kuitenkin olleet opettavia.
– Karsinnoista on jäänyt mieleen se olotila ennen otteluita – se olisi itse asiassa pitänyt saada pullotettua, niin sitä olisi sitten voinut maistella pudotuspeleissä tai esimerkiksi KalPassa kun pelattiin finaaleita. Pudotuspeleissä pelataan voittamisesta, mutta karsinnoissa pelataan pahimmassa tapauksessa työpaikasta.
– Se oli arvokas kokemus ja opetti sietämään painetta.
”Meillä on samat rajoitukset kuin muillakin, mutta kiekkoilijoilla on myös ihan omat rajoituksensa”
Puolitoista vuotta jatkunut koronapandemia on kurittanut jääkiekkoa rankasti: kausi 2019–20 keskeytyi ja viime kaudesta suuri osa pelattiin ilman yleisöä.
– Koko viime kausi tuli elettyä koronan kanssa, niin siitä on tullut jo rutiinia eikä osaa enää ajatella erityisenä rajoitteena. Jääkiekkoilijan ammatissa ei muutenkaan tule hirveästi roikuttua missään, mutta yleisön puuttuminen on tietysti ollut iso asia.
"Karsinnoista on jäänyt mieleen olotila ennen otteluita – se olisi pitänyt saada pullotettua, niin sitä olisi voinut maistella tiukoissa paikoissa"
Ruuttu kokee kiekkoilijana eläneensä rajoitettua elämää ennen koronaakin.
– Kauden aikana on kuitenkin toistuva rutiini: aamupalan jälkeen hallille ja sitten treenien jälkeen joko valmistautuminen peliin tai kotiin huilaamaan ennen seuraavan päivän harjoituksia. Meillä on samat rajoitukset kuin muillakin, mutta kiekkoilijoilla on myös ihan omat rajoituksensa.
Rajoitusten lieventyminen luonnollisesti tuntuu hyvältä.
– Tietysti on ollut mukavaa, että Porissa koronatilanne on hyvä, niin on voinut syödä lounasta muuallakin kuin kotona hallilla pukukopissa.
Koronan taloudellisia vaikutuksia Ruuttu kommentoi lyhyesti.
– Viime kaudella jo oli puhetta palkkaleikkauksista, niin siitä voi jokainen päätellä tämän kauden tilannetta. Varmasti kaikki liigaseurat ovat joutuneet jollain tavalla laskemaan budjettejaan. En usko, että mitään järkyttävää pudotusta olisi tapahtunut. En kuitenkaan ole erityisesti paneutunut kokonaiskuvaan, niin en osaa tämän tarkemmin sanoa.
Kiristyneellä taloudella on ollut vaikutuksensa myös pelaajamarkkinoihin, mutta Ruutun siirto KalPasta Ässiin oli sujuva.
– Ei tarvinnut kauaa odottaa, että uusi seura löytyi. Viime kausi meni aika hyvin, niin uusi mahdollisuuskin avautui aika nopeasti. Itse olin henkisesti varautunut jo viime kesänä, että neuvotteluissa voi mennä aikaa, kun kukaan ei osannut ennustaa, mitä tulee tapahtumaan.
Satakuntalainen pessimismi tuntuu periytyneen voimakkaasti nuoremmalle Ruutulle.
– Varauduin pahimpaan, niin silloin on vain positiivista, jos asiat alkavatkin sujua.
”Haluaisin kehittyä luottopelaajaksi, jonka taso olisi korkea huononakin päivänä”
Ruuttu on kärsinyt urallaan useista loukkaantumisista, ja moni kausi on ollut rikkonainen. Tällä hetkellä tilanne tuntuu kuitenkin hyvältä.
– Terveenä olen päässyt treenaamaan koko kesän, ihan ok tilanne. Vanhoista vammoista tietysti jää pienet jäljet, ja täytyy sen mukaan tuntea oma kroppansa. Uran aikana on ollut huonoa tuuria, ja loukkaantumiset tuppaavat tulemaan kierteessä, mistä on vaikea päästä ulos.
Ikämieheksi Ruuttu ei vielä suostu identifioitumaan, vaikka mieltääkin itsensä jo kokeneeksi pelaajaksi.
– Vierestä olen nähnyt, kuinka kymmenen vuotta vanhemmat kaverit hoitavat treenit ja palautumisen vielä kovemmalla tasolla, niin itsellä on yritys suunnata vielä ylöspäin ja kehittyä pelaajana.
Oman pelin kehityskohteet Ruuttu on hyvin tiedostanut.
– Näen itseni kokonaisvaltaisena kahden suunnan hyökkääjänä, ja tavoite olisi nostaa vielä pelin tasoa. Haluaisin kehittyä luottopelaajaksi, jonka taso olisi korkea huononakin päivänä – tähän pyrkii varmasti jokainen kiekkoilija.
Ässien kehitysjohtaja Tommi Kerttula on kaavaillut Ruutusta keskushyökkääjää, vaikka iso osa aikuisvuosista on sujunut laidalla.
– Kiva päästä aloittamaan kausi sentterinä. Junioreissa pelasin pelkästään keskellä, ja sillä pelipaikalla sain NHL-varauksenkin, mutta Jokereissa oli vaikea murtautua keskushyökkääjänä kokoonpanoon.
Pelipaikkaansakin kapteenistoon valittu hyökkääjä miettii joukkueen edun kautta.
– Laiturin paikka jäi jotenkin vuosiksi päälle. Viime kaudella oli onnistunut kokeilu keskushyökkääjänä ja tykkään itsekin keskellä jatkaa. Takaraivossa on edelleen laiturin rooli, jos sille tulee tarvetta eli pystyn auttamaan joukkuetta kaikilla kolmella hyökkääjän tontilla.