Kanada ei ollut toisen finaalin alussa yhtä tehokas kuin avausfinaalissa, jonka avauserässä se iski kaksi maalia. Toisessa finaalissa maalinteon aloitti Eurooppa, kun ensimmäisessä finaalissa suurissa vaikeuksissa ollut Zdeno Chara sivalsi tarkalla rannelaukauksella kiekon ohi kanadalaisvahti Carey Pricen reilun kuuden minuutin pelin jälkeen.
Avauserässä ei syntynyt lisää maaleja, mutta tunnetta peliin alkoi löytyä. Summerin soitua erän päättymisen merkiksi Sidney Crosbyn ja Anze Kopitarin johtamat ketjut halailivat ja painivat Euroopan maalin edustalla.
Toisessa erässä Kanada oli selvästi niskan päällä, mutta Eurooppa puolusti äärimmäisen kurinalaisesti ja iski tilaisuuden tullessa vastaan kovaa. Kumpikaan joukkue ei erässä osunut maalikehikon sisään. Lähimpänä oli John Tavares, jonka laukaus kohti käytännössä tyhjää maalia osui tolppaan.
Jaroslav Halak oli Euroopan maalilla ottelussa mies paikallaan. Euroopan äärimmäisen tiiviin puolustuksen ja Halakin varman torjuntatyöskentelyn avulla Kanadan maalihana oli jäädä avaamatta.
Vasta vajaa kolme minuuttia ennen kolmannen erän loppua Kanadan kuparinen meni rikki. Patrice Bergeron ohjasi kiekon sisään ylivoimalla Brent Burnsin viivavedon Kopitarin istuessa jäähyllä.
Kanadan sankariksi nousi kuitenkin turnauksen maalipörssin voittanut Brad Marchand. Kanada pelasi viimeisellä minuutilla alivoimalla, kun Jonathan Toews ja Marchand iskivät vastahyökkäykseen. Toews tarjoili kiekon toiselle laidalle Marchandille, joka sivalsi voittomaalin ohi Halakin.
Osumalla Kanada voitti ottelun 2−1 ja samalla World Cupin voitoin 2−0.
World Cupin arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin turnauksen pistepörssin tehoin 3+7 voittanut Crosby.
