− Tämä syksy on ollut hieno itselleni etenkin siksi, että olen ensimmäistä kertaa elämässäni täysipäiväinen valmentaja. Joka hetkestä olen yrittänyt nauttia, Jouni Varis kertoo.
Jokipoikien syksy on ollut ailahtelevainen. Syyskauden viimeiset pelit antoivat kuitenkin toivoa tasaisemmasta keväästä.
− Sarjan aloitimme ihan kivasti, vaikka peli ei alussa ollut läheskään sillä tasolla, mitä olisimme halunneet.
− Nyt on mennyt tasaisemmin. Kahdeksan peliä, joista viisi ollaan voitettu, Varis toteaa.
Ailahtelevaan syksyyn on kuitenkin varsin looginen selitys: joensuulaisjoukkue on muuttunut paljon syksyn kuluessa, mikä luonnollisesti vaikuttaa pelin laatuun.
− Etenkin tämän niin sanotun ykkös- ja kakkoskorin pakin etsimisessä meni liian pitkään. Meillä oli siihen paikkaan pari pelaajaa kesällä, mutta emme sitten heitä saaneet.
− Itse asiassa voi sanoa, että vasta neljä viikkoa sitten saimme joukkueen niin sanotusti maaliin, Varis myöntää.
Etenkin ärjypaitojen pakisto on tuottanut huolta, sillä useat loukkaantumiset ovat aiheuttaneet jatkuvaa liikehdintää. Joel Olkkosen paluu lainasopimuksella helpotti toden teolla.
− Meillä on pelaajia ollut loukkaantuneena hieman liiankin paljon, ja etenkin alakerrassa tämä on näkynyt. Tälläkin hetkellä kahdeksasta pakista kolme on loukkaantuneena, se on ollut harmillista.
Variksen mielestä etenkin kokeneiden esimerkkipelaajien puuttuminen on suuri takaisku nuorelle joukkueelle.
− Esimerkiksi Lassi Raitanen on ollut 14 peliä pois 25:stä. Hän on kuitenkin ykkösjätkämme alakerrassa. On se ihan liikaa meidän nuorelle joukkueelle, Varis harmittelee.
Vaikka puolustus onkin ollut kovilla koko syksyn, kokee päävalmentaja omiensa suoriutuneen tilanteesta mallikkaasti. Vaikeuksista huolimatta puolustus on yksi niistä asioista, jotka Varis nimeää syksyn positiivisimmiksi.
− Jos joku pelillinen vahvuus pitäisi nimetä, niin kyllä meidän puolustus on ollut vahvaa. Sen varaan pelimme on rakennettu. Eikä meidän maalivahtipelaaminenkaan muita huonompaa ole.
Myös puolustuksen "viimeiset lenkit", maalivahdit, ovat Joensuussa olleet syksyllä esillä. Ykkösvahtina alkukauden toiminut Jonathan Iilahti lähti liigajäille Sportiin, mutta Timo Niemi on paikannut sittemmin ansiokkaasti.
− On selkeä asia, että jossain se näkyy, kun kuuma maalivahti lähtee Liigaan. Mutta Mestiksessä 95% pelaajista on täällä, koska he haluavat eteenpäin.
Parannettavaakin löytyy, jotta joensuulaisten peliin palaisi jonkinlainen tasaisuuteen.
−Tehokkuutta kaipaamme ennen muuta hyökkäyspäähän, sillä maalimääriä on nostettava. Meidän on hyökätessä oltava tylympiä ja vahvempia. Se on ehkä selkein tavoite kevättä ajatellen.
− Syyskauden lopulla muutama peli kaatui alivoimaan. Etenkin kotipeleissä oli heikompaa, kun LeKi teki neljä ylivoimamaalia, Varis tuumaa.
Erityisen synkkä vaihe joensuulaisten syksyssä oli loka-marraskuun vaihteeseen sattunut neljän viikon jakso, jonka aikana voittoja irtosi todella vähän.
− Meidän ensimmäisen Rovaniemen-reissumme jälkeen meitä koeteltiinkin aika vahvasti. Siinä menimme reilut neljä viikkoa niin, että saimme vain pari voittoa, Varis kertaa.
− Toki tiedostimme myös sen, että siinä mentiin todella kapealla materiaalilla. Saimme pari lainapelaajaa, mutta kyllä kuorma silti oli kova.
Hankalan ajanjakson aikana kokemus oli kuitenkin se, mikä sai Variksen toimimaan oikein.
− Kun meillä oli vaikea jakso, tiesin ettei siinä pidä alkaa hätiköidä, vaan työ on tehtävä joka päivä yhtä hyvin. Niin ne tulokset saadaan. Ja sen tämä joukkue osaa.
Tiukat peliviikot, pelaajien loukkaantumiset ja siitä aiheutuva taakka saavat Variksen pohtimaan myös Mestis-arjen kuormittavuutta. Alamäen aloittaneesta lokakuun lopun Rovaniemen-reissusta se parhaiten tulee esiin.
− Jos mietitään koko sitä ajanjaksoa urheilullisessa mielessä, niin menimme Rovaniemelle keskiviikkoaamuna, palasimme torstaiaamuna, perjantaina pelasimme hyvän pelin SaPKoa vastaan kotona, sitten lauantaina Kokkolaan... kyllä siinä alkaa miettiä myös sitä, miten paljon pelaajilta voi vaatia, Varis toteaa.
− Tämä sarja on kuitenkin laadukas ja kovatasoinen. Se on hyvä asia, mutta palautuminen ja sitä kautta aidompi urheilullisuus pitäisi vielä pystyä luomaan.
Varis osaa kuitenkin löytää haastavistakin tilanteista jotain positiivista. Paljon kiitosta saa joukkueen asenne.
− Olen nauttinut siitä, että haastetta tässä ainakin on. Olen pelaajista ylpeä: he ovat sitoutuneita ja tekevät joka päivä hommia.
− Juuri siitä jokapäiväisestä työstä Jokipojat on saanut kiitosta. Sen takia varmaan tänne Niko Ervastin kaltaiset pelaajat aika nopeasti tulevatkin, Varis viittaa ässälainaan.
Ja jos pelillisesti puolustus on se, mihin päävalmentaja on ollut erittäin tyytyväinen, on henkisellä puolella joukkue kokonaisuutena ollut syksyn kantava voima.
− Koko joukkue itsessään on meidän vahvuus. Totta kai tulos on tärkeä asia ja minä vastaan siitä, mutta tuloksen taaksekin on nähtävä: mitä siellä pelissä tapahtuu ja mitä me teemme päivittäin.
Mutta silti Jokipojilla löytyy vielä vähän petrattavaa henkiselläkin puolella.
− Meidän pitäisi löytää peliimme rentoutta. Se on se iso juttu joulun jälkeen. Meistä on aistittavissa, että olemme pääsemässä eteenpäin, mutta vielä peli on jäänyt vajaaksi etenkin kotona, Varis kertoo.
Ripaus Ranskaa tähän syksyyn
Täksi kaudeksi Jokipojat sai riveihinsä palan Ranskaa, kun 22-vuotias puolustaja Fabien Bourgeois saapui Joensuuhun pelaamaan. Varikselta ei löydy nuorukaisesta muuta kuin hyvää sanottavaa.
− Ihmisenä hän on aivan huipputyyppi.
− Hän on myös aivan täysi urheilija. Hän pyörii hallilla sunnuntaisinkin ja joskus hänelle pitää sanoa, että miettisi sitä Ranskaakin välillä, Varis naurahtaa.
Toisaalta tämä ei Varista kovin paljoa yllättänyt, sillä hän tiesi, mihin varautua.
− Kun keväällä oli puhetta, että ranskalainen pelaaja tulee, tiesin mitä odottaa, sillä kaikki Suomeen tulleet ranskalaiset pelaajat ovat urheilijoita. Ranskan sarjasta voidaan olla mitä mieltä vain, mutta pelaajista ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa.
Bourgeois tuli Joensuuhun saadakseen kokemusta kansainvälisemmästä pelaamisesta. Tässä tehtävässä Varis auttaa nuorta pelaajaa mielellään.
− "Fabi" tuli tänne, koska halusi oppia puolustamaan. Ranskan sarjassa kuitenkin hyökätään ja hyökätään, mutta jos tavoitteet ovat esimerkiksi maajoukkueessa, täytyy osata pelata laaja-alaisesti.
Ranskalaispakin luistelutaito, fyysisyys ja rohkeus saavat Varikselta kiitosta. Myös nuorukaisen nopea sopeutuminen suomalaiseen kiekkoympäristöön miellyttää päävalmentajaa.
− Uuteen miljööseen hänellä on ollut totuteltavaa. Täällä ihan oikeasti harjoitellaan, kun taas Ranskassa enemmän vain pelataan. Ranskassa mennään kannattajien kanssa syömään ja viinille, täällä sellaista ei harrasteta.
− Kulttuurierot ovat varmasti olleet suuret, mutta hienosti hän on sopeutunut.
Lepo valmistaa tiukkaan kevääseen
Jokipoikien syyskausi päättyi perinteisesti pikkujouluihin, joiden jälkeen onkin aika levätä. Variksen mielestä joulunaika on kunnon nollaamista varten.
− Ohjeistusta on omatoimiseen harjoitteluun annettu, mutta kyllä nyt on hyvä aika olla mamman piirakoiden äärellä, päävalmentaja linjaa.
− Toki loukkaantuneet hoitavat vammojaan, mutta kaikille ohjeistin pään tyhjentämistä: etenkin jos tällä viikolla pääsee pipolätkää pelaamaan tai hiihtämään, niin ehdottomasti sinne.
Vaikka valmennustiimikin aikoo joulun aikana levätä, on katseet toki jo käännetty tulevaan.
− Tavoitteemme on täysin selkeä: haluamme olla neljän sakissa. Helppohan se jälkeenpäin on mennä sanomaan, mutta kolmella voitolla olisimme siellä missä haluaisimme.
− Tällä hetkellä olemme jäljessä, mutta peli on raakaa ja kevät täytyy vain täysillä painaa, Varis toteaa.
Joulun jälkeen tositoimiin palata siis heti täysillä. Siksikin on tärkeää, että joukkue saa kauan kaipaamaansa lepoa.
− Pojat palaavat takaisin joulun jälkeen. Ainoa toive on, että silloin kaikki olisivat virtaa täynnä. Nyt on aika levätä, Varis päättää.
