Kiekko-Espoon puolustaja Bianca Kanerva, 18, ilmoitti taannoin päättävänsä pelaajauransa. Hän ehti pelata Naisten Liigassa yhteensä kolme kautta. Taival jääkiekon parissa oli kuitenkin monin verroin pidempi, mikä tekikin uran lopettamisesta haikeaa.
− Lopetuspäätös oli vaikea, koska olen pelannut jääkiekkoa yli kymmenen vuotta, ja laji on muotoutunut isoksi osaksi elämääni. Voisin jopa sanoa, että jääkiekko on varsinkin viimeisten vuosien aikana enemmänkin muotoutunut osaksi elämäntapaa. Jouduin nyt lukion päätyttyä tekemään vaikean valinnan yliopisto-opiskeluiden sekä kilpaurheilun välillä. Yhä vaikeammaksi päätöksen teki joukkueen, valmennuksen ja kannattajien hyvästeleminen, Kanerva pohtii.
Yhteensä Kanerva pelasi Naisten Liigassa 64 ottelua ja teki niissä 4+8=12 pistettä. Hän esiintyi myös 21 pudotuspelimittelössä.
Opiskelut ykköseksi
Aivan äkkipikaisuuksissaan nuori puolustaja ei hokkareita naulaan ripusta, vaan päätös kypsyi vähitellen, kun Kanerva alkoi pohtia tulevaisuuttaan yhä enemmän.
− Aloin miettimään mahdollista lopettamista siinä vaiheessa kun tajusin, että pääsen todennäköisesti heti lukion jälkeen opiskelemaan haluamaani yliopistoon. Ymmärsin, että opiskeluiden ja jääkiekon yhdistäminen tullee tuottamaan hankaluuksia. Jääkiekon pelaaminen liigatasolla on aikaavievää, ja siinä on tottakai oltava täysillä mukana.
Kanerva opiskelee jatkossa Helsingin Svenska Handelshögskolanissa eli Hankenissa taloutta ja kauppatieteitä. Hän kokee verkostoitumisen tärkeäksi ja sitä varten täytyy olla mukana luentojen ulkopuolisessakin elämässä. Hän haluaa panostaa tosissaan siihen, mitä tekee.
− Opiskeleminen yliopistossa vaatii yhtälailla paikallaoloa ja sitoutumista, joten olisin joutunut olemaan osan treeneistä pois. Se olisi tuntunut vaikealta ja väärältä. Tulin siihen tulokseen, etten pysty panostamaan täysillä ja antamaan kaikkeani sekä jääkiekkoon että opiskeluihin.
Täysillä tai ei ollenkaan
Vaikka pelaaminen Naisten Liigassa on periaatteessa mahdollista korkeakouluopintojenkin lomassa, ei Kanerva halunnut vain roikkua mukana.
− Haluaisin olla täysillä mukana joukkueen toiminnassa ja sitä kautta antaa itsestäni kaiken joukkueelle, joten koin sen myös epäreiluksi joukkuetta kohtaan, jos en pystyisi sitä tekemään. Tulin siihen lopputulokseen, että en halua tehdä kahta asiaa puolivaloilla.
Kanerva nostaa esiin sen, että nainen ei vielä vuonna 2024 pysty tienaamaan jääkiekolla Suomessa. Sen sijaan muissa ympyröissä mahdollisuuksia on kosolti enemmän.
− Karu fakta naisten jääkiekossa on se, ettei Suomessa ainakaan vielä ole mahdollisuutta pelata ammatikseen. Tilanne on toivottavasti muutaman vuoden päästä eri. Minulla on aina ollut tavotteita koulun ja työelämän puolella, ja koin että nyt on oikea hetki ryhtyä tekemään töitä niiden saavuttamisen eteen.
Karu fakta naisten jääkiekossa on se, ettei Suomessa ainakaan vielä ole mahdollisuutta pelata ammatikseen
Vaikka Kanerva kokee tehneensä oikean päätöksen, ei jääkiekosta luopuminen ole hänelle helppoa. Uran varrella ehti tapahtua hienoja hetkiä sekä katkeria tappiota.
− Lopettamisen jälkeen on kieltämättä jäänyt vähän tyhjä olo, koska niin iso osa elämää on jäänyt nyt taakse. Olen kuitenkin tyytyväinen sekä omiin että joukkueen saavutuksiin. Tyttöjen MM-mitali olisi ollut kiva juttu, mutta Yhdysvallat oli sinä vuonna parempi. Nuorten olympiafestivaalien pronssi ja yksi Naisten Liigan mestaruus lämmittävät mieltä. Kolme kertaa putkeen Naisten Liigan finaaleissa esiintyminen on myös hyvä saavutus.
− Olen kyllä tyytyväinen omiin suorituksiin ja saavutuksiin. Osasin ottaa kaiken irti ja samalla nauttia pelaamisesta, mikä on mielestäni ollut tärkeintä. Ura olisi tietenkin voinut vielä jatkua, mutta elämässä on paljon muutakin, mitä nyt haluan lähteä täysillä tavoittelemaan.
Jääkiekko pysyy mielessä ja sydämessä
Kiekko-Espoon naisten joukkue on pitkään nojannut samaan runkoon ja Kanerva ehti luoda pelivuosiensa aikana monia ihmissuhteita.
− Ehdottomasti jään kaipaamaan joukkuekavereita ja jääkiekkoyhteisöä. He ovat vuosien varrella tulleet minulle todella läheisiksi ja tärkeiksi. Tulen myös kaipaamaan joukkuehengen ja yhteisöllisyyden tunnetta. Pukukoppielämää.
Vaikka omat pääsarjaluistimet jäävätkin jatkossa naulaan, ei Kanerva aio unohtaa rakasta lajiaan kokonaan. Hokkareille löytyy käyttöä myös jatkossakin, ja lätkäähän on maailma täynnä.
− Jääkiekko ei poistu kokonaan elämästä vaan aion käydä paljon ulkojäillä ystävien kanssa ja tottakai käydä katsomassa pelejä, erityisesti Kiekko-Espoon ja veljeni joukkueen pelejä. Tulen varmasti seuraamaan myös sitä mihin suuntaan erityisesti PWHL ja Naisten Liiga kehittyy.
Lopuksi estradilta poistuva Kanerva haluaa muistaa häntä tukeneita laji-ihmisiä.
− Haluan vielä erityisesti kiittää valmentajiani: Sami Haapanen, Mira Kuisma, Jussi Leppälä ja Kai Tenhunen.