Hallituksen koronapassiaikeet ovat jälleen tapetilla, koska Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelee monista soraäänistä huolimatta sen käyttöönottoa.
Liigasta ehdittiin elokuussa jo viestiä, että se tuolloin toivoi koronapassia pikaisesti. Taustalla lienee ollut bisnesajattelu: koronapassin avulla rajoituksia voidaan höllentää, ottelutapahtumista tulee terveysturvallisia ja kansaa on helpompi houkutella hallille.
Koronapassi nähdään tapahtuma-alalla, ilmeisesti myös Liigassa, täsmälääkkeenä akuuttiin ongelmaan.
Passin yksityiskohdista ei toistaiseksi ole täyttä varmuutta, mutta joka tapauksessa sen ajaminen enää pidemmälle olisi Liigan kannalta hyvin lyhytnäköistä. Pitkällä tähtäimellä passi aiheuttaisi todennäköisesti vain entistä suuremman yleisökadon. Passipuheissa punnitaan myös Liigan eettisyys – toimiiko se todella arvojensa mukaisesti.
Koronapassin käsite rikkoo Liigan strategiaa sekä seurojen arvoja
Tehdään selväksi: puhumme passista, joka jakaisi kansan kahteen eri joukkoon henkilökohtaisten terveystietojen perusteella. On selvää, että koronapassin koko käsite on ongelmallinen: tähän mennessä suurin kynnyskysymys on ollut eriarvoisuus. Koronapassia voitaisiin siis käyttää syrjivästi.
Syrjintää tuskin kukaan haluaa: Liiga itse pitää yhteisöllisyyttä yhtenä uusimman strategiansa kulmakivistä.
Yhteisöllisyys on vaikea termi, joka perustuu yhteisön käsitteeseen. Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan yhteisö on "elämänmuodon, taloudellisten t. aatteellisten päämäärien tms. perusteella kokonaisuuden muodostava ihmisryhmä t. yhteenliittymä".
Oletetaan, että Liigan strategian kohdalla yhteisöllisyydellä tarkoitetaan seuraavaa: Liiga tahtoo tuoda yhteen kaikki, joita yhdistää rakkaus jääkiekkoon. Se halunnee luoda yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta seurojen, pelaajien, kannattajien ja kaikkien muiden lajin parissa viihtyvien välille. Itse sanoisin, että tämä on varsinkin näinä korona-aikoina ehdottoman kannatettava strateginen arvo, joka Liigan kannattaa huomioida kaikessa tekemisessään.
Mutta kuinka yhteisöllinen Liiga on, jos sen mielestä on hyväksyttävää jakaa ihmiset kahteen kastiin: koronapassillisiin ja koronapassittomiin? Kuinka yhteisöllinen Liiga on, jos se sallii ihmisten asettamisen eriarvoisiin asemiin terveyteen liittyvien seikkojen perusteella?
Myös esimerkiksi Kärppien, Ilveksen ja Ässien arvoissa mainitaan muun muassa oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys sekä tasa-arvo. Tappara painottaa sivuillaan, että sen tilaisuuksiin kaikki ovat tasa-arvoisesti tervetulleita.
Koko koronapassin käsite rikkoo näitä arvoja räikeästi.
Tähän mennessä koronatoimia on yleisesti perusteltu vastuullisuudella, joka toki myös löytyy Liigan strategiasta sekä monien seurojen arvolistoista. Vastuullista on kuitenkin vastustaa syrjintää, ei puoltaa sitä.
Koronapassi on käytössä ulkomailla – eikä siitä pidetä
Ulkomailla koronapassista on olemassa monta versiota, ja kansa on monin paikoin kääntynyt niitä vastaan. Moskovassa koronapassin käytöstä ravintoloissa ehdittiin jo luopua, koska asiakkaat kaikkosivat. Englannissa suunnitelmat passista hyllytettiin sen jälkeen, kun tapahtumien lipunmyynti näytti koronapassin seurauksena romahtavan.
Liigan kannalta on myös merkittävää, että koronarokotteen tarjoama suoja virusta vastaan heikkenee nopeasti. Rokotuksia joudutaan tulevaisuudessa todennäköisesti siis ottamaan yhä useampia, jotta koronapassin vaatima immuniteetti koronavirusta vastaan säilyy.
Lähteekö Suomessa kansa monimutkaiseen koronapassirumbaan, jossa tiedossa on yhä uusia negatiivisia testituloksia ja tehosterokotteita, kun samanlaiset suunnitelmat eivät ole toimineet ulkomaillakaan?
Liigan kannattaisi siis pohtia, kumpaa koronapassi todennäköisesti tekisi nimenomaan heidän kohderyhmässään täällä Suomessa: toisiko se väkeä halliin vai pelottaisiko se heitä pois?
Koronapassille on päivänselvä vaihtoehto: perutaan tapahtumia koskevat rajoitukset
Kun rajoituksia keväällä 2020 alettiin asettaa, maailma oli toisenlainen. Nyt käytössä on rokotteet, jotka suojaavat vakavalta tautimuodolta. Ylen grafiikoista käy kuitenkin ilmi, että ikäihmiset ovat jo rokotteet pitkälti saaneet. Myös muilla riskiryhmäläisillä on jo pitkään ollut mahdollisuus hakea molemmat rokotteet.
Vaikka tapahtuma-alan rajoituksille keväällä 2020 oli hyvät perustelu, nuo perustelut ovat nyt, syksyllä 2021, täysin vailla pohjaa.
Huomattavaa on myös, että Liiga on jo aloittanut kautensa. Esimerkiksi Lukon ja TPS:n välisessä avausottelussa Raumalla sisään otettiin 75 % väkimäärästä, eikä edes televisiojuontajilla ollut enää maskeja. Tapahtumia siis jo järjestetään. Koronapassia ei tarvita siihen, että loputkin rajoitukset puretaan – pelkkä poliittinen päätös riittää.
Nyt, kun koronapassi on etenemässä eduskunnassa, Liigan tulee Suomen mittakaavassa suurena ja näkyvänä urheilutapahtumien järjestäjänä asettua sitä vastaan. Sen tulee ajaa tapahtumien avaamista ilman turhaa ja syrjivää terveyspassia, joka ei vie suomalaista yhteiskuntaa vakaampaan tai tasa-arvoisempaan suuntaan.
Muussa tapauksessa Liiga sylkee yhteisöllisyyden, oman strategiansa, seurojensa arvojen sekä kannattajien välisen tasa-arvon päälle.
Paitsiossa on Tuuli Määtän pitämä palsta, joka keskittyy jääkiekkokulttuuriin.
