HIFK:n ja Kiekko-Espoon välinen, kauden ensimmäinen pääkaupunkiseudun paikallispeli eteni kotijoukkue HIFK:n komennossa ja päättyi 5−2-loppulukemiin. Helsinkiläisten jo ennestään kokenut joukkue täydentyi kesällä Liigan kokeneimmalla pelaajalla, kun tiistaina 897. runkosarjaottelunsa pelannut Juhani Jasu liittyi joukkueeseen.
36-vuotias konkari puki Liigan avauskierroksella ensimmäistä kertaa ylleen kotijoukkueen punaisen peliasun. Näyttämönä toimi HIFK:n kotihallinaan käyttämä Helsingin jäähalli, eli kansantermein Nordis.
− Kyllä vähän jännitti normaalia enemmän. Siitä tietää että homma kiinnostaa edelleen, kun on vähän perhosia vatsassa. Tietysti täysi halli, kotiavaus ja paikallisvastustaja, niin oli nättiä pelata, Jasu kertoi ottelun päätyttyä.
HIFK:lla on Kiekko-Espoon liityttyä mukaan Liigaan pitkästä aikaa mahdollisuus pelata todellisia paikalliskammpailuja. Sen myötä lisälataustakin olisi ollut mahdollista hakea, mutta avausotteluun ei erityisasetelmia tarvinnut etsiä.
− Nyt oli kauden ensimmäinen matsi ja ensimmäinen kotipeli, joten (valmistautumiseen) tulee ekstraa jo muutenkin. Ei tarvinnut erikseen pumpata sieltä voimaa. Sitä löytyy tarpeeksi jo muutenkin.
Joukkueet kohtavat uudelleen jo perjantaina Espoossa. Jasun mukaan tunnepuoli seuraa automaattisesti perässä.
− Luulen, että kun perjantaina taas pelataan, niin (paikallispelin tunne) alkaa niin sanotusti orgaanisesti tulemaan. Eihän sitä pakottamaan pysty. Kyllä tuossa ainakin oli jo hyvin tunnetta, ja veikkaan että perjantaina on vielä enemmän.
Alkanut kausi on jo 19. sesonki, jonka aikana Jasun luistimenpiirtoja löytyy kotimaan kärkisarjan jäästä. Tiistaina tilille napsahti kauden avausosuma, eikä Jasu ole aiemmin vastaavanlaista kauden aloitusta kohdalleen rakentanut.
− Maali on aina tietysti kiva tehdä. Juuri ehdin pohtia, että vaikka kauden ensimmäisiä pelejä on jonkun verran jo takana, ellen väärin muista, niin ensimmäistä kertaa tein kauden ensimmäisessä pelissä maalin. Ihan hyvä lähtö.
Kun Jasulta kysytään, jaksaako uuteen joukkueeseen liittyminen tässä vaiheessa uraa enää jännittää, kohdentaa mies jännityksen lähinnä uuteen kotiyleisöön ja peliasuun, ei niinkään uusiin joukkuekavereihin.
− No jaa, en tiedä. On siinä oma juttunsa, hetken kestää löytää oman paikkansa ja kemiat kopissa. Ei minulla siinä sen isompaa jännitystä ollut. Ehkä tuo että uusi paita päällä ja ensimmäinen peli, niin kyllä siinä oli pieni ekstrajännitys.
Omansa ja joukkueensa tavoitteet alkaneella kaudella Jasu koostaa kliseiseltä kuulostavaan, mutta totuudenmukaiseen vastaukseen.
− Tietysti se, että pystyisimme kehittämään peliämme koko ajan ja olisimme keväällä parhaimmillamme. Tässä pitää ensiksi pitkä runkosarja "graindata" läpi ja tehdä kovasti hommia joka päivä, jotta kehittyisimme. Tänään voitto tuli, mutta peli ei ole lähellekään valmista, eikä se tietysti voi sitä vielä ollakaan tässä kohdin. Siitä lähdetään, että koko ajan parannetaan ja löydetään keinoja voittaa.
Jasun mielestä HIFK:n vahvuus on työnteko ja oikeisiin asioihin keskittyminen.
− Meillä on aika kokenut joukkue. Minusta tuntuu että meiltä löytyy tietty päivästä päivään työnteko. Kun pelipäivä on, niin se on se mikä merkitsee eniten. Silloin pitää olla vahvimmillaan ja parhaimmillaan. Tottakai joka päivä tehdään hemmetisti töitä, mutta silti sen pelipäivän pitää nousta sieltä isoimpaan arvoon. Silloin joka jätkän on oltava parhaimmillaan. Nyt on ainakin tähän mennessä näyttänyt siltä, että siihen me pystymme.
