Viime kaudella runkosarjassa kolmanneksi sijoittunut Pelicans oli yksi viime kauden sensaatiojoukkueista. Odotukset Pelicansia kohtaan ennen kauden alkua olivat matalalla. Ville Niemisen debyyttikausi päävalmentajana ylitti kuitenkin kaikki odotukset ja joukkueen lento kesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta koko runkosarjan. Aktiivisen ja raikkaan pelin ohessa peräti 11 pelaajaa teki uuden piste-ennätyksensä.
Turhan aikainen poistuminen
Historian toiseksi parhaaseen runkosarjasijoitukseensa viime kaudella yltänyt Pelicans oli vahva kandidaatti jopa mestariksi pudotuspeleihin lähdettäessä. Niemisen valmentama joukkue vakuutti etenkin kotikaukalossaan ja pelaajamateriaali oli laadukkain sitten hopeakauden 2011–12. Odotukset olivat korkealla niin yleisöllä, kuin varmasti myös joukkueella. Jotain kuitenkin puuttui.
Pudotuspelien avauskierroksella seinä tuli nimittäin vastaan, kun puolivälierien vastustajaksi saapui rakkaaksi viholliseksi muodostunut HIFK. Lahtelaisten 6-0-voitto sarjan avausottelusta antoi hieman väärän kuvan, sillä ottelu oli paljon lukemia tasaisempi ja tämä realisoitui seuraavissa otteluissa. Pelicans ei missään vaiheessa sarjaa saanut selvitettyä helsinkiläisjoukkueen vahvaa kaksivaiheista paineistamista ja punanutut hallitsivat otteluita suurimmaksi osaksi vieden lopulta sarjan nimiinsä voitoin 4–2.
Toinen yritys
Pelicansista poistui useita avainpelaajia, suurimpina menetyksinä Jussi Olkinuora, Oliwer Kaski, Mikko Kousa, Hynek Zohorna sekä Jesse Saarinen. Urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen on kuitenkin tehnyt hyvää työtä paikatessaan aukkoja joukkueessa.
Hetki sitten Pohjois-Amerikkaan lähteneelle Jakub Skarekille löydettiin nopeasti kokenut korvaaja Tomi Karhusen muodossa, joka muodostaa maalivahtikaksikon yhdessä Atte Tolvasen kanssa.
Hyökkäys on edelleen laadukas ja pieneksi seuraksi Pelicansilla on tarjota uskottava määrä leveyttä ja kärkiosaamista hyökkäykseen. Puolustusta voidaan pitää pienoisena kysymysmerkkinä lähinnä sen takia, että vain Topi Jaakolalla, Casimir Jürgensilla ja Miihkali Tepolla on tarjota yli 100 ottelun kokemus Liiga-peleistä. Kaikkien ollessa terveenä turkoosien puolustusosasto on kuitenkin varsin hyvä ja laaja, joten sitäkään ei suurena ongelmana voida pitää.
Päävalmentaja Niemisellä ja apuvalmentaja Pasi Nurmisella on siis edelleen kilpailukykyinen arsenaali tähän kauteen lähdettäessä. Oikeastaan ainoa asia mikä muuttuu, on odotukset huippukauden jälkeen.
Isoja maalimääriä, taklauksia ja viivelähtöjä
Ennen Niemisen saapumista Pelicansiin penkin takana oli Petri Matikainen ja Pasi Nurminen. Näiden kahden herran aikana Pelicansissa rakennettiin kolme vuotta ensisijaisesti urheilullista pohjaa, jotta lahtelaista peli-identiteettiä pystyttäisiin toteuttamaan. Ajokoiramaista lätkää pelannut lahtelaisjoukkue oli aina ärsyttävä vastustaja ja välillä läikkyi yli. Vaikka Matikaisen aikana Pelicans ei edennyt puolivälieriä pidemmälle, moni ensi kauden kokoonpanossa oleva pelaaja kehittyi noina vuosina. Tältä osin voidaan projektia pitää onnistuneena.
Vasta Niemisen tulon jälkeen Pelicansin pelaamiseen tuli enemmän variaatioita. Jos aikaisemmin lähdettiin aina, ehkä hieman hölmösti, karvaamaan vastustajan maalin taakse, vaikka kiekonriistoon ei käytännössä ollut edes mahdollisuutta, niin viime kaudella tätä ei niin paljoa näkynyt.
Edelleen mentiin kovaa, taklattiin, maaleja syntyi ja yleisö viihtyi. Mutta välillä pysähdyttiin maalin taakse. Joskus oltiin jopa keskialueella vastassa, jos etäisyydet paineistamiseen olivat liian pitkät. Niemisen ja Nurmisen Pelicans pelasi siis monipuolisemmin ja laadukkaammin, ei niinkään pakotettuna johonkin tiettyyn raamiin. Tässä suhteessa Nieminen on onnistunut hienosti pitämään lahtelaisesta peli-identiteetistä kiinni, samalla tuoden siihen jotain uutta. Sen lisäksi, ja osittain tämän ansiosta moni pelaaja otti viime kaudella valtavia kehitysaskeleita Pelicansissa.
Lahdessa halutaan enemmän
Lähtökohdat kauteen ovat hyvät. Valmennus on tuttu, pelaajat ovat terveinä ja viime kauden virheistä olisi syytä ollut ottaa opiksi. Viime kauden tulos ei tyydyttänyt Pelicans-faneja, ja menestystä halutaan.
Nieminen ja Pelicans tekivät vuoden jatkosopimuksen alkavasta kaudesta. On hyvin todennäköistä, että tuleva kausi jää Stanley Cup -voittajan viimeiseksi Pelicansin penkin takana. Tällöin Pelicansissa pitäisi lähteä taas rakentamaan uutta, ja se ottaa aina oman aikansa. Nyt on siis aika onnistua, myös keväällä.
