Suomen päävalmentajaksi täksi kaudeksi nostettiin yllättäen Lauri Mikkola, kun aikaisemmin työtä hoitanut Tomi Lämsä siirtyi kesken sopimuksensa Liigaan ja Lukon päävalmentajaksi.
Yllättävän valinnasta tekee se, että nuorten maajoukkueen valmentajaksi on aikaisemmin pestattu huippuvalmentajia, kuten Antti Pennanen tai Jukka Jalonen.
Suomen turnaus on alkanut kahdella häviöllä ensin Kanadaa ja sitten ensimmäistä kertaa ikinä Saksaa vastaan. Pelaajamateriaaliltaan huomattavasti vahvempi Suomi oli paikoitellen erittäin isoissa ongelmissa selvästi järjestelmällisemmin pelannutta Saksaa vastaan. Kahden ottelun jälkeen onkin helppo todeta, että Suomen uuden valmentajan valinta ei ole odotetusti mennyt oikein.
Vapailla markkinoilla on tälläkin hetkellä lukuisia valmentajia joiden ansioluettelot ovat huomattavasti Mikkolan vastaavaa parempia. Tälläisiä nimiä ovat esimerkiksi Karri Kivi, Mikko Manner tai Kari Jalonen. On siis hyvin todennäköistä, että parempia valmentajia olisi ollut saatavilla.
Nuorten maajoukkueen päävalmentajan paikan pitäisi olla Suomen toiseksi korkein valmentajan pesti − heti miesten maajoukkueen päävalmentajan jälkeen. Mikkolan palkkaamista ei siis voi perustella oikein mitenkään.
Mikkola ei ole toiminut pääsarjatasolla yhtäkään kokonaista kautta päävalmentajana. Ainoa kokemus päävalmentajan paikalta on kaudelta 2021−2022, jolloin Mikkola sai potkut Kärppien penkin takaa. Aikaisemmin Mikkola toimi Kärpissä Mannerin apuvalmentajana ja ennen sitä eri rooleissa Kärppien juniorijoukkueissa.
Suomen peli ei lähtenyt Lämsän valmennuksessakaan halutulla tavalla lentoon, joten on siis ihmeellistä, että hänen tilalleen nostettiin kokematon apupoika, joka ei ole vielä saavuttanut valmentajana oikestaan yhtään mitään.
Jääkiekkoliiton valmentajavalinnat ovat viime vuosina vaikuttaneet siltä, että on menty sieltä mistä aita on matalin, eli on palkattu vain jo aikaisemmin liiton palkkalistoilla olleita valmentajia. Tästä hyvänä esimerkkinä on Juuso Toivolan nostaminen apuvalmentajan paikalta naisten maajoukkueen päävalmentajaksi – toistaiseksi heikoin tuloksin.
Suomen jääkiekkoliiton pitää pystyä hakemaan valmentajia liiton ulkopuolelta ja palkkaamaan parhaat ehdokkaat isoimpiin tehtäviin. Viime vuosien linja ei voi enää jatkua, jos Suomi haluaa säilyttää uskottavuutensa ja asemansa yhtenä jääkiekon huippumaista.