Mielipide

Paitsiossa: Hyvätkin jääkiekkoilijat voivat olla huonoja esiintyjiä – silti he joutuvat esille entistä useammin

LIIGA / Kolumni
Jääkiekkoilijat ovat entistä enemmän esillä erityisesti somessa. Valitettavasti kaikki heistä eivät ole hyviä esiintyjiä, kirjoittaa Jatkoajan maajoukkuetoimituksen päällikkö Tuuli Määttä.

Sosiaalisen median kasvun myötä jääkiekkoilijat joutuvat esiintymään yleisölle entistä enemmän.

Seurojen kannalta some on hyvä ratkaisu. Esimerkiksi nopea, hallin käytävällä kuvattu haastatteluvideo pelaajan kanssa on edullinen tapa markkinoida illan ottelua. Kaiken kaikkiaan some tuo seurojen ja pelaajien arjen entistä lähemmäs katsojia, ja hyvän somesisällön avulla voidaan kannattajia sitouttaa seuran toimintaan entistä vahvemmin.

Julkisuudessa toimiminen on aina ollut osa jääkiekkoilijan ammattia, mutta sosiaalisen median nousun jääkiekkoilijoiden kysyntä esiintyjinä on noussut huimasti.

Valitettavasti kaikki jääkiekkoilijoista eivät kuitenkaan ole erityisen hyviä esiintyjiä.

Kyvyt, jotka ovat tehneet pelaajista menestyneitä jääkiekkoilijoita, eivät välttämättä tee heistä hyviä esiintyjiä. Erityisesti nuoret, jotka ovat kuluttaneet tähänastisen elämänsä laukomalla kiekkoa maaliin eivätkä miettimällä valaistusta, kuvakulmia ja luonnollista elehdintää, saattavat epäonnistua kameran edessä jo pelkästä jännityksestä.

Kun kameran eteen katsojien kysymyksiin vastaamaan asetetaan kaksi kokenutta, maailmaa nähnyttä ja pohjoisamerikkalaisen mediakoulutuksen saanutta vanhempaa pelaajaa, jotka kuittailevat rentoina toisilleen koko suoran lähetyksen ajan, tilanne on viihdyttävä ja sitä seuraa mielellään. Kun saman kameran edessä istuu kaksi yleensä puheliasta mutta nyt jännityksestä hiljentynyttä junioripelaajaa, tilanne on yleensä katsojallekin vaivaannuttava.

Kaiken kaikkiaan valtaosa ihmisistä, joiden näemme esiintyvän – televisiossa, radiossa, somessa, lavalla – esiintyvät ammatikseen, ovat siinä lahjakkaita ja/tai heillä on siitä pitkä kokemus. Median kuluttajina muutumme koko ajan valikoivammiksi, koska sisältöä on tarjolla entistä enemmän. Miksi katsoa epävarmana kameralle puhuvaa jääkiekkoilijaa, kun voi valita jonkun sadoista hyvistä esiintyjistä?

Seurojen mediavastaavat ovatkin haasteen edessä, sillä muuttuva mediakenttä vaatii heiltä uudenlaista ihmistuntemusta. Kuka joukkueen pelaajista on sellainen, että hänet kannattaa asettaa kameran eteen?

Esiintymistaidot eivät ole merkityksettömät myöskään pelaajan itsensä kannalta. Julkisuudessa viihtyvillä jääkiekkoilijoilla saattaa tulevaisuudessa olla entistä paremmat mahdollisuudet tehdä kaupallista yhteistyötä eri tahojen kanssa omassa yksityisessä somessaan.

Onneksi esiintymistaitoja voi opetella, ja kokemus on hyvä opettaja. Nykynuoret, diginatiivit, ovat jo muutenkin tottuneempia esiintymään kameran edessä kuin vanhemmat sukupolvet. Siinä mielessä näemme tulevaisuudessa todennäköisesti entistä laadukkaampaa jääkiekkosisältöä.

Toisaalta esiintymistaitovaatimusten kasvu jääkiekkoilijoiden kohdalla on myös sääli. Itse en jaksa joka päivä katsoa nopeasti ja ohimennen tehtyjä videoita. En jaksa edes katsoa kymmentä kuvaa joukkueen aamujäiltä. Toivoisin, että pelaajat saisivat senkin ajan käyttää laukausharjoituksiin, jotta seuraavassa matsissa nähtäisiin muutama herkullinen maali.

Jääkiekossa suurinta viihdettä ovat kuitenkin itse ottelut.

Tuuli Määtän jääkiekkokulttuuriin keskittyvää Paitsiossa-palstaa julkaistaan joka toinen sunnuntai.

» Lähetä palautetta toimitukselle