Mielipide

Paitsiossa: Missä olit, kun Suomi voitti MM-kultaa 1995?

MAAJOUKKUE / Kolumni
Ehkä tästä eteenpäin MM95:stä on turha enää haikailla, kirjoittaa Jatkoajan maajoukkuetoimituksen päällikkö Tuuli Määttä.

Olin kahdeksanvuotias, kun Leijonat voitti ensimmäisen maailmanmestaruuskultansa vuonna 1995. Tiedän katsoneeni kisoja ja kultapeliä televisiosta, vaikka tarkkoja muistikuvia juuri niistä kisoista minulla ei ole.

Sen sijaan muistan, miten paljon ala-asteella luokkakavereiden kanssa tuli kisoista puhuttua. Muistan ruotsintunnilla koodanneeni Den glider inin sanoja suomeksi ja olleeni ylpeä, kun ymmärsin niistä valtaosan. Opiskeluvuosinani tuli käytyä sitseillä, joiden teemana oli MM95 ja jonne opiskelijat saapuivat leijonafanikamaa yllään. Pari vuotta sitten, kun aiheesta tehtiin elokuva, jäin lukemaan viimeisetkin lopputekstit ja lähdin kaverin kanssa teatterista viimeisenä.

Olen eri elämänvaiheissa käynyt lukemattomia kertoja läpi saman keskustelun: Missä olit, kun Suomi voitti MM-kultaa 1995? Ikäisteni joukossa, koulu- ja opiskelumaailmassa, se on ollut rakas, yhteinen, jaettu lapsuusmuisto, johon on voinut samaistua lähes jokainen.

MM95 on ikäisteni suomalaisten ja Suomessa kasvaneiden sukupolvikokemus.

+++

Kuluneen viikon torstaina Timo Jutilan paitaseremonia ennen Leijonien peliä Tampereella oli melkoinen MM95-nostalgiapläjäys.

Se oli nostalginen, koska tapahtuneesta on jo 23 vuotta. Toisin sanoen nykypäivän nuoret aikuiset – esimerkiksi NHL-pistepörssikahinoissa viihtyvä, vuonna 1996 syntynyt Mikko Rantanen – ovat täysin tietämättömiä kokemuksesta, jolta moni minun ikäiseni on saanut paljon.

Yksi jääkiekon kuluneista sanonnoista on, että kausi on pitkä. Sillä tarkoitetaan, että kauden aikana ehtii tapahtua yhtä sun toista eikä yksittäisiä pelejä kannata jäädä pohtimaan liian pitkäksi ajaksi.

Silti me suomalaiset yhä puhumme keväästä 1995, jolloin Suomi teki sen kaikkein tärkeimmän ja voitti loppuottelussa Ruotsin.

Sen jälkeen on ehditty pelata jo 23 kokonaista jääkiekkokautta.

+++

MM95 on ikäisteni suomalaisten ja Suomessa kasvaneiden sukupolvikokemus.

Se on hyvä sellaisena.

Jos Timo Jutilan paitaseremoniasta jotain jäi käteen – sen lisäksi, että kyseessä on huumorintajuinen ja rohkea mies – niin se, että ajat ovat, kuten aina, muutoksessa. Ehkä Jutilan puhe jätti ikään kuin aikakaudelle pisteen, jota se on ehkä kaivannutkin. Ehkä tästä eteenpäin MM95:stä on turha enää haikailla.

Keskitytään sen sijaan nykyhetkeen ja lähempään historiaan: Tänä vuonna jääkiekon MM-kisat pelataan Slovakian Bratislavassa, jossa Suomi voitti kultaa 2011. Löytyisikö tästä uutta hehkutuksen, fiilistelyn ja nostalgian aihetta?

Tuuli Määtän jääkiekkokulttuuriin keskittyvää Paitsiossa-palstaa julkaistaan joka toinen sunnuntai.

» Lähetä palautetta toimitukselle