CHL-finaali, eurooppalaisen jääkiekon juhla!

Voisi olla.

Maailmassa tapahtuu dramaattisia asioita, jotka mullistavat myös jääkiekon toimintaympäristöä. Se tuo uhkia, mutta myös mahdollisuuksia.

Kansainvälisen jääkiekon näkökulmasta KHL:ää ei tällä kaudella oikeastaan ole olemassakaan. Ei seura- eikä maajoukkuekontekstissa. Tämän tolan soisi jatkuvan vuosia tulevaisuuteen. Tuosta toiveesta huolimatta on syytä tunnistaa, millaisen aukon KHL:n ja Venäjän kattava sivuuttaminen on lajiin tehnyt. Visiota siitä, että Euroopan jääkiekkobisnes kasvaa itäisten pääomien voimalla, ei ole enää olemassa.

Toisaalta samalla NHL hakee kasvua Euroopasta ja kurottaa markkinointinsa sekä läsnäolonsa yhä vahvemmin tälle mantereelle. Sitä kilpailua eurojääkiekko ei pääse karkuun. Se pakottaa täkäläiset seurat pohtimaan peliliikkeitä.

Seurajääkiekon koko kansainvälinen pelikenttä kiehtovasti auki. Euroopan lajipäättäjien lapaan pomppii yllättävä irtokiekko. On historiallinen paikka vahvistaa omaa liiketoimintaa ja luoda uutta kansainvälistä markkinaa – tai munata vuosikymmeniin paras tilaisuus.

Voisi olla uuden yleiseurooppalaisen seurajääkiekkovision aika.

***

Kansainvälinen jääkiekko on jakomielinen kokonaisuus. Ensinnäkin on pohjoisamerikkalainen lajikulttuuri, joka NHL:n bisnesvoimalla ja mielikuvalla ikään kuin johtaa koko kansainvälistä jääkiekkoa. Parhaat pelaajat ja parhaat rahat ovat siellä.

Sitten on Euroopan lajitodellisuus, joka hoitaa yhä vahvemmin pelaajakasvatuksen ja urheiluevoluution – ja jonka arkitoiminnan yksi tavoite on kasvattaa pelaajia NHL-seuroille.

Euroopan jääkiekko ei kuitenkaan ole yhtenäinen kulttuuri. On omaleimaiset ja alueellisesti vahvat yksiköt Pohjois-, Itä- ja Keski-Euroopassa.

Ja sitten on tämä venäläisten KHL, joka 2010-luvulla nousi eurooppalaiseksi ykkösliigaksi. KHL toteutti itäisten oligarkkipääomiensa avulla idean valtakuntien rajat ylittävästä eurooppalaisesta huippuliigasta, jota pitkään yritettiin turhaan länsieurooppalaisilla voimilla synnyttää.

Hetken jo näytti, että läntisen Euroopan jääkiekko joutuu sopeutumaan KHL:n ja NHL:n välissä isompien voimien vietäväksi. Viime aikojen mullistukset ovat kuitenkin kääntäneet asetelman ympäri. Sopeutujan sijasta läntisen Euroopan jääkiekko voisi hypätä kuskin paikalle.

***

Euroopan lajipäättäjien kannattaisi pohtia todellisuuttaan ja mahdollisuuksiaan astetta vahvemmalla eurooppalaisella itsetunnolla. Markkinassa olisi tilaus isolle eurooppalaiselle toimialajärjestelylle. Ja kun suomalaisilla on koko ajan isompi painoarvo eurokiekon johtopaikoilla, tässä piilee samalla myös suomalaisen jääkiekon kasvumahdollisuus. Toisaalta piilee myös vastuuta. Jos eurooppalaiset seurat eivät tämänhetkisen KHL-aukonkaan avulla onnistu visioimaan omasta mantereestaan itselleen uutta markkinaa, sehän on jonkun verran suomalaistenkin vastuu.

HIFK:n puheenjohtaja Timo Everi on istunut CHL:n hallituksessa sarjan perustamisesta asti. Onko hän saanut jotain aikaan? Matti Nurmisen pääfokus IIHF:n pääsihteerinä on maajoukkuejääkiekossa, mutta on IIHF esimerkiksi CHL:nkin osaomistaja 12 prosentilla. Ja seurajääkiekon kasvu on myös maajoukkuejääkiekon etu. Mitä Nurminen saa aikaan? Entä eurooppalainen suurseura Oulun Kärpät, riittääkö puoli Suomea ja rockfestivaalit?

Suomen jääkiekko on osoittanut luovuutta, aktiivista päättäväisyyttä ja taktista pelisilmää kaukalossa. Samaa tarvitaan kabineteissa. Olisi syytä mennä markkinan uusjakoon mukaan selkeällä strategialla ja aktiivisesti etujoukoissa.

***

NHL:ää emme ole, KHL:ää emme halua olla – olisimmeko siis eurooppalaisia?

Jääkiekkoa isommat globaalit voimat ovat heittäneet eteen tilanteen, jossa Liiga-seurojen on tarpeen pohtia, minkä itseään suuremman voiman kanssa niiden olisi syytä liittoutua. Ennen Venäjän sotaretkeä Ukrainaan Suomi-kiekko horjui yhteistyömielessä NHL:n ja KHL:n välillä. Liigan kanta KHL:ää ja KHL-Jokereita kohtaa oli koko ajan selkeä, mutta muutoin kytköksiä itään riitti. Tarunhohtoista NHL:ää puolestaan katsotaan aina ylöspäin ja alistutaan almujen toivossa kuin huomaamatta kuin alusmaaksi.

Joko nyt nähtäisiin läntinen Eurooppa suuntana, jossa kansainvälinen seurajääkiekko voi kasvaa?

CHL on toistaiseksi ollut ainakin suomalaisille ja ruotsalaisille seuroille taloudellisesti kuluerä, mutta kun pelaajat ja valmentajat jokaisella CHL-kaudella kutsuvat sarjaa harjoitusotteluiksi ja kohtelevat sitä sen mukaisesti, mitä satsaamista se muka on? Toimitusjohtajat satsaavat sarjaan seurojen rahaa ja antavat sitten työntekijöidensä alentaa tuotetta.

***

Keskieurooppalainen urheilumarkkina on koko kansainvälisen jääkiekon paras kasvupotentiaali. Sveitsin, Itävallan ja Saksan jääkiekkoalueiden yleisö- ja talousvoima on hurja. Osittain Ranskan ja muutaman muunkin maan. Se voima perustuu aitoon alueellisen liiketoiminnan tuottavuuteen, ei oligarkkien oikkuihin tai velkavetoisiin markkinointikupliin.

Tuo markkina on nyt vajaakäytössä – ja tulee olemaan niin kauan, kuin se on vain nykyisten kansallisten toimijoidensa käytössä. Keski-Euroopan potentiaali saadaan hyödyksi vasta kun sen alueen jääkiekko kytketään osaksi laajempaa kansainvälistä kokonaisuutta. CHL voi olla tähän vastaus – vielä se ei ole.

Jossain vaiheessa tämä markkina otetaan tehokkaammin käyttöön. Tyhjiöt tapaavat täyttyä. Jo Harry Harkimon Jokerit-visio perustui ajatuksen siitä, että Jokerit kytketään osaksi isoa eurooppalaista jääkiekkotuotetta, jossa talousvirrat kertyvät keskieurooppalaisesta mainos- ja mediamarkkinasta.

Idea ei toiminut. Se syöksi Jokerit syöksykierteeseen. Mutta ideassa oli silti järkeä. Se, että toteutettiin huonosti, ei tee ideasta huonoa.

Juuri nyt aika on astetta kypsempi. Suomi saattaa olla urheilemisen osaamisessa Euroopan johtava jääkiekkomaa, mutta bisnespotentiaalissa Keski-Eurooppa vie. Olisi viisautta liittoutua vahvemman, mutta toistaiseksi vielä hieman keskeneräisen, voiman kanssa. Lähteä aktiivisesti auttamaan tätä kasvamaan ja hyödyntämään mahdollisuuksiaan.

***

Suomalainen Liiga alkaa olla NHL:n tapaan hiekkalaatikollaan kasvunsa rajoilla. Yksittäistä asiakasta voisi hyödyntää paremmin ja tehokkuudella voisi petrata tulosta, mutta yleisötapahtumien kuluttajamäärien merkittävä nostaminen on hyvin hankalaa.

Toki Jokerien ja Kiekko-Espoon paluu olisi kasvua. Mutta nyt voisi olla mahdollisuuksia täyttää aukkoa ja raivata kokonaan uutta elintilaa.

Suomalaisen jääkiekkoarjen on syytä kansainvälistyä koko ajan enemmän. Olennaista olisi, että Liiga-seurojen kokonaiskehityksestä vastaavat tahot alkaisivat hahmottaa lajin kansainvälistä pelikenttää uusiksi. Siksi nyt pitäisi uskaltaa keskustella tulevaisuudesta, jossa jääkiekko kansainvälistyy muutenkin kuin maajoukkuepelinä.

***

Keski-Euroopassa tehdään erittäin hyvää lajityötä niin urheilun kuin tuotteistuksenkin tasolla. Kansainvälisen jääkiekon arkeen tulee jatkossa yhä enemmän keskieurooppalaista vääntöä. Osataanko tämä nähdä muutenkin kuin kiristyvänä kilpailuna?

Tietysti voi ajatella, että keskitytään omaan liigaamme ja pelataan silloin tällöin CHL-otteluja. Se ei kuitenkaan tuota mitään merkittävää uutta ja – mikä pahinta – sillä ajattelulla suomalaiset rajaavat itsensä ulos keskusteluista, joissa mietitään euromarkkinan tulevaisuutta.

Tässä olisi talousmahdollisuuksien ohella myös urheilullinen puolensa. Ei olisi huono asia, jos NHL:n arvomaailman rinnalle kasvaisi vahva, eurooppalaisen urheilun arvoista nouseva, liiga. Se ohjaisi koko globaalin jääkiekon arvomaailmaa astetta eurooppalaisemmaksi. Ei olisi välttämättä huono asia NHL:n hyvinvoinnillekaan se.

Se antaisi myös mahdollisuuksia tasaveroisempaan neuvotteluasemaan sitä päivää varten, kun NHL alkaa oikeasti kolkutella Euroopan portteja.

Joten. Mitäpä jos alettaisiin oikeasti rakentaa mallia yleiseurooppalaisesta huippuliigasta, jonka pelimäärät – ja sitä kautta TV-sopimustulot – ovat moninkertaiset nykyiseen CHL-touhuiluun verrattuna? Se voisi alkaa vaikkapa Tapparan CHL-mestaruudesta.

Jari Kupila on Suomen tunnetuimpia urheilujournalisteja. Hän on Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja ja tietokirjailija, joka valmistelee Jyväskylän yliopistolle väitöskirjaa urheilun roolista osana suomalaisen yhteiskunnan modernisaatioprosessia. Jatkoajan uutta Kupila-palstaa julkaistaan joka toinen viikko. Kupila tunnetaan perinnelajien, kuten yleisurheilun, pesäpallon ja maastohiihdon, miehenä. Nyt hän astuu metsästä valoon, jääkiekkoon.