Kevään 2021 mestarin viimeisimmät kaudet eivät ole jättäneet liiemmin tarinoita jälkipolville.
Syitä on ollut monia. Milloinka pelaajamarkkinat ovat olleet kuivat, päävalmentaja epäonnistunut tai pelaajahankinnat pyllähtäneet pelillisesti. Tuskaista on ollut joukkueella, joka lähtökohtaisesti haluaa taistella mestaruudesta harva se vuosi.
Viime kaudella Lukko aloitti prosessinsa uudelleen viskaamalla Marko Virtasen ulos ja kutsumalla Tomi Lämsän penkin taakse. Lämsän vastaanotto oli skeptinen kuin pienellä lapsella, jonka äiti vakuuttaa lautasella olevan syltyn maistuvan kerrassaan erinomaiselta.
Ja olihan jälkikin sen mukaista. Pelaajistosta löytyi enemmän alisuorittajia kuin onnistujia, eikä Lämsän pelikirjaa tuntunut löytyvän Äijänsuon käytäviltä koko kauden aikana. Lopulta TPS patisti joukkueen lomille heti pudotuspelien alkuun.
Urheilujohtaja Kalle Sahlstedt on saanut osansa kritiikistä – ja osittain ihan aiheestakin. Viime vuodet kun eivät ole tehneet kovin hyvää hänen portfoliolleen. Mutta nyt hän on jälleen muistuttanut, miksi häntä on pidetty yhtenä arvostetuimmista urheilujohtajista Liigassa.
Lukolla on nimittäin kasassa paras joukkue sitten mestaruuskeväänsä.
***
Joukkue onnistui pitämään pitkälti kaikki tärkeimmät pilarinsa, kuten Sebastian Revon, Jakob Stenqvistin ja Steven Jandricin. Samaan syssyyn kokoonpanon saapui merkittävä ryhmä Pohjois-Amerikasta, kun Karson Kuhlman, Antti Saarela, Patrick Khodorenko sekä puolustajat Kim Nousiainen ja Alex Peters saapuivat Raumalle. Näistä varsinkin AHL:ää jyrännyttä Kuhlmania voidaan pitää kansallisesti kesän parhaimpina hankintoina.
Samaan aikaan ovesta ovat lähteneet juuri oikeat nimet, kun flopanneet Brayden Burke ja Tuukka Tieksola poistuivat muun muassa vaisun kauden pelanneiden Julius Mattilan, Tarmo Reunasen, Josh Brookin ja Gabriel Fontainen kanssa.
Kun tätä pelaajaliikennettä katsoo, ei voi kun kehua Sahlstedtia. Menetykset on korvattu ja vieläpä korkojen kera.
Ei kuitenkaan toivoa ilman yhtäkään muttia. Kuten jo aiemmin paasattu, päävalmentaja Lämsä herättää edelleen raumalaisten silmäkulmassa pienoista nykimistä. Päävalmentajan työ on kuitenkin sellainen, että siitä on vaikeaa antaa absoluuttista totuutta yhden kauden mitalla. Samahan päti mestaruusvalmentaja Pekka Virran kohdalla; kyse oli ennen kaikkea prosessista.
Tätä painottaisin myös Lämsän kohdalla. Yhden kauden kokeneempana ja ennen kaikkea entistä jykevämmän pelaajamateriaalin kanssa hän voi saada joukkueen pelaamaan aktiivista, toisteista ja voittavaa jääkiekkoa. Joukkueen kasaamisessa ei usein ole kyse löytää vain parasta valmentajaa pelaajille mutta myös parhaita pelaajia valmentajalle. Tuuletettu Lukko-pukukoppi voi olla juuri sitä, mitä Lämsä on työkalupakkiinsa tarvinnut.
Harjoituskausi on antanut oman orastavan viitteensä siitä, että joukkue on tasapainossa ja valmiina heti kauden alkaessa. Harjoituskauden pohjalta ei kuitenkaan kannata lausua totuutta, sillä Lämsän todellinen tulikoe on vasta edessä.
Se on kuitenkin varmaa, että lankkua ei ole enää montaa senttiä jäljellä. Heikko aloitus kauteen voi olla jo lähes varma sinetti sille, että Lämsä ei uutta vuotta Raumalla näe.
***
Pitkällä aikavälillä suurin kysymysmerkki ei kuitenkaan ole Lämsä, vaan pelaajasopimusten takana piilevä karu totuus: Lukon pelaajasopimuksista ainoastaan neljä on voimassa myös seuraavalla kaudella.
Kysymys kuuluukin, onko pelaajamarkkinoilla kaneja hatusta vedellyt Sahlstedt päättänyt laittaa kaikki munat koriin ja vannonut, että menestys tulee nyt tai ei koskaan? Vastaavanlainen kaikki tai ei mitään -mentaliteetti oli viime kaudella Tobias Salmelaisella HIFK:n puikoissa.
Usein yksi menestystekijöistä on jatkuvuus. Jos siis tämäkin kausi ailahtelee puolelta toiselle kuin viikinkilaiva Särkänniemen huvipuistossa ja ensi kaudeksi joukkue hajoaa, saatetaan uutta vastaavanlaista menestysmahdollisuutta joutua odottamaan uuden olympiadin verran.
Mutta ei mennä asioiden edelle. Kaikkien palasten osuessa kohdalleen, tulee Lukko taistelemaan mitaleista. Kaikkea muuta voidaan pitää pettymyksenä.
